Kaverini kauhisteli 3vuotiaani harrastusmääriä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En mä esim. ajattele negatiivisesti harrastamisesta, näen sen vain tarpeettomana alle kouluikäisille. Me käydään mieluummin serkulla kylässä tai ollaan leikkipuistossa naapurusten lasten kanssa.

Silloin kun ei ole aikaan ja paikkaan sidottuja harrastuksia, on helpompi mennä lapsen (ja vanhemman) vireystilan mukaan.

Mutta en mä näe harrastuksia pahana asiana, korkeintaan hieman vapaa-aikaa rajoittavina.

No muskarista nyt ei tipu kyydistä 😂 mutta kyllä se niin on esim luistelussakin tai voimistelussa, että hyvin nuorena on se aloitettava, jos haluaa menestyä. Muskarin kautta aletaan meille etsimään omaa mieleistä instrumenttiä, jonka parissa sitten jatkaa. Musiikki on hyväksi tunteiden kehitykselle ja matemaattiselle ajattelutavalle.

Ensinnäkin, jos kouluikäisenä aloitat esim. Voimistelun tai jääkiekon, niin lapsesi on jo niin paljon jäljessä muita, ettei varmasti enää kiri parhaimpia kiinni. Varsinkin esim taitoluistelu, niin kouluikäisenä oot jo niin paljon jäljessä muita, että lapsella tulee suuri harmitus, jos silloin vasta päättäisi kys. Lajia harrastaa ja menestyä

Ei ole pakko aloittaa kolmevuotiaana. Ja muskarista nyt ei ainakaan tipu kyydistä.😂

No muskarista nyt ei tipu kyydistä 😂 mutta kyllä se niin on esim luistelussakin tai voimistelussa, että hyvin nuorena on se aloitettava, jos haluaa menestyä. Muskarin kautta aletaan meille etsimään omaa mieleistä instrumenttiä, jonka parissa sitten jatkaa. Musiikki on hyväksi tunteiden kehitykselle ja matemaattiselle ajattelutavalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä. Siis en ole provo ja lapseni on tarhassa n. 8-9h päivässä. Harraastuskerrat ovat vain 45min pitkiä, kolmena iltana. Lapseni nauttii harrastuksista.

Tarha on lapsen duuni. Ja jota 5 x viikossa täysipäiväisesti. Päälle 3 x viikko harrastukset. Molempiin päälle matkat. Lisäksi 'kotityöt', tässä tapauksessa värityskirjailu ja barbeilu. Nekin yleensä ohjatusti.

Ja kaikki tämä suorittaminen jo 3-vuotiaana.

Huh huh.

Koska tällä ihmisellä on omaa aikaa? Saako hän joskus vain olla? Millä mittaat tyytyväisyyden? Et ainakaan objektiivisesti, sillä selväksihän tuli, että tämä kaikki on koska SINÄ sitä ja tätä.

Lapsen tyytyväisyys tämän hetkiseen tilanteeseen voi johtua myös ihan siitä, ettei hän muusta tiedä.

Nooh. Ilmeisesti meillä on hyvin erilainen ajattelutapa. Sinun mielestä lapsi ei voi siis harrastaa, koska itse haluaa?? En todellakaan ole sellainen äiti joka pakottaa harrastamaan. Ehkä tämä ketju vaan on osunut monen äitin omaan nilkaan ja kokevat huonoa omatuntoa, kun ei lapsi harrasta. Tai vielä pahempaa, ettei tajua itse sitä, että lapsi haluaisi harrastaa.

Ja pliis nyt menee jo naurettavaksi. Ohjattua barbileikkejä ja värittämistä😂😂 kyllä lapseni leikkii yksinkin, mutta tulee ITSE minua pyytämään leikkimään hänen kanssaan, koska on AINUT lapsi. Kyllä me kuule luetaan jne muutakin.

Vierailija kirjoitti:

Ja mainittakoon, että lapsi on neuvolankin mukaan kehitykseltään 4 vuotiaan tasolla

Vedit ihan 3/5 tähän kommenttiin asti, mutta nyt tuli pohjakosketus. Olisit edes yrittänyt. 0/5

Vierailija kirjoitti:

Kolmevuotiaani harrastaa kerran viikossa muskari ja voimistelua 2 kertaa viikossa. Mikä on teidän mielestä 3v:lle sopiva harrastusmäärä? Mielestäni lapseni jaksaa loistavasti harrastaa tämän määrän. Tarhan jälkeen ehtii kotona hetken huilahtaa ja syödä, sit harrastuksen jälkeen iltapalalle ja nukkumaan. Niinä päivinä, kun ei harrasta, niin ei tehdä mitään. Katsotaan sylikkäin telkkarii ja leikitään.

Kolmevuotias harrastaa! Jo tuo kuulostaa älyttömältä. Eikö kolmevuotiaalle vielä riitä ihan tavallinen leikki, miksi noin pienestä pitäen pitää jo harrastaa jotain erityistä? Eihän lapsi ehdi vaan olla kotona rauhassa ja siellä puuhailla juuri ollenkaan.

Lapset tottuu moniin juttuihin. Ja jos kerran tykkää ja selvästi jaksaa, niin miksi ihmeessä ei?

Haiskahtaa provolle, vaikka kyllähän tälläsiä vanhempia on.

3-vuotias ei tarvitse yhtäkään harrastusta.

Vierailija kirjoitti:

Kolmevuotiaani harrastaa kerran viikossa muskari ja voimistelua 2 kertaa viikossa. Mikä on teidän mielestä 3v:lle sopiva harrastusmäärä? Mielestäni lapseni jaksaa loistavasti harrastaa tämän määrän. Tarhan jälkeen ehtii kotona hetken huilahtaa ja syödä, sit harrastuksen jälkeen iltapalalle ja nukkumaan. Niinä päivinä, kun ei harrasta, niin ei tehdä mitään. Katsotaan sylikkäin telkkarii ja leikitään.

Ampuuko myös savikiekkoja? Mikä lienee tasoitus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja mainittakoon, että lapsi on neuvolankin mukaan kehitykseltään 4 vuotiaan tasolla

Vedit ihan 3/5 tähän kommenttiin asti, mutta nyt tuli pohjakosketus. Olisit edes yrittänyt. 0/5

No sen taki vedin sen tähän mukaan, koska lapset ovat kehitykseltää erilaisia. Jos lapseni olisi kehitykseltään lähemmäs 2v, niin tietysti rankempaa olisi harrastaminen pienemmälle. Kaksi vuotiaana lapseni harrasti vain 1x vko

Vierailija kirjoitti:

Ja mainittakoon, että lapsi on neuvolankin mukaan kehitykseltään 4 vuotiaan tasolla

Meidänkin lapsi oli kehityksessä vaikka missä, mutta silti lapsella on oman ikätasonsa mukainen unen/levon/läheisyydentarve ja emotionaalinen kehitys vaiheessa jota ei voi mitata taitotesteillä. Jokainen lapsi tarvitsee vanhempiensa läsnäoloa ja vuorovaikutusta (jota pelkkä telkun katsominen ei ole). Se koostuu erilaisista jaetuista arjen hetkistä. Niitä ei hirveästi mahdu teidän arkeen jos lapsi vetää maksimihoitoajan päälle puolet illoista harrastuksissa. Tottakai lapsi sopeutuu ja ehkä jopa ”tykkää”, mutta uskon että lapsi tarvitsee Ap enemmän Sinua kuin ohjattua toimintaa oltuaan koko päivän ohjatussa toiminnassa.

Ja olen myönteinen harrastusten suhteen - omat lapseni harrastavat paljon mutteivät hoitopäivien päälle. Ihmettelen vaan miten 3v jaksaisi kun tuollainen määrä on koululaisellekun melko maksimi. Siis heidän itsensä mukaan.

T. Osa-aikakotiäiti ja viisi lasta

Vierailija kirjoitti:

Ja pliis nyt menee jo naurettavaksi. Ohjattua barbileikkejä ja värittämistä😂😂 kyllä lapseni leikkii yksinkin, mutta tulee ITSE minua pyytämään leikkimään hänen kanssaan, koska on AINUT lapsi. Kyllä me kuule luetaan jne muutakin.

Aha. Perustin kommenttini ihan siihen, mitä itse kerroit. Pyytäisin kiinnittämään huomion me-muotoon:

'me sitten lapsen kanssa vietetään laatuaikaa muulla tavoin, esim just telkkarin katselu, leikkiminen barbeilla jne. Väritetään jne.'

Joten toistan kysymyksen milloin lapsellasi on omaa aikaa?

Monet kolmevuotiaat ovat hyviä maratonissa, lavatanssissa, taidemaalareina, sirkustempuissa, baletissa, lentämisessä ja taitoluistelussa. Mielestäni lapsellasi on aivan liian vähän harrastuksia. 

Kiinnostaa, että kuinka monella kommentoijalla on 3v lapsia. Nykyään lapset ovat kehittyneempiä, kun aiemmin ja käyttävät tuon ikäisenä jo sujuvasti tabletteja yms. Pelejä. Minä taas en ole koskaan tabletteja yms, koskaan edes antanut lapselle, eikä niitä edes omisteta. Ne ovat mielestäni paljon haitallisempaa lapsen kehitykselle, kuin harrastaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja pliis nyt menee jo naurettavaksi. Ohjattua barbileikkejä ja värittämistä😂😂 kyllä lapseni leikkii yksinkin, mutta tulee ITSE minua pyytämään leikkimään hänen kanssaan, koska on AINUT lapsi. Kyllä me kuule luetaan jne muutakin.

Aha. Perustin kommenttini ihan siihen, mitä itse kerroit. Pyytäisin kiinnittämään huomion me-muotoon:

'me sitten lapsen kanssa vietetään laatuaikaa muulla tavoin, esim just telkkarin katselu, leikkiminen barbeilla jne. Väritetään jne.'

Joten toistan kysymyksen milloin lapsellasi on omaa aikaa?

Olisiko sitten parempi muotoilla, että lapseni vain harrastaa ME emme vietä yhdessä aikaa, vaan vapaa-aikana lapseni viettää laatuaikaa itsensä kanssa leikkien, jotta saa tarpeeksi omaa aikaa

Vierailija kirjoitti:

Arvasin saavani tällaista palautetta, mutta oon hieman järkyttynyt, että näin moni lapsen vanhempi ajattelee negatiivisesti harrastamisesta.

Oletko tosissasi? Eivät ihmiset täällä ”ajattele negatiivisesri harrastamisesta” vaan yrittävät valaista sinulle 3 vuotiaan lapsen tarpeita. Harrastaminen on mahtavaa, mutta lapsi tarvitsee myös vapaa-aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja mainittakoon, että lapsi on neuvolankin mukaan kehitykseltään 4 vuotiaan tasolla

Meidänkin lapsi oli kehityksessä vaikka missä, mutta silti lapsella on oman ikätasonsa mukainen unen/levon/läheisyydentarve ja emotionaalinen kehitys vaiheessa jota ei voi mitata taitotesteillä. Jokainen lapsi tarvitsee vanhempiensa läsnäoloa ja vuorovaikutusta (jota pelkkä telkun katsominen ei ole). Se koostuu erilaisista jaetuista arjen hetkistä. Niitä ei hirveästi mahdu teidän arkeen jos lapsi vetää maksimihoitoajan päälle puolet illoista harrastuksissa. Tottakai lapsi sopeutuu ja ehkä jopa ”tykkää”, mutta uskon että lapsi tarvitsee Ap enemmän Sinua kuin ohjattua toimintaa oltuaan koko päivän ohjatussa toiminnassa.

Ja olen myönteinen harrastusten suhteen - omat lapseni harrastavat paljon mutteivät hoitopäivien päälle. Ihmettelen vaan miten 3v jaksaisi kun tuollainen määrä on koululaisellekun melko maksimi. Siis heidän itsensä mukaan.

T. Osa-aikakotiäiti ja viisi lasta

Edellee ei kaikki harjoitusajat ole tarhan päälle. Meillä on vain yksi lapsi, joka varmasti saa tarpeeksi minun huomiota ja yhteistä aikaa. Harrastaminen tuottaa lapselle paljon iloa ja onnistumisen tunteita. Lapseni saa varmasti enemmän yksilöllistä huomiota, kuin sinun 5 lastasi, koska sitä pystyn tarjomaan.

Huoh.

Ensinkin pitäisi lapsen kannalta katsoa asioita. Se mikä aikuisten kriteereillä on lapselle ohjattu kodin ulkopuolinen harrastus ei sitä välttämättä ole lapselle ja toisinpäin. Esim ohjattu vesipeuhu voi lapsen silmin olla rennompaa ja kivempaa kuin kauppareissu, kyläily tai vanhemman mukana kaupungilla pyöriminen, mikä lasta voi kuormittaa paljon enemmän.

Parhaimmillaan lapsen harrastus on nimenomaan harrastus, eli sellainen tekeminen hänelle, jossa hän juuri rentoutuu ja haluaa olla. Silloin se ei kuormita vaan ilahduttaa. Mikäli näin ei ole niin lasta ei liene syytä sinne ollenkaan raahata. Jo kerta kuussa kuormittaa. Taas jos tekeminen on mieluista ja lapsi itse suorastaan vaatii päästä niin useampikin kerta viikossa käy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noi lapsesi hoitopäivät ovat todella pitkiä, joten mikset harrastaisi lapsen kanssa yhdessä jotain mukavaa ja kiireetöntä kuten ne vihjailemasi ”huonot monen lapsen kotiäidit”.

ja miten tämä eroaa siitä, että meet leikkipuistoon leikkimään tarhan jälkeen tai muskariin leikkimään? Ei meillä mitää kiireistä elämää ole ja viikonloppunakin on harrastepäiviä. Ei se lasta rasita jos su aamupäivästä 45min jumppaa. Hyvää aktiviteettia vaan ja liikuntaa.

Tämä eroaa siitä että leikkipuistossa olemme Yhdessä, samoin muskarissa. Se on vuorovaikutusta ja jaettua arkea vanhemman ja lapsen välillä. Sitä jos mitä lapsi tarvitsee.

Kuulostat kyllä ap suoraan sanottuna hirveeltä ylemmyydentuntoiselta lehmältä ja siltä että "koulutat" lastasi itsesi kaltaiseksi suorittajaksi.

Meillä viisivuotias käy tanssissa ja uimakoulussa. Uimakoulu lopetetaan luultavasti syyskauteen, kun lapsi osaa uida, talvella sitten arjessa käydä perheenä luistelemassa ja treenaillaan laskettelua sen minkä keritään. Uimakoulua voidaan jatkaa mikäli lapsi itse sitä toivoo ja haluaa pidempiaikaisesti harrastaa, mulla tällä hetkellä tanssi on se ykkösjuttu.

Kyllä lapsi tarvitsee arjessa runsaasti lepoa ja vapaata olemista pitkien hoitopäivien vastineeksi.

Itse suosittelisin niihin naapuruston lapsiin tutustumista. Kaverisuhteita on ihan hyvä luoda noiden harrastusten ulkopuolelta, niin ainoalla lapsella on leikkiseuraa (joku 5-6v. tosiaan kaipaa ihan siihen arkeen joskus leikkiseuraa), ja lisäksi nämä keskenään leikkineet naapurit ovat sitten kaveruksia koulutaipaleen alkaessa jo valmiiksi. Ei ole kiva kun muut lapset menee yhdessä kouluun ja heillä on jo oma porukka, ja yksi on vaan ravannut harrastuksissa eikä tunne ketään. Ne naapurit ainakin meillä on lapselle tärkeitä, ja on tosi kivaa että tutut lapset kyläilee välillä, ja helpottaa meidänkin arkea kun lapsi vaivattomasti menee hetkeksi naapuriin leikkimään, ja saadaan vaikka käytyä rauhassa kaupassa tai siivoiltua.