Lue keskustelun säännöt.
"Markkina-arvoteoriasta on keskusteltu jo vuosia netissä"
Kommentit (453)
Vierailija kirjoitti:
Monet tuntuvat kiistävän markkina-arvo-teorian sillä perusteella, ettei ole mitään kaavaa millä arvon voisi laskea. Kirjaimellisesti markkina-arvo syntyy markkinoilla, se ei ole laskettu arvo. Toinen epäselvä kohta on se, millä arvoa mitataan. Rahassa sitä ei voi mitata. Monet kuvittelevat, että se on jonkinlainen keskiarvo eri ominaisuuksien pisteytyksestä. Keskiarvo pitäisi kuitenkin painottaa ja eri osa-alueiden painotukset ovat kovin henkilökohtaisia mieltymyksiä: joku painottaa ulkonäköä, toinen sivistystä, älyä, varallisuutta, sukutaustaa, ammattia tms.
Amerikkalaiset julkaistut selvitykset käyttävät markkina-arvon mittarina deittipalvelussa vastaanotettujen viestien määrää. Se on varmaan paras saatavilla oleva indikaattori jonkun henkilön haluttavuudesta. Harmi, etteivät suomalaiset deittipalvelut ole tajunneet tällaisen tiedon julkaisemisella saatavan julkisuuden hyötyä. Suomi on kuitenkin hyvin erilainen maa kuin Yhdysvallat.
Deittimarkkinoiden haluttavuutta voisi verrata asuntomarkkinoilla asunnon myyntiaikaan. Asunnoilla on rahallinen arvo, joka on ammattilaisen aika helppo arvioida asunnon koon, kunnon, sijainnin ja muiden ominaisuuksien mukaan. Rahallisen arvon lisäksi on myös arvio myyntiajasta, joka kertoo myös asunnon haluttavuudesta. Joku yksiö Helsingin Punavuoresta menee nopeasti vaikka olisi kalliskin. Sen sijaan haja-asutusalueella oleva huonokuntoinen omakotitalo voi olla vuosia myynnissä, vaikka olisi halpa.
Käytetyillä autoilla on myös rahallinen arvo, mutta myös arvio myyntiajasta. Loistokunnossa oleva edustus-Citroën on vaikea myytävä, koska moni ei osta käytettyä Sitikkaa vaikka kuinka halvalla saisi. Sen sijaan halpa Mersu menee nopeasti, vaikka öljyt ja vedet olisivat meneet sekaisin. Joku kuitenkin haluaa Mersun, vaikka sillä ei muutamaa korttelia pidemmälle pääsisi.
Minun mielestäni markkina-arvo vastaa ennemmin myyntiaikaa kuin rahallista arvoa. Kyllä sen näkee baarissa tai vaikka opiskelujen alkaessa. Hyvin nopeasti viedään jotkut yksilöt päältä ja jäljelle jää ne hitaasti liikkuvat. Aina sieltäkin voi tehdä löytöjä, mutta monesti hyllyyn jäämiselle on jokin selkeästi osoitettava syy.
Jotta deittimarkkinoilla voisi määrittää arvoa ei siihen riitä viestien määrä vaan pitää myös selvittää mitä niissä on ja mitä niiden jälkeen tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kaikki naiset ovat yhtä haluttuja heteroseksuaalisten miesten keskuudessa ja kaikki miehet ovat yhtä haluttuja heteroseksuaalisten naisten keskuudessa."
t: Markkina-arvoteorian kiistäjä
Lapsettaako? Kukaan ei ole väittänyt noin. Mutta kun nyt kerran olet asiantuntija tässä aiheessa, niin vastaapa tuolla edellä esittämääni kysymykseen siitä, ottaako teoria huomioon iän ja asuinpaikan. Löydät kysymykseni selaamalla vähän matkaa taaksepäin. Jos et osaa vastata niin huomaamme, että ma-teoreetikot eivät pysty muuhun kuin papukaijamaisesti toistelemaan oppimiaan asioita.
En ole tuo sama, mutta tottakai ikä ja asuinpaikka vaikuttavat. Nelikymppinen arvoasunnon omistaja Eirasta on markkina-arvoltaan korkeammalla kuin viisikymppinen työtön vuokralainen Keravalta. (Pahoittelut jo etukäteen keravalaisille). Samoin ikä peilautuu saavutuksiin, jos ensimmäinen asunto on maksettu 40-vuotiaana niin se saavutuksena parempi kuin 65-vuotiaana.
No eihän tuossa ikä ole se muuttuja, vaan varallisuus, jota verrataan samanikäisiin. Ei siis verrata 40-vuotiasta Marttia 60-vuotiaaseen Marttiin, vaan 40-vuotiaaseen Heikkiin.
Asuinpaikkaa kysyttiin. Vaikka ne Eiran ja Keravan miehet olisivat samanikäisiä niin asuinpaikalla olisi silti erilainen vaikutus markkina-arvoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet tuntuvat kiistävän markkina-arvo-teorian sillä perusteella, ettei ole mitään kaavaa millä arvon voisi laskea. Kirjaimellisesti markkina-arvo syntyy markkinoilla, se ei ole laskettu arvo. Toinen epäselvä kohta on se, millä arvoa mitataan. Rahassa sitä ei voi mitata. Monet kuvittelevat, että se on jonkinlainen keskiarvo eri ominaisuuksien pisteytyksestä. Keskiarvo pitäisi kuitenkin painottaa ja eri osa-alueiden painotukset ovat kovin henkilökohtaisia mieltymyksiä: joku painottaa ulkonäköä, toinen sivistystä, älyä, varallisuutta, sukutaustaa, ammattia tms.
Amerikkalaiset julkaistut selvitykset käyttävät markkina-arvon mittarina deittipalvelussa vastaanotettujen viestien määrää. Se on varmaan paras saatavilla oleva indikaattori jonkun henkilön haluttavuudesta. Harmi, etteivät suomalaiset deittipalvelut ole tajunneet tällaisen tiedon julkaisemisella saatavan julkisuuden hyötyä. Suomi on kuitenkin hyvin erilainen maa kuin Yhdysvallat.
Deittimarkkinoiden haluttavuutta voisi verrata asuntomarkkinoilla asunnon myyntiaikaan. Asunnoilla on rahallinen arvo, joka on ammattilaisen aika helppo arvioida asunnon koon, kunnon, sijainnin ja muiden ominaisuuksien mukaan. Rahallisen arvon lisäksi on myös arvio myyntiajasta, joka kertoo myös asunnon haluttavuudesta. Joku yksiö Helsingin Punavuoresta menee nopeasti vaikka olisi kalliskin. Sen sijaan haja-asutusalueella oleva huonokuntoinen omakotitalo voi olla vuosia myynnissä, vaikka olisi halpa.
Käytetyillä autoilla on myös rahallinen arvo, mutta myös arvio myyntiajasta. Loistokunnossa oleva edustus-Citroën on vaikea myytävä, koska moni ei osta käytettyä Sitikkaa vaikka kuinka halvalla saisi. Sen sijaan halpa Mersu menee nopeasti, vaikka öljyt ja vedet olisivat meneet sekaisin. Joku kuitenkin haluaa Mersun, vaikka sillä ei muutamaa korttelia pidemmälle pääsisi.
Minun mielestäni markkina-arvo vastaa ennemmin myyntiaikaa kuin rahallista arvoa. Kyllä sen näkee baarissa tai vaikka opiskelujen alkaessa. Hyvin nopeasti viedään jotkut yksilöt päältä ja jäljelle jää ne hitaasti liikkuvat. Aina sieltäkin voi tehdä löytöjä, mutta monesti hyllyyn jäämiselle on jokin selkeästi osoitettava syy.
Jotkut deittiviestit ovat yhdentekevä asia. Avioituminen ratkaisee. Minkälaisen miehen ja naisen kanssa solmitaan avioliitto. Siitä näkee ihmisen todelliset arvot. Deitillä voi käydä huvikseen vaikka kenen kanssa. Avioitumiseen pitää olla sitä tasoa.
Niin, naisen näkökulmasta. Miehellä, joka saa jatkuvasti naisseuraa helposti, ei ole mikään kiire (eikä pakko) mennä naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menestyvä mies ei ota aviopuolisokseen kouluttamatonta nuorta naista vaan aikuisen ja yhtä koulutetun naisen kuin mitä itsekin on.
Nyt meni metsään että tuntuu. Miehille naisen status ei ole yhtä tärkeä kuin ulkonäkö. Miehillä ja naisilla on yleisesti erilaiset mutta silti yhtä pinnalliset parinvalintakriteerit.
Mutta kun tuo nyt vaan on fakta. Koulutetuilla miehillä on koulutetut vaimot. Niin Suomessa kuin Usassakin. Oikeasti menestynyt mies ei ota sivistymätöntä mutta kaunista naista, vaikka tämä ei ikinä kävisi töissä. Ei sellainen nainen voi järjestää päivällisiä eikä edustaa paikallisen museon naistoimikunnissa.
Tämä se ongelma juuri on. Kun te ette oikeasti ymmärrä, miten maailma toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet tuntuvat kiistävän markkina-arvo-teorian sillä perusteella, ettei ole mitään kaavaa millä arvon voisi laskea. Kirjaimellisesti markkina-arvo syntyy markkinoilla, se ei ole laskettu arvo. Toinen epäselvä kohta on se, millä arvoa mitataan. Rahassa sitä ei voi mitata. Monet kuvittelevat, että se on jonkinlainen keskiarvo eri ominaisuuksien pisteytyksestä. Keskiarvo pitäisi kuitenkin painottaa ja eri osa-alueiden painotukset ovat kovin henkilökohtaisia mieltymyksiä: joku painottaa ulkonäköä, toinen sivistystä, älyä, varallisuutta, sukutaustaa, ammattia tms.
Amerikkalaiset julkaistut selvitykset käyttävät markkina-arvon mittarina deittipalvelussa vastaanotettujen viestien määrää. Se on varmaan paras saatavilla oleva indikaattori jonkun henkilön haluttavuudesta. Harmi, etteivät suomalaiset deittipalvelut ole tajunneet tällaisen tiedon julkaisemisella saatavan julkisuuden hyötyä. Suomi on kuitenkin hyvin erilainen maa kuin Yhdysvallat.
Deittimarkkinoiden haluttavuutta voisi verrata asuntomarkkinoilla asunnon myyntiaikaan. Asunnoilla on rahallinen arvo, joka on ammattilaisen aika helppo arvioida asunnon koon, kunnon, sijainnin ja muiden ominaisuuksien mukaan. Rahallisen arvon lisäksi on myös arvio myyntiajasta, joka kertoo myös asunnon haluttavuudesta. Joku yksiö Helsingin Punavuoresta menee nopeasti vaikka olisi kalliskin. Sen sijaan haja-asutusalueella oleva huonokuntoinen omakotitalo voi olla vuosia myynnissä, vaikka olisi halpa.
Käytetyillä autoilla on myös rahallinen arvo, mutta myös arvio myyntiajasta. Loistokunnossa oleva edustus-Citroën on vaikea myytävä, koska moni ei osta käytettyä Sitikkaa vaikka kuinka halvalla saisi. Sen sijaan halpa Mersu menee nopeasti, vaikka öljyt ja vedet olisivat meneet sekaisin. Joku kuitenkin haluaa Mersun, vaikka sillä ei muutamaa korttelia pidemmälle pääsisi.
Minun mielestäni markkina-arvo vastaa ennemmin myyntiaikaa kuin rahallista arvoa. Kyllä sen näkee baarissa tai vaikka opiskelujen alkaessa. Hyvin nopeasti viedään jotkut yksilöt päältä ja jäljelle jää ne hitaasti liikkuvat. Aina sieltäkin voi tehdä löytöjä, mutta monesti hyllyyn jäämiselle on jokin selkeästi osoitettava syy.
Jotkut deittiviestit ovat yhdentekevä asia. Avioituminen ratkaisee. Minkälaisen miehen ja naisen kanssa solmitaan avioliitto. Siitä näkee ihmisen todelliset arvot. Deitillä voi käydä huvikseen vaikka kenen kanssa. Avioitumiseen pitää olla sitä tasoa.
Niin, naisen näkökulmasta. Miehellä, joka saa jatkuvasti naisseuraa helposti, ei ole mikään kiire (eikä pakko) mennä naimisiin.
Mutta kun hän menee, näkyy puolisossa se, mitä hän oikeasti arvostaa. Samoin naisilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tasoeroja on olemassa, mutta ne tasot määräytyvät eri tavalla kuin nämä nettimiehet luulevat. Ensinnäkin yhteiskuntaluokka määrää. Menestyvä mies ei ota aviopuolisokseen kouluttamatonta nuorta naista vaan aikuisen ja yhtä koulutetun naisen kuin mitä itsekin on. Ja naiset eivät pidä miehen ulkonäköä niin tärkeänä kuin jotkut täällä luulevat. Eikä rahaa. Äly ja huumorintaju ovat miehillä kaksi tärkeintä ominaisuutta monien naisten mielestä, mutta jostain syystä se ei mene jakeluuun.
Ei mene jakeluun, kun jatkuvasti saan kuulla olevani älykäs ja huumorintajuinen, mutta naiset iskevät kaverikorttia. Sitten nämä älyllisesti gaussin käyrän vasemmalla puolella olevat, mutta pidemmällä varrella ja paremmalla naamalla siunatut saavat lähestymisiä jatkuvasti. Hyvin mielelläni olisin sun kanssa samaa mieltä, mutta todellisuus panee vastaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet tuntuvat kiistävän markkina-arvo-teorian sillä perusteella, ettei ole mitään kaavaa millä arvon voisi laskea. Kirjaimellisesti markkina-arvo syntyy markkinoilla, se ei ole laskettu arvo. Toinen epäselvä kohta on se, millä arvoa mitataan. Rahassa sitä ei voi mitata. Monet kuvittelevat, että se on jonkinlainen keskiarvo eri ominaisuuksien pisteytyksestä. Keskiarvo pitäisi kuitenkin painottaa ja eri osa-alueiden painotukset ovat kovin henkilökohtaisia mieltymyksiä: joku painottaa ulkonäköä, toinen sivistystä, älyä, varallisuutta, sukutaustaa, ammattia tms.
Amerikkalaiset julkaistut selvitykset käyttävät markkina-arvon mittarina deittipalvelussa vastaanotettujen viestien määrää. Se on varmaan paras saatavilla oleva indikaattori jonkun henkilön haluttavuudesta. Harmi, etteivät suomalaiset deittipalvelut ole tajunneet tällaisen tiedon julkaisemisella saatavan julkisuuden hyötyä. Suomi on kuitenkin hyvin erilainen maa kuin Yhdysvallat.
Deittimarkkinoiden haluttavuutta voisi verrata asuntomarkkinoilla asunnon myyntiaikaan. Asunnoilla on rahallinen arvo, joka on ammattilaisen aika helppo arvioida asunnon koon, kunnon, sijainnin ja muiden ominaisuuksien mukaan. Rahallisen arvon lisäksi on myös arvio myyntiajasta, joka kertoo myös asunnon haluttavuudesta. Joku yksiö Helsingin Punavuoresta menee nopeasti vaikka olisi kalliskin. Sen sijaan haja-asutusalueella oleva huonokuntoinen omakotitalo voi olla vuosia myynnissä, vaikka olisi halpa.
Käytetyillä autoilla on myös rahallinen arvo, mutta myös arvio myyntiajasta. Loistokunnossa oleva edustus-Citroën on vaikea myytävä, koska moni ei osta käytettyä Sitikkaa vaikka kuinka halvalla saisi. Sen sijaan halpa Mersu menee nopeasti, vaikka öljyt ja vedet olisivat meneet sekaisin. Joku kuitenkin haluaa Mersun, vaikka sillä ei muutamaa korttelia pidemmälle pääsisi.
Minun mielestäni markkina-arvo vastaa ennemmin myyntiaikaa kuin rahallista arvoa. Kyllä sen näkee baarissa tai vaikka opiskelujen alkaessa. Hyvin nopeasti viedään jotkut yksilöt päältä ja jäljelle jää ne hitaasti liikkuvat. Aina sieltäkin voi tehdä löytöjä, mutta monesti hyllyyn jäämiselle on jokin selkeästi osoitettava syy.
Jotta deittimarkkinoilla voisi määrittää arvoa ei siihen riitä viestien määrä vaan pitää myös selvittää mitä niissä on ja mitä niiden jälkeen tapahtuu.
Minun mielestäni voi hyvin olettaa, että ihmiset lähettävät viestejä vain sellaisille ihmisille, jotka he kokevat haluttaviksi. Siksi vastaanotettujen viestien määrä kertoo henkilön haluttavuudesta.
Jonkin verran vastaanotettujen viestien määrää voi lisätä olemalla itse aktiivinen eli lähettämällä viestejä. Sitä voisi verrata sosiaalisuuteen, joka muutenkin lisää haluttavuutta.
- Tuon alkuperäisen viestin 117 kirjoittanut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monet tuntuvat kiistävän markkina-arvo-teorian sillä perusteella, ettei ole mitään kaavaa millä arvon voisi laskea. Kirjaimellisesti markkina-arvo syntyy markkinoilla, se ei ole laskettu arvo. Toinen epäselvä kohta on se, millä arvoa mitataan. Rahassa sitä ei voi mitata. Monet kuvittelevat, että se on jonkinlainen keskiarvo eri ominaisuuksien pisteytyksestä. Keskiarvo pitäisi kuitenkin painottaa ja eri osa-alueiden painotukset ovat kovin henkilökohtaisia mieltymyksiä: joku painottaa ulkonäköä, toinen sivistystä, älyä, varallisuutta, sukutaustaa, ammattia tms.
Amerikkalaiset julkaistut selvitykset käyttävät markkina-arvon mittarina deittipalvelussa vastaanotettujen viestien määrää. Se on varmaan paras saatavilla oleva indikaattori jonkun henkilön haluttavuudesta. Harmi, etteivät suomalaiset deittipalvelut ole tajunneet tällaisen tiedon julkaisemisella saatavan julkisuuden hyötyä. Suomi on kuitenkin hyvin erilainen maa kuin Yhdysvallat.
Deittimarkkinoiden haluttavuutta voisi verrata asuntomarkkinoilla asunnon myyntiaikaan. Asunnoilla on rahallinen arvo, joka on ammattilaisen aika helppo arvioida asunnon koon, kunnon, sijainnin ja muiden ominaisuuksien mukaan. Rahallisen arvon lisäksi on myös arvio myyntiajasta, joka kertoo myös asunnon haluttavuudesta. Joku yksiö Helsingin Punavuoresta menee nopeasti vaikka olisi kalliskin. Sen sijaan haja-asutusalueella oleva huonokuntoinen omakotitalo voi olla vuosia myynnissä, vaikka olisi halpa.
Käytetyillä autoilla on myös rahallinen arvo, mutta myös arvio myyntiajasta. Loistokunnossa oleva edustus-Citroën on vaikea myytävä, koska moni ei osta käytettyä Sitikkaa vaikka kuinka halvalla saisi. Sen sijaan halpa Mersu menee nopeasti, vaikka öljyt ja vedet olisivat meneet sekaisin. Joku kuitenkin haluaa Mersun, vaikka sillä ei muutamaa korttelia pidemmälle pääsisi.
Minun mielestäni markkina-arvo vastaa ennemmin myyntiaikaa kuin rahallista arvoa. Kyllä sen näkee baarissa tai vaikka opiskelujen alkaessa. Hyvin nopeasti viedään jotkut yksilöt päältä ja jäljelle jää ne hitaasti liikkuvat. Aina sieltäkin voi tehdä löytöjä, mutta monesti hyllyyn jäämiselle on jokin selkeästi osoitettava syy.
Harva kai sitä täysin kiistää. Tämä jankutushan johtuu siitä, että loppujen lopuksi merkitys on aika olematon, koska käytännön tilanteissa se harvoin antaa kovinkaan kattavaa selitystä pariutumiselle ja pariutumattomuudelle. Kun kaikille lyödään tyylikkäät kuteet päälle ja treenataan kroppa priimakuntoon, ollaan vasta ihan alkutekijöissä.
Opiskelujen alkaessakin eroja syntyy monista eri asioista, eikä niistä kovinkaan moni selity markkina-arvolla. Hengaat väärissä porukoissa tai jätät useampia bileitä väliin töiden takia. Olet ehkä juuri lopettanut edellisen seurustelusuhteen ja välttelet pariutumistilanteita. Tai sitten sinulla on menossa kotikaupungissa jokin viritelmä eikä opiskelupaikkakunnalla kiinnosta kukaan muu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puliukko on aiemmin voinut olla ison yrityksen toimitusjohtaja.
Tämä todistaa vain väittämäni oikeaksi. Sinä sidot sen puliukon ihmisarvon siihen että EHKÄ hänen statuksensa oli joskus parempi. Seurustelisitko puliukon kanssa joka ymmärtää sinua ja tarpeitasi täysin muuten kuin rahan kannalta? Et seurustelisi, koska status on sinulle tärkeämpi. Eikä siinä itsessään mitään vikaa ole, tottakai ihmisellä saa olla omat standardit parinvalintaan.
Mutta lopettakaa se teeskentely ja selittely, näemme sen ilmiön Suomessakin tarpeeksi hyvin missä landella asuvat amiksesta valmistuneet duunarit eivät kelpaa naisille koska eivät ole korkeastikoulutettuja kaupungissa-asuvia insinöörejä. Ja syntyvyys on laskenut tuloksena. Eikä Suomi ole tässä muutoksessa ainoa vaan tämä täsmälleen sama ilmiö on tapahtumassa mm. Intiassa, Kiinassa ja Mongoliassakin.
Korkeakoulutetut kaupungissa asuvat insinöörit kiinnostavat naisia? :D juuei
T. espoolainen DI
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menestyvä mies ei ota aviopuolisokseen kouluttamatonta nuorta naista vaan aikuisen ja yhtä koulutetun naisen kuin mitä itsekin on.
Nyt meni metsään että tuntuu. Miehille naisen status ei ole yhtä tärkeä kuin ulkonäkö. Miehillä ja naisilla on yleisesti erilaiset mutta silti yhtä pinnalliset parinvalintakriteerit.
Mutta kun tuo nyt vaan on fakta. Koulutetuilla miehillä on koulutetut vaimot. Niin Suomessa kuin Usassakin. Oikeasti menestynyt mies ei ota sivistymätöntä mutta kaunista naista, vaikka tämä ei ikinä kävisi töissä. Ei sellainen nainen voi järjestää päivällisiä eikä edustaa paikallisen museon naistoimikunnissa.
Tämä se ongelma juuri on. Kun te ette oikeasti ymmärrä, miten maailma toimii.
Minkä takia menestyvälle miehelle olisi merkitystä että vaimo on museotoimikunnassa? Päivällisten järjestämisenkin oppii nopeasti kouluttamatonkin, jos on vain sosiaaliset taidot hallussa. Ja ilman niitä tuskin olisi menestyvää miestä saanutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menestyvä mies ei ota aviopuolisokseen kouluttamatonta nuorta naista vaan aikuisen ja yhtä koulutetun naisen kuin mitä itsekin on.
Nyt meni metsään että tuntuu. Miehille naisen status ei ole yhtä tärkeä kuin ulkonäkö. Miehillä ja naisilla on yleisesti erilaiset mutta silti yhtä pinnalliset parinvalintakriteerit.
Mutta kun tuo nyt vaan on fakta. Koulutetuilla miehillä on koulutetut vaimot. Niin Suomessa kuin Usassakin. Oikeasti menestynyt mies ei ota sivistymätöntä mutta kaunista naista, vaikka tämä ei ikinä kävisi töissä. Ei sellainen nainen voi järjestää päivällisiä eikä edustaa paikallisen museon naistoimikunnissa.
Tämä se ongelma juuri on. Kun te ette oikeasti ymmärrä, miten maailma toimii.
"Parisuhteiden asiantuntija, tutkimusprofessori Osmo Kontula Väestöliitosta sanoo, että jopa puolet keski-ikäisistä duunareista, vähemmän koulutetuista miehistä on vailla partneria.
Syynä on se, että koulutetuille naisille ei kelpaa kouluttamaton mies. Lisäksi naiset ovat opiskelun perässä muuttaneet kaupunkiin ja miehet jääneet maalle. Koulutetuille miehille sen sijaan kelpaa myös kouluttamaton nainen, kunhan nainen on hyvännäköinen."
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ongelma-parisuhdemarkkinoi…
Ilmeisesti suomalaisia parisuhteita vuosikymmeniä työkseen tutkinut Väestöliiton professorikaan ei tiedä miten maailma toimii. Onneksi random palstanainen tietää. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet tuntuvat kiistävän markkina-arvo-teorian sillä perusteella, ettei ole mitään kaavaa millä arvon voisi laskea. Kirjaimellisesti markkina-arvo syntyy markkinoilla, se ei ole laskettu arvo. Toinen epäselvä kohta on se, millä arvoa mitataan. Rahassa sitä ei voi mitata. Monet kuvittelevat, että se on jonkinlainen keskiarvo eri ominaisuuksien pisteytyksestä. Keskiarvo pitäisi kuitenkin painottaa ja eri osa-alueiden painotukset ovat kovin henkilökohtaisia mieltymyksiä: joku painottaa ulkonäköä, toinen sivistystä, älyä, varallisuutta, sukutaustaa, ammattia tms.
Amerikkalaiset julkaistut selvitykset käyttävät markkina-arvon mittarina deittipalvelussa vastaanotettujen viestien määrää. Se on varmaan paras saatavilla oleva indikaattori jonkun henkilön haluttavuudesta. Harmi, etteivät suomalaiset deittipalvelut ole tajunneet tällaisen tiedon julkaisemisella saatavan julkisuuden hyötyä. Suomi on kuitenkin hyvin erilainen maa kuin Yhdysvallat.
Deittimarkkinoiden haluttavuutta voisi verrata asuntomarkkinoilla asunnon myyntiaikaan. Asunnoilla on rahallinen arvo, joka on ammattilaisen aika helppo arvioida asunnon koon, kunnon, sijainnin ja muiden ominaisuuksien mukaan. Rahallisen arvon lisäksi on myös arvio myyntiajasta, joka kertoo myös asunnon haluttavuudesta. Joku yksiö Helsingin Punavuoresta menee nopeasti vaikka olisi kalliskin. Sen sijaan haja-asutusalueella oleva huonokuntoinen omakotitalo voi olla vuosia myynnissä, vaikka olisi halpa.
Käytetyillä autoilla on myös rahallinen arvo, mutta myös arvio myyntiajasta. Loistokunnossa oleva edustus-Citroën on vaikea myytävä, koska moni ei osta käytettyä Sitikkaa vaikka kuinka halvalla saisi. Sen sijaan halpa Mersu menee nopeasti, vaikka öljyt ja vedet olisivat meneet sekaisin. Joku kuitenkin haluaa Mersun, vaikka sillä ei muutamaa korttelia pidemmälle pääsisi.
Minun mielestäni markkina-arvo vastaa ennemmin myyntiaikaa kuin rahallista arvoa. Kyllä sen näkee baarissa tai vaikka opiskelujen alkaessa. Hyvin nopeasti viedään jotkut yksilöt päältä ja jäljelle jää ne hitaasti liikkuvat. Aina sieltäkin voi tehdä löytöjä, mutta monesti hyllyyn jäämiselle on jokin selkeästi osoitettava syy.
Jotkut deittiviestit ovat yhdentekevä asia. Avioituminen ratkaisee. Minkälaisen miehen ja naisen kanssa solmitaan avioliitto. Siitä näkee ihmisen todelliset arvot. Deitillä voi käydä huvikseen vaikka kenen kanssa. Avioitumiseen pitää olla sitä tasoa.
Niin, naisen näkökulmasta. Miehellä, joka saa jatkuvasti naisseuraa helposti, ei ole mikään kiire (eikä pakko) mennä naimisiin.
Mutta kun hän menee, näkyy puolisossa se, mitä hän oikeasti arvostaa. Samoin naisilla.
JOS hän menee. Se lukutaito.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet tuntuvat kiistävän markkina-arvo-teorian sillä perusteella, ettei ole mitään kaavaa millä arvon voisi laskea. Kirjaimellisesti markkina-arvo syntyy markkinoilla, se ei ole laskettu arvo. Toinen epäselvä kohta on se, millä arvoa mitataan. Rahassa sitä ei voi mitata. Monet kuvittelevat, että se on jonkinlainen keskiarvo eri ominaisuuksien pisteytyksestä. Keskiarvo pitäisi kuitenkin painottaa ja eri osa-alueiden painotukset ovat kovin henkilökohtaisia mieltymyksiä: joku painottaa ulkonäköä, toinen sivistystä, älyä, varallisuutta, sukutaustaa, ammattia tms.
Amerikkalaiset julkaistut selvitykset käyttävät markkina-arvon mittarina deittipalvelussa vastaanotettujen viestien määrää. Se on varmaan paras saatavilla oleva indikaattori jonkun henkilön haluttavuudesta. Harmi, etteivät suomalaiset deittipalvelut ole tajunneet tällaisen tiedon julkaisemisella saatavan julkisuuden hyötyä. Suomi on kuitenkin hyvin erilainen maa kuin Yhdysvallat.
Deittimarkkinoiden haluttavuutta voisi verrata asuntomarkkinoilla asunnon myyntiaikaan. Asunnoilla on rahallinen arvo, joka on ammattilaisen aika helppo arvioida asunnon koon, kunnon, sijainnin ja muiden ominaisuuksien mukaan. Rahallisen arvon lisäksi on myös arvio myyntiajasta, joka kertoo myös asunnon haluttavuudesta. Joku yksiö Helsingin Punavuoresta menee nopeasti vaikka olisi kalliskin. Sen sijaan haja-asutusalueella oleva huonokuntoinen omakotitalo voi olla vuosia myynnissä, vaikka olisi halpa.
Käytetyillä autoilla on myös rahallinen arvo, mutta myös arvio myyntiajasta. Loistokunnossa oleva edustus-Citroën on vaikea myytävä, koska moni ei osta käytettyä Sitikkaa vaikka kuinka halvalla saisi. Sen sijaan halpa Mersu menee nopeasti, vaikka öljyt ja vedet olisivat meneet sekaisin. Joku kuitenkin haluaa Mersun, vaikka sillä ei muutamaa korttelia pidemmälle pääsisi.
Minun mielestäni markkina-arvo vastaa ennemmin myyntiaikaa kuin rahallista arvoa. Kyllä sen näkee baarissa tai vaikka opiskelujen alkaessa. Hyvin nopeasti viedään jotkut yksilöt päältä ja jäljelle jää ne hitaasti liikkuvat. Aina sieltäkin voi tehdä löytöjä, mutta monesti hyllyyn jäämiselle on jokin selkeästi osoitettava syy.
Jotta deittimarkkinoilla voisi määrittää arvoa ei siihen riitä viestien määrä vaan pitää myös selvittää mitä niissä on ja mitä niiden jälkeen tapahtuu.
Minun mielestäni voi hyvin olettaa, että ihmiset lähettävät viestejä vain sellaisille ihmisille, jotka he kokevat haluttaviksi. Siksi vastaanotettujen viestien määrä kertoo henkilön haluttavuudesta.
Jonkin verran vastaanotettujen viestien määrää voi lisätä olemalla itse aktiivinen eli lähettämällä viestejä. Sitä voisi verrata sosiaalisuuteen, joka muutenkin lisää haluttavuutta.
- Tuon alkuperäisen viestin 117 kirjoittanut
Unohdat sen, että kaikki eivät lähetä kuitenkaan viestejä kaikille kiinnostaville henkilöille. Jos Matti kiinnostuu Maijasta ja Heikki Hannasta, onko Hanna suositumpi kuin Maija, jos Heikki lähetti viestin, mutta Matti ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt millään jaksaisi lukea koko keskustelu mutta onko tänne jo joku kirjoittanut miten teoria menee jos se on olemassa?
Kyseessä on status tuote jossa mielikuvat ovat tärkeämpiä kuin arvot peperilla. Tässä näillä eräillä miehillä menee metsään. Hieman kuin ihmettelevät miksi linux ei ole suositumpi vaikka paperilla on niin hyvä. Tai miksi applen puhelimet ovat niin suosittuja, saati sitten oikeista luksustuotteista he eivät tajua mitään.
Linux-miehet! Tässä on loistava termi kuvaamaan paperilla hyviä, naisille kelpaamattomia miehiä
ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menestyvä mies ei ota aviopuolisokseen kouluttamatonta nuorta naista vaan aikuisen ja yhtä koulutetun naisen kuin mitä itsekin on.
Nyt meni metsään että tuntuu. Miehille naisen status ei ole yhtä tärkeä kuin ulkonäkö. Miehillä ja naisilla on yleisesti erilaiset mutta silti yhtä pinnalliset parinvalintakriteerit.
Mutta kun tuo nyt vaan on fakta. Koulutetuilla miehillä on koulutetut vaimot. Niin Suomessa kuin Usassakin. Oikeasti menestynyt mies ei ota sivistymätöntä mutta kaunista naista, vaikka tämä ei ikinä kävisi töissä. Ei sellainen nainen voi järjestää päivällisiä eikä edustaa paikallisen museon naistoimikunnissa.
Tämä se ongelma juuri on. Kun te ette oikeasti ymmärrä, miten maailma toimii.
Minkä takia menestyvälle miehelle olisi merkitystä että vaimo on museotoimikunnassa? Päivällisten järjestämisenkin oppii nopeasti kouluttamatonkin, jos on vain sosiaaliset taidot hallussa. Ja ilman niitä tuskin olisi menestyvää miestä saanutkaan.
Amerikkalaiselle ylemmän keskiluokan/eliitin miehelle sillä nyt vaan on merkitystä. Vaimot ovat osa verkostoa, ja sillä on iso merkitys myös miehen menestykseen.
Ja mikään ei muuta sitä faktaa miksikään, että koulutettu mies ottaa koulutetun vaimon. Ja se on monille miehille itsestäänselvä vaatimus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet tuntuvat kiistävän markkina-arvo-teorian sillä perusteella, ettei ole mitään kaavaa millä arvon voisi laskea. Kirjaimellisesti markkina-arvo syntyy markkinoilla, se ei ole laskettu arvo. Toinen epäselvä kohta on se, millä arvoa mitataan. Rahassa sitä ei voi mitata. Monet kuvittelevat, että se on jonkinlainen keskiarvo eri ominaisuuksien pisteytyksestä. Keskiarvo pitäisi kuitenkin painottaa ja eri osa-alueiden painotukset ovat kovin henkilökohtaisia mieltymyksiä: joku painottaa ulkonäköä, toinen sivistystä, älyä, varallisuutta, sukutaustaa, ammattia tms.
Amerikkalaiset julkaistut selvitykset käyttävät markkina-arvon mittarina deittipalvelussa vastaanotettujen viestien määrää. Se on varmaan paras saatavilla oleva indikaattori jonkun henkilön haluttavuudesta. Harmi, etteivät suomalaiset deittipalvelut ole tajunneet tällaisen tiedon julkaisemisella saatavan julkisuuden hyötyä. Suomi on kuitenkin hyvin erilainen maa kuin Yhdysvallat.
Deittimarkkinoiden haluttavuutta voisi verrata asuntomarkkinoilla asunnon myyntiaikaan. Asunnoilla on rahallinen arvo, joka on ammattilaisen aika helppo arvioida asunnon koon, kunnon, sijainnin ja muiden ominaisuuksien mukaan. Rahallisen arvon lisäksi on myös arvio myyntiajasta, joka kertoo myös asunnon haluttavuudesta. Joku yksiö Helsingin Punavuoresta menee nopeasti vaikka olisi kalliskin. Sen sijaan haja-asutusalueella oleva huonokuntoinen omakotitalo voi olla vuosia myynnissä, vaikka olisi halpa.
Käytetyillä autoilla on myös rahallinen arvo, mutta myös arvio myyntiajasta. Loistokunnossa oleva edustus-Citroën on vaikea myytävä, koska moni ei osta käytettyä Sitikkaa vaikka kuinka halvalla saisi. Sen sijaan halpa Mersu menee nopeasti, vaikka öljyt ja vedet olisivat meneet sekaisin. Joku kuitenkin haluaa Mersun, vaikka sillä ei muutamaa korttelia pidemmälle pääsisi.
Minun mielestäni markkina-arvo vastaa ennemmin myyntiaikaa kuin rahallista arvoa. Kyllä sen näkee baarissa tai vaikka opiskelujen alkaessa. Hyvin nopeasti viedään jotkut yksilöt päältä ja jäljelle jää ne hitaasti liikkuvat. Aina sieltäkin voi tehdä löytöjä, mutta monesti hyllyyn jäämiselle on jokin selkeästi osoitettava syy.
Jotkut deittiviestit ovat yhdentekevä asia. Avioituminen ratkaisee. Minkälaisen miehen ja naisen kanssa solmitaan avioliitto. Siitä näkee ihmisen todelliset arvot. Deitillä voi käydä huvikseen vaikka kenen kanssa. Avioitumiseen pitää olla sitä tasoa.
Kyse oli markkina-arvosta. Jotkin autot keräävät enemmän renkaanpotkijoita ja toisille asuntonäytöille tulee enemmän katsojia. Niillä on hyvä markkina-arvo. Silti sen auton tai asunnon voi myydä vain yhdelle.
- Tuon 117:n kirjoittanut
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun tuo nyt vaan on fakta. Koulutetuilla miehillä on koulutetut vaimot. Niin Suomessa kuin Usassakin. Oikeasti menestynyt mies ei ota sivistymätöntä mutta kaunista naista, vaikka tämä ei ikinä kävisi töissä. Ei sellainen nainen voi järjestää päivällisiä eikä edustaa paikallisen museon naistoimikunnissa.
Tämä se ongelma juuri on. Kun te ette oikeasti ymmärrä, miten maailma toimii.
Rikkaalla miehellä on naisenhaku päällä. Kumman hän valitsee? Kouluttamattoman mutta menestyneen, itseään nuoremman ex-pornotähden, vai koulutetun mutta itseään vanhemman naisen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menestyvä mies ei ota aviopuolisokseen kouluttamatonta nuorta naista vaan aikuisen ja yhtä koulutetun naisen kuin mitä itsekin on.
Nyt meni metsään että tuntuu. Miehille naisen status ei ole yhtä tärkeä kuin ulkonäkö. Miehillä ja naisilla on yleisesti erilaiset mutta silti yhtä pinnalliset parinvalintakriteerit.
Mutta kun tuo nyt vaan on fakta. Koulutetuilla miehillä on koulutetut vaimot. Niin Suomessa kuin Usassakin. Oikeasti menestynyt mies ei ota sivistymätöntä mutta kaunista naista, vaikka tämä ei ikinä kävisi töissä. Ei sellainen nainen voi järjestää päivällisiä eikä edustaa paikallisen museon naistoimikunnissa.
Tämä se ongelma juuri on. Kun te ette oikeasti ymmärrä, miten maailma toimii.
"Parisuhteiden asiantuntija, tutkimusprofessori Osmo Kontula Väestöliitosta sanoo, että jopa puolet keski-ikäisistä duunareista, vähemmän koulutetuista miehistä on vailla partneria.
Syynä on se, että koulutetuille naisille ei kelpaa kouluttamaton mies. Lisäksi naiset ovat opiskelun perässä muuttaneet kaupunkiin ja miehet jääneet maalle. Koulutetuille miehille sen sijaan kelpaa myös kouluttamaton nainen, kunhan nainen on hyvännäköinen."
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ongelma-parisuhdemarkkinoi…
Ilmeisesti suomalaisia parisuhteita vuosikymmeniä työkseen tutkinut Väestöliiton professorikaan ei tiedä miten maailma toimii. Onneksi random palstanainen tietää. :D
Kontula on naistutkimuksessa leimattu patriarkaksi, koska hän on Haavio-Mannilan (naisen) kanssa tutkinut seksielämää mm. selvittämällä orgasmien määriä. Tosin palstamammat eivät tätä luultavasti tiedä, heillä on aika huonot tiedot naistutkijoiden perusjorinoista, olen huomannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menestyvä mies ei ota aviopuolisokseen kouluttamatonta nuorta naista vaan aikuisen ja yhtä koulutetun naisen kuin mitä itsekin on.
Nyt meni metsään että tuntuu. Miehille naisen status ei ole yhtä tärkeä kuin ulkonäkö. Miehillä ja naisilla on yleisesti erilaiset mutta silti yhtä pinnalliset parinvalintakriteerit.
Mutta kun tuo nyt vaan on fakta. Koulutetuilla miehillä on koulutetut vaimot. Niin Suomessa kuin Usassakin. Oikeasti menestynyt mies ei ota sivistymätöntä mutta kaunista naista, vaikka tämä ei ikinä kävisi töissä. Ei sellainen nainen voi järjestää päivällisiä eikä edustaa paikallisen museon naistoimikunnissa.
Tämä se ongelma juuri on. Kun te ette oikeasti ymmärrä, miten maailma toimii.
"Parisuhteiden asiantuntija, tutkimusprofessori Osmo Kontula Väestöliitosta sanoo, että jopa puolet keski-ikäisistä duunareista, vähemmän koulutetuista miehistä on vailla partneria.
Syynä on se, että koulutetuille naisille ei kelpaa kouluttamaton mies. Lisäksi naiset ovat opiskelun perässä muuttaneet kaupunkiin ja miehet jääneet maalle. Koulutetuille miehille sen sijaan kelpaa myös kouluttamaton nainen, kunhan nainen on hyvännäköinen."
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ongelma-parisuhdemarkkinoi…
Ilmeisesti suomalaisia parisuhteita vuosikymmeniä työkseen tutkinut Väestöliiton professorikaan ei tiedä miten maailma toimii. Onneksi random palstanainen tietää. :D
Fakta on, että suomalaisella naisella on todennäköisesti itseään alemmin koulutettu mies kuin miehellä vaimo. Minkään professorin mielipide ei muuta tutkittua faktaa miksikään. Miehelle koulutus on puolisossa tärkeämpää kuin naiselle. Myös avioliiton kesto on tutkitusti pidempi, kun puolisoilla on sama koulutustaso.
Ketju on lukittu.
Nyt meni metsään että tuntuu. Miehille naisen status ei ole yhtä tärkeä kuin ulkonäkö. Miehillä ja naisilla on yleisesti erilaiset mutta silti yhtä pinnalliset parinvalintakriteerit.