Jaahas, se on ensi viikolla jo syyskuu. Mitkä fiilikset?

Kesähän vielä on, jossain lapissa varmaan jo syksy. On kesä, jos vuorokauden keskimääräinen lämpötila on enemmän kuin 10 astetta. Ja vielä on. Edes lehdet eivät ole alkaneet lähteä puista.

Kuukuna96 kirjoitti:

Fiilikset katossa!

Sain opiskelupaikan jota olen hakenut jo kolmatta vuotta, nyt aloitan syyskuussa unelma-ammatin opinnot ja uskon vasta todeksi, kun nimeni kuulutetaan jossain luokan edessä (vaikka onhan se netissä näkynyt jo pitkään..). Luultavasti alan hysteerisenä nauraa onnesta tuolloin.

Pimenevät illat, kirpsakat lenkki+sali aamut kun kukaan ei ole vielä hereillä ja taivas vaaleanpunainen, kynttilät, viltin alle käpertyminen suklaan kanssa ja Netflix, värien loisto luonnossa ja outo seesteisyys ja rauha kun kaikki valmistautuu talveen. 

Saa laittaa tuulitakin ja pukeutua kerroksittain. Sitten ensimmäiset lumihiutaleet tulee alas ja kaikki on jotenkin hyvin vaikka oma elämäni olisikin perseellään sillä hetkellä. 

Siivouspäivänäkin kun vie matot ja peitot ulos niin ovat illalla raikkaita ja kylmiä, toisin kuin kesällä.

Kylmänä ja sateisena päivänä voi lohduttautua palellen että kunhan kotia pääsee niin lämmitämmä pinaattikeiton tulikuumaksi ja saunan illaksi (ja ehkä yks lonkero). 

Ai että tykkään elämästä!

No sulla on selkeästikin ulkoiset olosuhteet kunnossa, joka tekee sut onnelliseksi. Entä mitä teet sitten, kun ne eivät olekaan kunnossa? Masennut? Ulkoisten olosuhteiden kanssa onnellisuudella ei kuitenkaan pitäisi olla tekemistä.

Toisinaan odotan jännää kyllä - pimeyttä ja syyslenkkejä koiran kanssa kun tuuli ulvoo :D ja innoissani olen jo neuleista ja paksuista syystakeista ja siitä FIILIKSESTÄ! Sitten fiilis voi tosin olla kyllä eri kun ei puissa lehtiä ja syksy lähestyy talvea ja on loskaista yms :) Ainut että lapsia saa nyt taas pukea ja sen vaaterumba..

Tuntuu haikealta ja vaikealta. Nautin suunnattomasti kesästä, lämmöstä, auringosta, elämän kepeydestä ja helppoudesta.  On ihanaa pukeutua mekkoon, syödä ulkona, käydä joka päivä uimassa. Lähteminen ja kaikki on kesällä helpompaa. Onhan syksyssä oma viehätyksensä. Rakastan aurinkoisia, kirpeitä syyspäiviä ja tykkään myös sadepäivistä. Mutta kohti pimeyttä ja kylmäähän tässä mennään. Kesä saisi kestää seitsemän kuukautta, kevät kaksi ja syksy kaksi - ja joulukuu kuukauden. 

Tyhmää :( Kyllä syksyn tuntee jo ilmassa. Kylmä tulee pelkällä t-paidalla ja aamut on sen verran viileitä että takki päälle. Kesä oli ja meni taas aivan liian nopeasti kuten aina.

Hyvä vaan, koska odotan kevättä ja alkukesää eikä niitä saa, ellei syksyä ja talvea saa pois tieltä. Joulun jälkeen jee, päivät vaan pitenee koko ajan. Joulunalusaikakin on aika kivaa.

Ennen tykkäsin syksystä, kirpeä ilma, metsäretket, aina oli jotain uutta alkamassa. Nyt ahdistaa aivan helvetisti. Koko vuosi ollut kamala, nytkin vain itkeä tuherran ja koitan miettiä miten jatkan eteenpäin. Olen aivan jumissa, koko ajan väsyttää, työtilanne heilahtelee ja koko tulevaisuus näyttää pimeältä. En tiedä miten selviän.

Vierailija kirjoitti:

Syksy on hienoa aikaa. Vaikeinta on rospuuttona.

Samoin. Pitkä loppumaton "kevät", rumaa ja kylmää.

Odotan syksyä ja pimeyttä sen takia, että pääsee tekemään graffaa kylille. Nyt on liian valoisaa ja aivan liian paljon porukkaa liikenteessä, että mitään isompaa voisi tehdä.

Olen onnellinen. Voin rehellisesti sanoa, että kesä oli todella tukala. Sairauksieni oireet pahenivat/lisääntyivät helteellä, yöunet olivat katkonaisia, töissä ei meinannut jaksaa millään keskittyä ja ahertaa kunnolla kun toimistossamme oli 29 c sisälämpötila yms. Nyt jo olo on paljon parempi, kun on lämmintä, muttei kuumaa ja syksyä kohti varmaan vaan paranee. Muutenkin pidän syksystä, aina olen pitänyt. Pimeyttä kieltämättä on vähän liikaakin, mutta toisaalta on tunnelmallista sytytellä kynttilöitä ja juoda kaakaota viltin alla ihanan kliseisesti. Syksyllä on sitäpaitsi tosi kauniit värit ja syksyn raikkaat ilmat saa mun lenkki-innostuksen aina puhkeamaan oikein kunnolla. Nytkin olen jo palannut lenkkeilyn pariin, kesällä en jaksanut/pystynyt harrastamaan liikuntaa juuri ollenkaan ja se harmitti.

Vierailija kirjoitti:

Olen onnellinen. Voin rehellisesti sanoa, että kesä oli todella tukala. Sairauksieni oireet pahenivat/lisääntyivät helteellä, yöunet olivat katkonaisia, töissä ei meinannut jaksaa millään keskittyä ja ahertaa kunnolla kun toimistossamme oli 29 c sisälämpötila yms. Nyt jo olo on paljon parempi, kun on lämmintä, muttei kuumaa ja syksyä kohti varmaan vaan paranee. Muutenkin pidän syksystä, aina olen pitänyt. Pimeyttä kieltämättä on vähän liikaakin, mutta toisaalta on tunnelmallista sytytellä kynttilöitä ja juoda kaakaota viltin alla ihanan kliseisesti. Syksyllä on sitäpaitsi tosi kauniit värit ja syksyn raikkaat ilmat saa mun lenkki-innostuksen aina puhkeamaan oikein kunnolla. Nytkin olen jo palannut lenkkeilyn pariin, kesällä en jaksanut/pystynyt harrastamaan liikuntaa juuri ollenkaan ja se harmitti.

Juuri näin. On ihanaa ettei ole enää niin kuuma, jaksan paremmin ja aloitin taas lenkkeilemisen.

Pimeys ei minuakaan kauheasti ilahduta, mutta siitä selviää tunnelmaa luomalla.

Vuodenajat kaiken kaikkiaan ovat ihanat, en kestäisi asua maassa jossa olisi aina sama (kuuma) vuodenaika.

Vitu*taa

Syksy on mun suosikkivuodenaikani. :) Kohta voi taas kääriytyä kaikkiin ihaniin neuleisiin ja farkkuihin, ja käyttää isoja huiveja. Pimeät, viileät yöt ovat myös plussaa - nukun paljon paremmin kuin kesäkuumalla. Tänä vuonna pidin pitkästä aikaa pikkuriikkisen kesäloman (kavereiden kanssa ulkomailla), mutta valitettavasti tukahduttavan helteen takia nähtävyyksien ja rantojen samoilu oli välillä tuskaa...

Sitä muuten 4 kuukauden päästä tästä hetkestä päivät ovat jo pidentymässä kohti uutta kesää. :)

Käänne tapahtuu 22. joulukuuta yön pikkutunneilla Suomen aikaa.

Ihanaa, naimisiin ensimmäinen päivä ❤️

Lisääntyvä pimeys ahdistaa, sitä en odota innolla.

Muuten syksy on ihana. Raikas ilma, sade, kauniit värit luonnossa. Lukuvuoden alku on taas kuin uusi lehti elämässä, voi aloittaa puhtaalta pöydältä. Ilma viilenee, joten voi taas nukkua miehen kanssa lusikassa. Kesällä kaipaan sitä, silloin ei pysty koska on liian kuuma ja mies on kuin patteri itsekin.

Upeeta. Kahden vuoden harrastuneisuus tulee täyteen ja voi laittaa pistooliluvat vetämään ennen kuin kommarit ehtivät kieltämään taas lisää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syksy on hienoa aikaa. Vaikeinta on rospuuttona.

Samoin. Pitkä loppumaton "kevät", rumaa ja kylmää.

"Keväällä" ällöttää vielä se jään päälle sataa tihuttava vesi. Liukasta ja vaarallista.

Kyllä syksy on mukavampaa. Joskin nyt on vielä kesä.

Ihan mahtavaa! Uutta elämänvaihetta pukkaa, viilenee ja raikastuu. Väsyttää hellekesän jäljiltä, haluan palata arkeen, kunnon unirytmiin ja päästä liikkumaan

Mitä sitten? Ainahan elokuun jälkeen tulee syyskuu.