34-vuotias Juho kertoo karuista deittailukokemuksistaan

retkeilijä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittava tuo juttu, koska kyseinen mies selitti miten kymmennen vuotta sitten oli enemmän vientiä...

Niin, nuoremmat miehet on halutumpia, lassukoiden unelmat jostain halutuista vanhoista miehistä ei ole todellisuutta.

Miehen haluttavuus laskee samalla tavalla iän myötä kuin naisilla.

Viikko pari sitten julkaistiin nettideittailusta liittyvä tutkimus, olikohan Michiganin yliopisto tehnyt tämän. Miehet ovat suosituimmillaan n. 50-vuotiaana ja naiset 20-vuotiaina.

Joo, tuollahan noita suosittuja 50-vuotiaita näkee, kaikki ihan tappelee setämiehistä, eikä todellakaan esim. estä niitä kokonaan.

Itse asiassa tuossa taitaa olla totuuden siemen.

Ne miehet, jotka ovat 50v vielä hengissä, kunnossa ja järjissään, saavat varmaankin helpommin naisseuraa kuin 20 vuotta nuoremmat tapaukset. Tuossa iässä alkaa olla paljon eronneita naisia, leskiäkin. 

Naiset ovat tuossa iässä leppoisampia, eivätkä enää katso pahalla, jos miehellä on pikkuisen elintasokumpua tai jotakin muuta klappia. Seuraa viisikymppiset setämiehet saavat tietenkin omanikäisistään tätinaisista tai 10 v vanhemmista naisista, joka ikäero ei tuossa ikäryhmässä enää tunnu varmaankaan niin suurelta.

En tiedä, kuinka kaukaa paleoliittiselta kaudelta tämä viesti on. Moni 50-vuotias mies on paljon paremmassa kunnossa kuin 20 vuotta nuoremmat tapaukset. Tällä hetkellä olen 47-vuotias mies, BMI jotain 21-22, vedän edelleen 8 leukaa, käyn vaeltamassa, melomassa ja hiihtämässä. Ei yhtään harmaata hiusta. En näe syytä, miksi kolmessa vuodessa rapistuisin setämiehen tyyliseksi. 

Seuraa en ole koskaan saanut tätinaisista. Heidän mielestään näytän varmaan nuorelta pojalta. Alapeukkujen välttämiseksi en kerro parisuhdetilanteestani sen enempää, mutta naisen kanssa olen.

En ymmärrä, mitä paleoliittistä tuossa edellisessä viestissä oli? Tilastojen mukaan se on kuitenkin faktaa että naiset elävät pidempään ja mitä nyt omassakin tuttavapiirissä mietin näitä äkillisiä lähtöjä, niin tuonne +/- 40 miehiin ne kaikki osuvat.

On hienoa, että pidät kunnostasi huolta! Ja ei, en usko että sinusta tulee kolmessa vuodessa setämies. Minä itse tosin olen tätinainen, mutta sixpackin omaava ja vedän myös leukoja enemmän kuin sinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkuhuuma perustuu ensivaikutelmaan. Ei se voi perustua kokonaisuuteen, koska ei siitä ole tietoa. Huumaan vaikuttaa muutkin asiat kuin mies, yllättävästi esim. ympäristö, missä on, ja naisen omat odotukset. Esim. nettitreffit toimii huonosti, koska nainen on jo kehitellyt monenlaisia odotuksia miehestä. Sama mies, joka nettitreffeillä ei saa aikaan minkäänlaista vipinää naisessa voisi esim. toisessa paikassa  yllättävässä tilanteessa, jota nainen ei ole ennakoinut, saadakin naisen syttymään. Eli silkkaa arpapeliä, mutta niin on tunteiden kanssa. Huumaa ei tullut, kun naisella oli alkava flunssa, ja vuosisadan rakkaustarinaa ei syntynytkään.

Sulla on hyvin outo käsitys alkuhuumasta ja sen sijoittumisesta suhteessa ja kestosta :D. Ehkä jos olisit joskus ollut parisuhteessa tajuaisit miten hölmöä settiä nyt vedät. Suosittelen ettet enää syvempää kuoppaa itsellesi kaiva :D.

Ok, selvennetään. Alkuhuumalla tässä tarkoitan sitä tunnetta, jota naiset kuvaavat sanoilla:

-jalat alta vievä tunne

-perhosia vatsassa

-kutkuttava tunne vatsan pohjalla.

-kipinä.

jne.

No ei tämä ole mikään alkuhuuma 😀. Nuo tuntemukset ovat syy lähteä tutustumaan syvemmin. Sitten kunnolla tutustuminen voi johtaa joko hylsyyn tai siihen alkuhuumaan, joka syntyy siitä kun tajuaa että todellakin, this is it ja nyt olen löytänyt todellisen kultakimpaleen, ihastus syvenee päivä päivältä ja kaikki on uutta. Jotkut harvat tajuaa tämän heti saman tien kun tapaavat toisen, "rakkautena ensi silmäyksellä", tiesin heti että tuossa on tuleva mieheni. Se on kuitenkin harvinainen pariutumisen muoto.

Sikäli on vahvasti yhteydessä alkuhuumaan, koska jos tuota alkukipinää ei ole, ei tule myöskään sitä alkuhuumaa. Näin teillä naisilla. Ja juuri noita "tuntemuksia" siis kritisoinkin, jos et ole huomannut. Tuntemukset olisi syytä sivuuttaa, ja ihan vaan tutustua toiseen kunnolla ja tehdä ratkaisu suhteen aloittamisesta vasta kunnollisen tutustumisen jälkeen, ei mihinkään epämääräisiin tuntemuksiin perustuen.

Miksi ihmeessä lähtisin tutustumaan johonkin ihmiseen ilman sitä alkuihastumista??

eri

Ehkä siksi, että ihastut myöhemmin, sitten kun olet kunnolla tutustunut mieheen? Joojoo, tiedän, ette usko tällaiseen. Se tunne tulee joko heti tai ei koskaan. Näin siis teillä naisilla. Mä tiedän jo omalta osaltani, että mitään tuollaista alkuhuuman tunnetta ei tule, tunnen itseni, olen jalat maassa tyyppi.

Ikävä kyllä se väkisin tunteminen ei onnistu. Nuorempana yritin kyllä koska oli mukava ja kaikinpuolin ok mies. Mutta vaikka kuinka yritti, niin ei mitään ihastumista tapahtunut. Ihan pelkältä kaverilta tuntui ja monet miehet tästä kaverikortista suuttuu. Kun taas tapasin mieheni niin kiinnostus tapahtui heti. Mitä enemmän tapailtiin, niin sitä ihastuneempi ja rakastuneempi olin. Kaikki tuntui etenevän helposti ja nopeasti.

Kyllä onnistuu. Asenteesi paljastuu sanoista "väkisin", "vaikka kuinka yritti". Et aidosti antanut miehelle mahdollisuutta. Olit jo mielessäsi antanut miehelle pakit, vaikka olit tai luulit antavasi miehelle toisen mahdollisuuden. Se, että yritit, ymmärtääkseni tarkoittaa, että itselläsikin oli tai on ollut epäilyksiä noiden jalat-alta tunteiden kanssa, että ehkei ne olekaan koko totuus. Tämä on hyvä. Pisteet sulle siitä.

On se mahtavaa kuinka alentuvasti voi toiseen ihmiseen suhtautua :D. Tiedättekö että tässä kans yksi syy siihen miksi ette pariudu. Viisas kuuntelisi naisia ja ottaisi opikseen. Te ette muuta tee kuin sanelette naisille mitä nämä ajattelevat. Toimii yhtä hyvin kuin housuun kuseminen lämpimikseen. - Eri

Nuorempana kuuntelin naispuolisia kavereita, ja pyysin neuvoja miten lähestyä naisia / deittailusta ym ym. Hyviä neuvoja sain, ainakin kuulosti siltä silloin. 

Minua neuvottiin olemaan kiltti, kunnollinen, mukava, hauska, pitää ottaa naiset huomioon, tukipilari jne.

Lopputulos oli että lätkäistiin kaverikorttia naamaan kerta toisensa jälkeen, "olet tosi mukava tyyppi mutta.." Joku saa susta tosi hyvän miehen joskus". 

-eri

 

Ja jos et olisi noudattanut naisten neuvoja sinulle olisi edelleen lätkäisty ei-kiitos-korttia naamaan, tosin eri perusteilla. Ihan oikeasti. Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari. Itse asiassa upein tuntemani mies on juuri tällainen, hän on parisuhteessa ja liuta lapsia. Jaksaa perheensä lisäksi olla tukipilarina myös paikallisessa urheiluseurassa.

Eli peli on siis menetetty :/

On, niin kauan kuin miesselität naisille mitän näiden pitää tehdä sen sijaan että kuuntelet naisia ja koetat toimia niin että maksimoit mahdollisuutesi löytää itsellesi naisen. Esimerkiksi, onko sulla se sosiaalinen verkosto? Onko edes yhtään ystävää? Käytkö missään? Käytkö siellä missä on sinkkuja? Nyt on mitä mainioin ajankohta aloittaa vaikka joka päivälle uusi harrastus. Tai edes yhdelle päivälle jos ei joka päivä jaksa.

Luitko viestini ollenkaan? En ole selittänyt naisille mitä pitäisi tehdä, kuuntelin naisia ja lopputulos oli tuo mainitsemani. On mulla ystäviä, lähinnä miespuolisia tänä päivänä. Käyn silloin tällöin viihteellä, muutamassa sinkkutapahtumassa olen käynyt jne.

Lenkillä käyn 3-4 kertaa viikossa, polulla tulee vastaan naisia jonkin verran, ei kukaan kuitenkaan edes vilkaise mun suuntaan.

Mutta kun se ei riitä että käy silloin tällöin viihteellä ja on käynyt muutamassa sinkkutapahtumassa, jos on sen tyyppinen mies ettei flaksi käy. Sinua ei tule kukaan hakemaan kotoa. Eikä varsinkaan tule, jos et ole naisiin vetoava. Sun on panostettava ihmisten tapaamiseen, siinä ei ole muuta keinoa. Keksi itsellesi syksyksi joku harrastus jossa tapaat mahdollisimman paljon ihmisiä, saat uusia tuttavia, myös naisista. Älä ylenkatso ketään. Älä murjota jos harrastuksessasi ei olekaan jotain naista joka heti ensimmäisellä ryhmätapaamisella lämpenisi sinulle, niin kuin tää yksi palstajantteri takavuosia teki. Kohtele jokaista ihmistä sillä lailla, että jonain päivänä yhteytesi tulevaan naiseesi voi tapahtua tämän ihmisen kautta. Tälläkin palstalla on pilvin pimein kertomuksia siitä kuinka ihmiset löytävät kumppanin nimenomaan sosiaalisen elämänsä kautta, ei Tinderin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkuhuuma perustuu ensivaikutelmaan. Ei se voi perustua kokonaisuuteen, koska ei siitä ole tietoa. Huumaan vaikuttaa muutkin asiat kuin mies, yllättävästi esim. ympäristö, missä on, ja naisen omat odotukset. Esim. nettitreffit toimii huonosti, koska nainen on jo kehitellyt monenlaisia odotuksia miehestä. Sama mies, joka nettitreffeillä ei saa aikaan minkäänlaista vipinää naisessa voisi esim. toisessa paikassa  yllättävässä tilanteessa, jota nainen ei ole ennakoinut, saadakin naisen syttymään. Eli silkkaa arpapeliä, mutta niin on tunteiden kanssa. Huumaa ei tullut, kun naisella oli alkava flunssa, ja vuosisadan rakkaustarinaa ei syntynytkään.

Sulla on hyvin outo käsitys alkuhuumasta ja sen sijoittumisesta suhteessa ja kestosta :D. Ehkä jos olisit joskus ollut parisuhteessa tajuaisit miten hölmöä settiä nyt vedät. Suosittelen ettet enää syvempää kuoppaa itsellesi kaiva :D.

Ok, selvennetään. Alkuhuumalla tässä tarkoitan sitä tunnetta, jota naiset kuvaavat sanoilla:

-jalat alta vievä tunne

-perhosia vatsassa

-kutkuttava tunne vatsan pohjalla.

-kipinä.

jne.

No ei tämä ole mikään alkuhuuma 😀. Nuo tuntemukset ovat syy lähteä tutustumaan syvemmin. Sitten kunnolla tutustuminen voi johtaa joko hylsyyn tai siihen alkuhuumaan, joka syntyy siitä kun tajuaa että todellakin, this is it ja nyt olen löytänyt todellisen kultakimpaleen, ihastus syvenee päivä päivältä ja kaikki on uutta. Jotkut harvat tajuaa tämän heti saman tien kun tapaavat toisen, "rakkautena ensi silmäyksellä", tiesin heti että tuossa on tuleva mieheni. Se on kuitenkin harvinainen pariutumisen muoto.

Sikäli on vahvasti yhteydessä alkuhuumaan, koska jos tuota alkukipinää ei ole, ei tule myöskään sitä alkuhuumaa. Näin teillä naisilla. Ja juuri noita "tuntemuksia" siis kritisoinkin, jos et ole huomannut. Tuntemukset olisi syytä sivuuttaa, ja ihan vaan tutustua toiseen kunnolla ja tehdä ratkaisu suhteen aloittamisesta vasta kunnollisen tutustumisen jälkeen, ei mihinkään epämääräisiin tuntemuksiin perustuen.

Miksi ihmeessä lähtisin tutustumaan johonkin ihmiseen ilman sitä alkuihastumista??

eri

Ehkä siksi, että ihastut myöhemmin, sitten kun olet kunnolla tutustunut mieheen? Joojoo, tiedän, ette usko tällaiseen. Se tunne tulee joko heti tai ei koskaan. Näin siis teillä naisilla. Mä tiedän jo omalta osaltani, että mitään tuollaista alkuhuuman tunnetta ei tule, tunnen itseni, olen jalat maassa tyyppi.

Ikävä kyllä se väkisin tunteminen ei onnistu. Nuorempana yritin kyllä koska oli mukava ja kaikinpuolin ok mies. Mutta vaikka kuinka yritti, niin ei mitään ihastumista tapahtunut. Ihan pelkältä kaverilta tuntui ja monet miehet tästä kaverikortista suuttuu. Kun taas tapasin mieheni niin kiinnostus tapahtui heti. Mitä enemmän tapailtiin, niin sitä ihastuneempi ja rakastuneempi olin. Kaikki tuntui etenevän helposti ja nopeasti.

Kyllä onnistuu. Asenteesi paljastuu sanoista "väkisin", "vaikka kuinka yritti". Et aidosti antanut miehelle mahdollisuutta. Olit jo mielessäsi antanut miehelle pakit, vaikka olit tai luulit antavasi miehelle toisen mahdollisuuden. Se, että yritit, ymmärtääkseni tarkoittaa, että itselläsikin oli tai on ollut epäilyksiä noiden jalat-alta tunteiden kanssa, että ehkei ne olekaan koko totuus. Tämä on hyvä. Pisteet sulle siitä.

On se mahtavaa kuinka alentuvasti voi toiseen ihmiseen suhtautua :D. Tiedättekö että tässä kans yksi syy siihen miksi ette pariudu. Viisas kuuntelisi naisia ja ottaisi opikseen. Te ette muuta tee kuin sanelette naisille mitä nämä ajattelevat. Toimii yhtä hyvin kuin housuun kuseminen lämpimikseen. - Eri

Nuorempana kuuntelin naispuolisia kavereita, ja pyysin neuvoja miten lähestyä naisia / deittailusta ym ym. Hyviä neuvoja sain, ainakin kuulosti siltä silloin. 

Minua neuvottiin olemaan kiltti, kunnollinen, mukava, hauska, pitää ottaa naiset huomioon, tukipilari jne.

Lopputulos oli että lätkäistiin kaverikorttia naamaan kerta toisensa jälkeen, "olet tosi mukava tyyppi mutta.." Joku saa susta tosi hyvän miehen joskus". 

-eri

 

Ja jos et olisi noudattanut naisten neuvoja sinulle olisi edelleen lätkäisty ei-kiitos-korttia naamaan, tosin eri perusteilla. Ihan oikeasti. Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari. Itse asiassa upein tuntemani mies on juuri tällainen, hän on parisuhteessa ja liuta lapsia. Jaksaa perheensä lisäksi olla tukipilarina myös paikallisessa urheiluseurassa.

Eli peli on siis menetetty :/

Peli on menetetty, kun saa naisen ja perheen? Miksi sitten uli-see, ettei saa ketään, kun peli kerran on menetetty, jos saa?

Sintit taas parkumassa kuin vauvat, että miksi en saa sataa instabeibeä. No siksi.

Et vissiin ymmärtänyt mihin viittasin. Viittasin siihen että kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti,, tunnollinen, pilari jne.

Olen tuollainen mies, mutta sitä huolimatta olen sinkku.

Ota miesvihalasit pois hetkeksi

No selitä uudestaan, mitä tarkoitit kun kerroit "pelin olevan ohi" kun on onnellisessa parisuhteessa ja lapsia? Älä sotke miehiä ja ule-ja, kaksi eri lajia.

Huom pyysit tätä itse, joten älä luokittele tätä mansplainaamiseksi :)

Mun ensimmäinen viest:

Nuorempana kuuntelin naispuolisia kavereita, ja pyysin neuvoja miten lähestyä naisia / deittailusta ym ym. Hyviä neuvoja sain, ainakin kuulosti siltä silloin. 

Minua neuvottiin olemaan kiltti, kunnollinen, mukava, hauska, pitää ottaa naiset huomioon, tukipilari jne.

Lopputulos oli että lätkäistiin kaverikorttia naamaan kerta toisensa jälkeen, "olet tosi mukava tyyppi mutta.." Joku saa susta tosi hyvän miehen joskus". 

-eri

Tähän vastattiin:

Ja jos et olisi noudattanut naisten neuvoja sinulle olisi edelleen lätkäisty ei-kiitos-korttia naamaan, tosin eri perusteilla. Ihan oikeasti. Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari. Itse asiassa upein tuntemani mies on juuri tällainen, hän on parisuhteessa ja liuta lapsia. Jaksaa perheensä lisäksi olla tukipilarina myös paikallisessa urheiluseurassa.

Viittasin siihen että "Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari." Kun totesin että peli on menetetty, koska olen tuollainen mies, ja sitä huolimatta sinkku.

Ihan aikuisten oikeasti: en ulise, en ole katkera, en vihaa naisia, minulla on hyväpalkkainen työ, oma asunto, juon harvoin, liikun säännöllisesti ja käyn suihkussa joka päivä. Suht sosiaalinen vielä. Paperilla olen kuulemma hyvä mies.

Mutta sitä huolimatta olen sinkku. En tiedä mikä minussa on, mutta naiset ei kiinnostu minusta. En koe olevani ruma enkä George Clooney, vaan ihan tavis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkuhuuma perustuu ensivaikutelmaan. Ei se voi perustua kokonaisuuteen, koska ei siitä ole tietoa. Huumaan vaikuttaa muutkin asiat kuin mies, yllättävästi esim. ympäristö, missä on, ja naisen omat odotukset. Esim. nettitreffit toimii huonosti, koska nainen on jo kehitellyt monenlaisia odotuksia miehestä. Sama mies, joka nettitreffeillä ei saa aikaan minkäänlaista vipinää naisessa voisi esim. toisessa paikassa  yllättävässä tilanteessa, jota nainen ei ole ennakoinut, saadakin naisen syttymään. Eli silkkaa arpapeliä, mutta niin on tunteiden kanssa. Huumaa ei tullut, kun naisella oli alkava flunssa, ja vuosisadan rakkaustarinaa ei syntynytkään.

Sulla on hyvin outo käsitys alkuhuumasta ja sen sijoittumisesta suhteessa ja kestosta :D. Ehkä jos olisit joskus ollut parisuhteessa tajuaisit miten hölmöä settiä nyt vedät. Suosittelen ettet enää syvempää kuoppaa itsellesi kaiva :D.

Ok, selvennetään. Alkuhuumalla tässä tarkoitan sitä tunnetta, jota naiset kuvaavat sanoilla:

-jalat alta vievä tunne

-perhosia vatsassa

-kutkuttava tunne vatsan pohjalla.

-kipinä.

jne.

No ei tämä ole mikään alkuhuuma 😀. Nuo tuntemukset ovat syy lähteä tutustumaan syvemmin. Sitten kunnolla tutustuminen voi johtaa joko hylsyyn tai siihen alkuhuumaan, joka syntyy siitä kun tajuaa että todellakin, this is it ja nyt olen löytänyt todellisen kultakimpaleen, ihastus syvenee päivä päivältä ja kaikki on uutta. Jotkut harvat tajuaa tämän heti saman tien kun tapaavat toisen, "rakkautena ensi silmäyksellä", tiesin heti että tuossa on tuleva mieheni. Se on kuitenkin harvinainen pariutumisen muoto.

Sikäli on vahvasti yhteydessä alkuhuumaan, koska jos tuota alkukipinää ei ole, ei tule myöskään sitä alkuhuumaa. Näin teillä naisilla. Ja juuri noita "tuntemuksia" siis kritisoinkin, jos et ole huomannut. Tuntemukset olisi syytä sivuuttaa, ja ihan vaan tutustua toiseen kunnolla ja tehdä ratkaisu suhteen aloittamisesta vasta kunnollisen tutustumisen jälkeen, ei mihinkään epämääräisiin tuntemuksiin perustuen.

Miksi ihmeessä lähtisin tutustumaan johonkin ihmiseen ilman sitä alkuihastumista??

eri

Ehkä siksi, että ihastut myöhemmin, sitten kun olet kunnolla tutustunut mieheen? Joojoo, tiedän, ette usko tällaiseen. Se tunne tulee joko heti tai ei koskaan. Näin siis teillä naisilla. Mä tiedän jo omalta osaltani, että mitään tuollaista alkuhuuman tunnetta ei tule, tunnen itseni, olen jalat maassa tyyppi.

Ikävä kyllä se väkisin tunteminen ei onnistu. Nuorempana yritin kyllä koska oli mukava ja kaikinpuolin ok mies. Mutta vaikka kuinka yritti, niin ei mitään ihastumista tapahtunut. Ihan pelkältä kaverilta tuntui ja monet miehet tästä kaverikortista suuttuu. Kun taas tapasin mieheni niin kiinnostus tapahtui heti. Mitä enemmän tapailtiin, niin sitä ihastuneempi ja rakastuneempi olin. Kaikki tuntui etenevän helposti ja nopeasti.

Kyllä onnistuu. Asenteesi paljastuu sanoista "väkisin", "vaikka kuinka yritti". Et aidosti antanut miehelle mahdollisuutta. Olit jo mielessäsi antanut miehelle pakit, vaikka olit tai luulit antavasi miehelle toisen mahdollisuuden. Se, että yritit, ymmärtääkseni tarkoittaa, että itselläsikin oli tai on ollut epäilyksiä noiden jalat-alta tunteiden kanssa, että ehkei ne olekaan koko totuus. Tämä on hyvä. Pisteet sulle siitä.

Millä perusteella naisen pitäisi valita ne miehet, joille hän haluaa antaa mahdollisuuden, vaikka ihastumisen tunnetta ei tule? Mitkä ovat siihen sopivat kriteerit? Ulkonäkö, varallisuus, omistusasunto, auto, ammatti, status, päänmuoto...?

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No miksi naiset sitten tuosta lannustuivat, jos Juho ilmaisi halunsa matkustella kumppanin kanssa?"

Koska matkustellut mies on jännittävä. Koska naisten mielestä Juho ei ole elänyt. Mulle kävi näin deittallessani. Eli joillekin naisille matkustelu on nimenomaan sitä elämää, ja jos ei ole matkustellut, ei ole siis elänyt. Treffailemani nainen antoikin minulle pakit sähköpostilla, joka loppui lauseeseen: "Elämä odottaa."

Tinderissä on varmasti yli puolilla naisista matkailu harrastuksena ja kuvatkin on sitten kaikki jostain matkoilta. Tulee vain kuva, että mitään muuta ei tehdä kuin matkustetaan.

Eikö se sitten ole hyvä, että jos kerran matkustaminen on olennainen harrastus niin se myös näkyy heti profiilissa? Silloin ne miehet, jotka eivät matkusta eivätkä halua parisuhteeseen, jossa toinen viettää kenties merkittävänkin ajan vapaa-ajasta matkoilla, osaavat siirtyä seuraavaan. Vai onko sekin nyt ongelma, että niistä kuvista käy ilmi matkustaminen?

Ei ole ongelma minulle sinänsä, tuntuu vain ettei sinkkuina ole kuin näitä matkustelijoita. Olen minäkin ulkomailla reissannut, muttei se mikään harrastus ole monta kertaa vuodessa.

Ymmärrän, että se harmittaa sinua. Itse olen hyvilläni siitä, että löysin miehen joka myös tykkää matkustamisesta ja on matkustanut tänäkin vuonna enemmän kuin minä. Olisiko sinulle ok, että puolisosi matkustelisi yksin tai kavereiden kanssa? Kaikille se ei ole välttämätöntä, että matkat tehdään nimenomaan oman miehen kanssa.

Empä ennustaisi kovin menestykästä suhdetta jos toinen on kotona ja toinen kokoajan reissaamassa.

Usein noin on ja siksi minusta on tärkeää, että elämäntapojen erot tulevat esiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mieluiten jo siitä profiilista (jos nettideittailusta puhutaan).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkuhuuma perustuu ensivaikutelmaan. Ei se voi perustua kokonaisuuteen, koska ei siitä ole tietoa. Huumaan vaikuttaa muutkin asiat kuin mies, yllättävästi esim. ympäristö, missä on, ja naisen omat odotukset. Esim. nettitreffit toimii huonosti, koska nainen on jo kehitellyt monenlaisia odotuksia miehestä. Sama mies, joka nettitreffeillä ei saa aikaan minkäänlaista vipinää naisessa voisi esim. toisessa paikassa  yllättävässä tilanteessa, jota nainen ei ole ennakoinut, saadakin naisen syttymään. Eli silkkaa arpapeliä, mutta niin on tunteiden kanssa. Huumaa ei tullut, kun naisella oli alkava flunssa, ja vuosisadan rakkaustarinaa ei syntynytkään.

Sulla on hyvin outo käsitys alkuhuumasta ja sen sijoittumisesta suhteessa ja kestosta :D. Ehkä jos olisit joskus ollut parisuhteessa tajuaisit miten hölmöä settiä nyt vedät. Suosittelen ettet enää syvempää kuoppaa itsellesi kaiva :D.

Ok, selvennetään. Alkuhuumalla tässä tarkoitan sitä tunnetta, jota naiset kuvaavat sanoilla:

-jalat alta vievä tunne

-perhosia vatsassa

-kutkuttava tunne vatsan pohjalla.

-kipinä.

jne.

No ei tämä ole mikään alkuhuuma 😀. Nuo tuntemukset ovat syy lähteä tutustumaan syvemmin. Sitten kunnolla tutustuminen voi johtaa joko hylsyyn tai siihen alkuhuumaan, joka syntyy siitä kun tajuaa että todellakin, this is it ja nyt olen löytänyt todellisen kultakimpaleen, ihastus syvenee päivä päivältä ja kaikki on uutta. Jotkut harvat tajuaa tämän heti saman tien kun tapaavat toisen, "rakkautena ensi silmäyksellä", tiesin heti että tuossa on tuleva mieheni. Se on kuitenkin harvinainen pariutumisen muoto.

Sikäli on vahvasti yhteydessä alkuhuumaan, koska jos tuota alkukipinää ei ole, ei tule myöskään sitä alkuhuumaa. Näin teillä naisilla. Ja juuri noita "tuntemuksia" siis kritisoinkin, jos et ole huomannut. Tuntemukset olisi syytä sivuuttaa, ja ihan vaan tutustua toiseen kunnolla ja tehdä ratkaisu suhteen aloittamisesta vasta kunnollisen tutustumisen jälkeen, ei mihinkään epämääräisiin tuntemuksiin perustuen.

Miksi ihmeessä lähtisin tutustumaan johonkin ihmiseen ilman sitä alkuihastumista??

eri

Ehkä siksi, että ihastut myöhemmin, sitten kun olet kunnolla tutustunut mieheen? Joojoo, tiedän, ette usko tällaiseen. Se tunne tulee joko heti tai ei koskaan. Näin siis teillä naisilla. Mä tiedän jo omalta osaltani, että mitään tuollaista alkuhuuman tunnetta ei tule, tunnen itseni, olen jalat maassa tyyppi.

Ikävä kyllä se väkisin tunteminen ei onnistu. Nuorempana yritin kyllä koska oli mukava ja kaikinpuolin ok mies. Mutta vaikka kuinka yritti, niin ei mitään ihastumista tapahtunut. Ihan pelkältä kaverilta tuntui ja monet miehet tästä kaverikortista suuttuu. Kun taas tapasin mieheni niin kiinnostus tapahtui heti. Mitä enemmän tapailtiin, niin sitä ihastuneempi ja rakastuneempi olin. Kaikki tuntui etenevän helposti ja nopeasti.

Kyllä onnistuu. Asenteesi paljastuu sanoista "väkisin", "vaikka kuinka yritti". Et aidosti antanut miehelle mahdollisuutta. Olit jo mielessäsi antanut miehelle pakit, vaikka olit tai luulit antavasi miehelle toisen mahdollisuuden. Se, että yritit, ymmärtääkseni tarkoittaa, että itselläsikin oli tai on ollut epäilyksiä noiden jalat-alta tunteiden kanssa, että ehkei ne olekaan koko totuus. Tämä on hyvä. Pisteet sulle siitä.

On se mahtavaa kuinka alentuvasti voi toiseen ihmiseen suhtautua :D. Tiedättekö että tässä kans yksi syy siihen miksi ette pariudu. Viisas kuuntelisi naisia ja ottaisi opikseen. Te ette muuta tee kuin sanelette naisille mitä nämä ajattelevat. Toimii yhtä hyvin kuin housuun kuseminen lämpimikseen. - Eri

Nuorempana kuuntelin naispuolisia kavereita, ja pyysin neuvoja miten lähestyä naisia / deittailusta ym ym. Hyviä neuvoja sain, ainakin kuulosti siltä silloin. 

Minua neuvottiin olemaan kiltti, kunnollinen, mukava, hauska, pitää ottaa naiset huomioon, tukipilari jne.

Lopputulos oli että lätkäistiin kaverikorttia naamaan kerta toisensa jälkeen, "olet tosi mukava tyyppi mutta.." Joku saa susta tosi hyvän miehen joskus". 

-eri

 

Ja jos et olisi noudattanut naisten neuvoja sinulle olisi edelleen lätkäisty ei-kiitos-korttia naamaan, tosin eri perusteilla. Ihan oikeasti. Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari. Itse asiassa upein tuntemani mies on juuri tällainen, hän on parisuhteessa ja liuta lapsia. Jaksaa perheensä lisäksi olla tukipilarina myös paikallisessa urheiluseurassa.

Eli peli on siis menetetty :/

On, niin kauan kuin miesselität naisille mitän näiden pitää tehdä sen sijaan että kuuntelet naisia ja koetat toimia niin että maksimoit mahdollisuutesi löytää itsellesi naisen. Esimerkiksi, onko sulla se sosiaalinen verkosto? Onko edes yhtään ystävää? Käytkö missään? Käytkö siellä missä on sinkkuja? Nyt on mitä mainioin ajankohta aloittaa vaikka joka päivälle uusi harrastus. Tai edes yhdelle päivälle jos ei joka päivä jaksa.

Luitko viestini ollenkaan? En ole selittänyt naisille mitä pitäisi tehdä, kuuntelin naisia ja lopputulos oli tuo mainitsemani. On mulla ystäviä, lähinnä miespuolisia tänä päivänä. Käyn silloin tällöin viihteellä, muutamassa sinkkutapahtumassa olen käynyt jne.

Lenkillä käyn 3-4 kertaa viikossa, polulla tulee vastaan naisia jonkin verran, ei kukaan kuitenkaan edes vilkaise mun suuntaan.

Mutta kun se ei riitä että käy silloin tällöin viihteellä ja on käynyt muutamassa sinkkutapahtumassa, jos on sen tyyppinen mies ettei flaksi käy. Sinua ei tule kukaan hakemaan kotoa. Eikä varsinkaan tule, jos et ole naisiin vetoava. Sun on panostettava ihmisten tapaamiseen, siinä ei ole muuta keinoa. Keksi itsellesi syksyksi joku harrastus jossa tapaat mahdollisimman paljon ihmisiä, saat uusia tuttavia, myös naisista. Älä ylenkatso ketään. Älä murjota jos harrastuksessasi ei olekaan jotain naista joka heti ensimmäisellä ryhmätapaamisella lämpenisi sinulle, niin kuin tää yksi palstajantteri takavuosia teki. Kohtele jokaista ihmistä sillä lailla, että jonain päivänä yhteytesi tulevaan naiseesi voi tapahtua tämän ihmisen kautta. Tälläkin palstalla on pilvin pimein kertomuksia siitä kuinka ihmiset löytävät kumppanin nimenomaan sosiaalisen elämänsä kautta, ei Tinderin.

Tiedän että kukaan ei tule kotoota hakemaan, olen huomannut :P

En juuri ikinä murjota, ja mulla on resting-bitch-facen vastakohta, eli happy-teddybear-face kuulemma :D Toki voi olla syy ettei naiset lämpene, ehkä olen creepyn näköinen ku "hymyilen" koko ajan.

Täytyy laittaa korvan taakse tuo uusi harrastus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkuhuuma perustuu ensivaikutelmaan. Ei se voi perustua kokonaisuuteen, koska ei siitä ole tietoa. Huumaan vaikuttaa muutkin asiat kuin mies, yllättävästi esim. ympäristö, missä on, ja naisen omat odotukset. Esim. nettitreffit toimii huonosti, koska nainen on jo kehitellyt monenlaisia odotuksia miehestä. Sama mies, joka nettitreffeillä ei saa aikaan minkäänlaista vipinää naisessa voisi esim. toisessa paikassa  yllättävässä tilanteessa, jota nainen ei ole ennakoinut, saadakin naisen syttymään. Eli silkkaa arpapeliä, mutta niin on tunteiden kanssa. Huumaa ei tullut, kun naisella oli alkava flunssa, ja vuosisadan rakkaustarinaa ei syntynytkään.

Sulla on hyvin outo käsitys alkuhuumasta ja sen sijoittumisesta suhteessa ja kestosta :D. Ehkä jos olisit joskus ollut parisuhteessa tajuaisit miten hölmöä settiä nyt vedät. Suosittelen ettet enää syvempää kuoppaa itsellesi kaiva :D.

Ok, selvennetään. Alkuhuumalla tässä tarkoitan sitä tunnetta, jota naiset kuvaavat sanoilla:

-jalat alta vievä tunne

-perhosia vatsassa

-kutkuttava tunne vatsan pohjalla.

-kipinä.

jne.

No ei tämä ole mikään alkuhuuma 😀. Nuo tuntemukset ovat syy lähteä tutustumaan syvemmin. Sitten kunnolla tutustuminen voi johtaa joko hylsyyn tai siihen alkuhuumaan, joka syntyy siitä kun tajuaa että todellakin, this is it ja nyt olen löytänyt todellisen kultakimpaleen, ihastus syvenee päivä päivältä ja kaikki on uutta. Jotkut harvat tajuaa tämän heti saman tien kun tapaavat toisen, "rakkautena ensi silmäyksellä", tiesin heti että tuossa on tuleva mieheni. Se on kuitenkin harvinainen pariutumisen muoto.

Sikäli on vahvasti yhteydessä alkuhuumaan, koska jos tuota alkukipinää ei ole, ei tule myöskään sitä alkuhuumaa. Näin teillä naisilla. Ja juuri noita "tuntemuksia" siis kritisoinkin, jos et ole huomannut. Tuntemukset olisi syytä sivuuttaa, ja ihan vaan tutustua toiseen kunnolla ja tehdä ratkaisu suhteen aloittamisesta vasta kunnollisen tutustumisen jälkeen, ei mihinkään epämääräisiin tuntemuksiin perustuen.

Miksi ihmeessä lähtisin tutustumaan johonkin ihmiseen ilman sitä alkuihastumista??

eri

Ehkä siksi, että ihastut myöhemmin, sitten kun olet kunnolla tutustunut mieheen? Joojoo, tiedän, ette usko tällaiseen. Se tunne tulee joko heti tai ei koskaan. Näin siis teillä naisilla. Mä tiedän jo omalta osaltani, että mitään tuollaista alkuhuuman tunnetta ei tule, tunnen itseni, olen jalat maassa tyyppi.

Ikävä kyllä se väkisin tunteminen ei onnistu. Nuorempana yritin kyllä koska oli mukava ja kaikinpuolin ok mies. Mutta vaikka kuinka yritti, niin ei mitään ihastumista tapahtunut. Ihan pelkältä kaverilta tuntui ja monet miehet tästä kaverikortista suuttuu. Kun taas tapasin mieheni niin kiinnostus tapahtui heti. Mitä enemmän tapailtiin, niin sitä ihastuneempi ja rakastuneempi olin. Kaikki tuntui etenevän helposti ja nopeasti.

Kyllä onnistuu. Asenteesi paljastuu sanoista "väkisin", "vaikka kuinka yritti". Et aidosti antanut miehelle mahdollisuutta. Olit jo mielessäsi antanut miehelle pakit, vaikka olit tai luulit antavasi miehelle toisen mahdollisuuden. Se, että yritit, ymmärtääkseni tarkoittaa, että itselläsikin oli tai on ollut epäilyksiä noiden jalat-alta tunteiden kanssa, että ehkei ne olekaan koko totuus. Tämä on hyvä. Pisteet sulle siitä.

On se mahtavaa kuinka alentuvasti voi toiseen ihmiseen suhtautua :D. Tiedättekö että tässä kans yksi syy siihen miksi ette pariudu. Viisas kuuntelisi naisia ja ottaisi opikseen. Te ette muuta tee kuin sanelette naisille mitä nämä ajattelevat. Toimii yhtä hyvin kuin housuun kuseminen lämpimikseen. - Eri

Nuorempana kuuntelin naispuolisia kavereita, ja pyysin neuvoja miten lähestyä naisia / deittailusta ym ym. Hyviä neuvoja sain, ainakin kuulosti siltä silloin. 

Minua neuvottiin olemaan kiltti, kunnollinen, mukava, hauska, pitää ottaa naiset huomioon, tukipilari jne.

Lopputulos oli että lätkäistiin kaverikorttia naamaan kerta toisensa jälkeen, "olet tosi mukava tyyppi mutta.." Joku saa susta tosi hyvän miehen joskus". 

-eri

 

Ja jos et olisi noudattanut naisten neuvoja sinulle olisi edelleen lätkäisty ei-kiitos-korttia naamaan, tosin eri perusteilla. Ihan oikeasti. Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari. Itse asiassa upein tuntemani mies on juuri tällainen, hän on parisuhteessa ja liuta lapsia. Jaksaa perheensä lisäksi olla tukipilarina myös paikallisessa urheiluseurassa.

Eli peli on siis menetetty :/

Peli on menetetty, kun saa naisen ja perheen? Miksi sitten uli-see, ettei saa ketään, kun peli kerran on menetetty, jos saa?

Sintit taas parkumassa kuin vauvat, että miksi en saa sataa instabeibeä. No siksi.

Et vissiin ymmärtänyt mihin viittasin. Viittasin siihen että kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti,, tunnollinen, pilari jne.

Olen tuollainen mies, mutta sitä huolimatta olen sinkku.

Ota miesvihalasit pois hetkeksi

No selitä uudestaan, mitä tarkoitit kun kerroit "pelin olevan ohi" kun on onnellisessa parisuhteessa ja lapsia? Älä sotke miehiä ja ule-ja, kaksi eri lajia.

Huom pyysit tätä itse, joten älä luokittele tätä mansplainaamiseksi :)

Mun ensimmäinen viest:

Nuorempana kuuntelin naispuolisia kavereita, ja pyysin neuvoja miten lähestyä naisia / deittailusta ym ym. Hyviä neuvoja sain, ainakin kuulosti siltä silloin. 

Minua neuvottiin olemaan kiltti, kunnollinen, mukava, hauska, pitää ottaa naiset huomioon, tukipilari jne.

Lopputulos oli että lätkäistiin kaverikorttia naamaan kerta toisensa jälkeen, "olet tosi mukava tyyppi mutta.." Joku saa susta tosi hyvän miehen joskus". 

-eri

Tähän vastattiin:

Ja jos et olisi noudattanut naisten neuvoja sinulle olisi edelleen lätkäisty ei-kiitos-korttia naamaan, tosin eri perusteilla. Ihan oikeasti. Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari. Itse asiassa upein tuntemani mies on juuri tällainen, hän on parisuhteessa ja liuta lapsia. Jaksaa perheensä lisäksi olla tukipilarina myös paikallisessa urheiluseurassa.

Viittasin siihen että "Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari." Kun totesin että peli on menetetty, koska olen tuollainen mies, ja sitä huolimatta sinkku.

Ihan aikuisten oikeasti: en ulise, en ole katkera, en vihaa naisia, minulla on hyväpalkkainen työ, oma asunto, juon harvoin, liikun säännöllisesti ja käyn suihkussa joka päivä. Suht sosiaalinen vielä. Paperilla olen kuulemma hyvä mies.

Mutta sitä huolimatta olen sinkku. En tiedä mikä minussa on, mutta naiset ei kiinnostu minusta. En koe olevani ruma enkä George Clooney, vaan ihan tavis.

Epäilen että sinulta puuttuu sex-appeal, joka ei katso miehen ulkonäköä, pituutta, asemaa, pään tai leuan muotoa, varallisuutta tai yhtään mitään muutakaan määriteltävää asiaa. Ehkä se on jotain feromoneihin liittyvää tms. Joka tapauksessa mielestäni ratkaisuna on vain jatkaa etsimistä ja tavata niin paljon ihmisiä, että löytyy nainen johon vetoat. Joskus voi vain olla huono tuuri eikä kohdalle satu sopivaa, vaikkei henkilössä olekaan sinänsä mitään vikaa.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän kaikkien naisen puutetta valittavien miesten kannata mennä hakemaan nainen ulkomailta. Käytäntö on osoittanut, että suomalainen mies on kovaa valuuttaa välimeren alueella, itä-Euroopassa ja Aasiassa. ainakin.

Olisikohan ollut sivu 17, missä yritin herätellä tästä keskustelua eli että miksi ne miehet eivät suuntaa ulkomaille, jotka selvästi huomaavat joutuvansa olemaan tahtomattaan sinkkuna pitkiä aikoja. Kysymykseni hiljettiin kuoliaaksi.

Mutta yritetään nyt taas: jos ja kun miehiä kerran on aktiivi-ikäisissä enemmän kuin naisia ja joillakin paikkakunnilla ero on todella merkittävä (eivätkä suomalaiset naiset halua niihin muuttaa), niin miksi niin vähän käydään asiallista keskustelua siitä, kuinka nuo miehet voisivat hakea puolison ulkomailta? Meillä on ihan vieressä Pietari, jonne matkustaminen ei jää ainakaan rahasta kiinni, vaikka kävisi kerran kuukaudessa siellä viikonloppua viettämässä. Ja muu maailma on avoin suomalaiselle, viisumiakaan ei kovin moneen paikkaan tarvita (Pietarin reissuja varten on helpointa hankkia vuosiviisumi sitten, kun on tehnyt 1-2 matkaa kertaviisumilla). Miksi moni mies valitsee mieluummin naisettomuuden ja valittamisen sen sijaan, että lähtisi Pietariin, Ukrainaan, Filippiineille, Etelä- Amerikkaan tai mikä nyt kenenkin suuntana olisi??

Kirjoitin tuolla yllä siitä kuinka jo ensimmäisen sekunnin aikana tiedän voinko harrastaa miehen kanssa seksiä vai en (meitä on täällä useampi jotka olemme kirjoittaneet samasta asiasta). Vietin tuossa ajellessani hauskoja hetkiä pohtiessani tuntemiani miehiä tästä näkökulmasta. Yleensähän en joudu asiaan kiinnittämään huomiota, koska olen parisuhteessa. Mutta ne tulokset, oli kuulkaa yllättävää :D. Olen töiden kautta yhteyksissä firmaan jossa on kokonaista kolme naisetonta nörttiä. Nörtti nro 1 on aivan ihana, ja panisin. Jostain syystä hän on ikisinkku, mutta meillä on aina pientä flirtiltä tuntuvaa ilmassa. Hän on aavistuksen naisellisen oloinen, homo ei liene poissuljettu. Tiedän ettei hänellä ole naisia. Nörtti nro 2, uskomatonta kyllä panisin myös! Ihan tavallisen näköinen, vähän pulska, mutta parisuhteeseen en noin myrtsin ihmisen kanssa lähtisi. Tämä myös ilmeisesti ollut todella pitkään sinkkuna. Näitten pomo, vähän aikaa sitten eronnut, tulemme erittäin hyvin toimeen, meillä on yhteinen arvomaailma, olemme mm. molemmat kasvissyöjiä. Mutta seksiä, ei sitten millään. 

Ystävieni ja sisarusteni miehet, ei ei ei ikinä yhtä miestä lukuunottamatta, joka onkin sitten ihan älyttömän kuuma. Töiden kautta tulee oltua tekemisissä kunnan teknisen johtajan kanssa ja god dammit, panisin. Kauheen näköinen partasuumies (en pidä parrasta yhtään), viisissäkymmenissä, pallomaha :D. Ja ihan turha aloittaa mistään statuksesta, koska saman kunnan kunnanjohtaja, 10 vuotta nuorempi komea ja tyylikäs mies, yök, en ikinä pystyi seksiin tuon kanssa. Tutun lestadiolaisperheen viisi aikuista poikaa, yhtä panisin, ja hän on se rumin, tyhmin ja ärsyttävin :D.  Tämmöstä tää on kuulkaas minulla.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin tuolla yllä siitä kuinka jo ensimmäisen sekunnin aikana tiedän voinko harrastaa miehen kanssa seksiä vai en (meitä on täällä useampi jotka olemme kirjoittaneet samasta asiasta). Vietin tuossa ajellessani hauskoja hetkiä pohtiessani tuntemiani miehiä tästä näkökulmasta. Yleensähän en joudu asiaan kiinnittämään huomiota, koska olen parisuhteessa. Mutta ne tulokset, oli kuulkaa yllättävää :D. Olen töiden kautta yhteyksissä firmaan jossa on kokonaista kolme naisetonta nörttiä. Nörtti nro 1 on aivan ihana, ja panisin. Jostain syystä hän on ikisinkku, mutta meillä on aina pientä flirtiltä tuntuvaa ilmassa. Hän on aavistuksen naisellisen oloinen, homo ei liene poissuljettu. Tiedän ettei hänellä ole naisia. Nörtti nro 2, uskomatonta kyllä panisin myös! Ihan tavallisen näköinen, vähän pulska, mutta parisuhteeseen en noin myrtsin ihmisen kanssa lähtisi. Tämä myös ilmeisesti ollut todella pitkään sinkkuna. Näitten pomo, vähän aikaa sitten eronnut, tulemme erittäin hyvin toimeen, meillä on yhteinen arvomaailma, olemme mm. molemmat kasvissyöjiä. Mutta seksiä, ei sitten millään. 

Ystävieni ja sisarusteni miehet, ei ei ei ikinä yhtä miestä lukuunottamatta, joka onkin sitten ihan älyttömän kuuma. Töiden kautta tulee oltua tekemisissä kunnan teknisen johtajan kanssa ja god dammit, panisin. Kauheen näköinen partasuumies (en pidä parrasta yhtään), viisissäkymmenissä, pallomaha :D. Ja ihan turha aloittaa mistään statuksesta, koska saman kunnan kunnanjohtaja, 10 vuotta nuorempi komea ja tyylikäs mies, yök, en ikinä pystyi seksiin tuon kanssa. Tutun lestadiolaisperheen viisi aikuista poikaa, yhtä panisin, ja hän on se rumin, tyhmin ja ärsyttävin :D.  Tämmöstä tää on kuulkaas minulla.

Minä kuolaan aina, kun eräs tilintarkastaja käy organisaatiossamme. Perinteinen tilintarkastajatyyppi eli vahvasti kaljuuntunut pullonpohjasilmälasi-tyyppi ruutupaidoissa ja halvassa puvussa, mutta niin kuuma! Tietenkään en tee mitään asian suhteen, en tekisi vaikka olisin sinkku, koska en sotke työ- ja henkilökohtaisia asioita, mutta kuvainnollisesti sanoen todellakin panisin. Nyt kun kävin katsomassa kuvaa netistä, niin veikkaisin, että jos live-tapaamisen sijaan olisin sinkkuna törmännyt hänen profiiliinsa nettideiteissä, niin aika uskomaton teksti olisi pitänyt olla, että olisin kiinnostunut. Ei nimittäin ole still-kuvassa ollenkaan sen oloinen, että saisi sukat pyörimään jalassa. Jotkut ihmiset ovat vaan parempia livenä ja toisaalta vain livenä "kemiat" (tässä tapauksessa feromonit ja muu tiedostamaton) kohtaavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkuhuuma perustuu ensivaikutelmaan. Ei se voi perustua kokonaisuuteen, koska ei siitä ole tietoa. Huumaan vaikuttaa muutkin asiat kuin mies, yllättävästi esim. ympäristö, missä on, ja naisen omat odotukset. Esim. nettitreffit toimii huonosti, koska nainen on jo kehitellyt monenlaisia odotuksia miehestä. Sama mies, joka nettitreffeillä ei saa aikaan minkäänlaista vipinää naisessa voisi esim. toisessa paikassa  yllättävässä tilanteessa, jota nainen ei ole ennakoinut, saadakin naisen syttymään. Eli silkkaa arpapeliä, mutta niin on tunteiden kanssa. Huumaa ei tullut, kun naisella oli alkava flunssa, ja vuosisadan rakkaustarinaa ei syntynytkään.

Sulla on hyvin outo käsitys alkuhuumasta ja sen sijoittumisesta suhteessa ja kestosta :D. Ehkä jos olisit joskus ollut parisuhteessa tajuaisit miten hölmöä settiä nyt vedät. Suosittelen ettet enää syvempää kuoppaa itsellesi kaiva :D.

Ok, selvennetään. Alkuhuumalla tässä tarkoitan sitä tunnetta, jota naiset kuvaavat sanoilla:

-jalat alta vievä tunne

-perhosia vatsassa

-kutkuttava tunne vatsan pohjalla.

-kipinä.

jne.

No ei tämä ole mikään alkuhuuma 😀. Nuo tuntemukset ovat syy lähteä tutustumaan syvemmin. Sitten kunnolla tutustuminen voi johtaa joko hylsyyn tai siihen alkuhuumaan, joka syntyy siitä kun tajuaa että todellakin, this is it ja nyt olen löytänyt todellisen kultakimpaleen, ihastus syvenee päivä päivältä ja kaikki on uutta. Jotkut harvat tajuaa tämän heti saman tien kun tapaavat toisen, "rakkautena ensi silmäyksellä", tiesin heti että tuossa on tuleva mieheni. Se on kuitenkin harvinainen pariutumisen muoto.

Sikäli on vahvasti yhteydessä alkuhuumaan, koska jos tuota alkukipinää ei ole, ei tule myöskään sitä alkuhuumaa. Näin teillä naisilla. Ja juuri noita "tuntemuksia" siis kritisoinkin, jos et ole huomannut. Tuntemukset olisi syytä sivuuttaa, ja ihan vaan tutustua toiseen kunnolla ja tehdä ratkaisu suhteen aloittamisesta vasta kunnollisen tutustumisen jälkeen, ei mihinkään epämääräisiin tuntemuksiin perustuen.

Miksi ihmeessä lähtisin tutustumaan johonkin ihmiseen ilman sitä alkuihastumista??

eri

Ehkä siksi, että ihastut myöhemmin, sitten kun olet kunnolla tutustunut mieheen? Joojoo, tiedän, ette usko tällaiseen. Se tunne tulee joko heti tai ei koskaan. Näin siis teillä naisilla. Mä tiedän jo omalta osaltani, että mitään tuollaista alkuhuuman tunnetta ei tule, tunnen itseni, olen jalat maassa tyyppi.

Ikävä kyllä se väkisin tunteminen ei onnistu. Nuorempana yritin kyllä koska oli mukava ja kaikinpuolin ok mies. Mutta vaikka kuinka yritti, niin ei mitään ihastumista tapahtunut. Ihan pelkältä kaverilta tuntui ja monet miehet tästä kaverikortista suuttuu. Kun taas tapasin mieheni niin kiinnostus tapahtui heti. Mitä enemmän tapailtiin, niin sitä ihastuneempi ja rakastuneempi olin. Kaikki tuntui etenevän helposti ja nopeasti.

Kyllä onnistuu. Asenteesi paljastuu sanoista "väkisin", "vaikka kuinka yritti". Et aidosti antanut miehelle mahdollisuutta. Olit jo mielessäsi antanut miehelle pakit, vaikka olit tai luulit antavasi miehelle toisen mahdollisuuden. Se, että yritit, ymmärtääkseni tarkoittaa, että itselläsikin oli tai on ollut epäilyksiä noiden jalat-alta tunteiden kanssa, että ehkei ne olekaan koko totuus. Tämä on hyvä. Pisteet sulle siitä.

On se mahtavaa kuinka alentuvasti voi toiseen ihmiseen suhtautua :D. Tiedättekö että tässä kans yksi syy siihen miksi ette pariudu. Viisas kuuntelisi naisia ja ottaisi opikseen. Te ette muuta tee kuin sanelette naisille mitä nämä ajattelevat. Toimii yhtä hyvin kuin housuun kuseminen lämpimikseen. - Eri

Nuorempana kuuntelin naispuolisia kavereita, ja pyysin neuvoja miten lähestyä naisia / deittailusta ym ym. Hyviä neuvoja sain, ainakin kuulosti siltä silloin. 

Minua neuvottiin olemaan kiltti, kunnollinen, mukava, hauska, pitää ottaa naiset huomioon, tukipilari jne.

Lopputulos oli että lätkäistiin kaverikorttia naamaan kerta toisensa jälkeen, "olet tosi mukava tyyppi mutta.." Joku saa susta tosi hyvän miehen joskus". 

-eri

 

Ja jos et olisi noudattanut naisten neuvoja sinulle olisi edelleen lätkäisty ei-kiitos-korttia naamaan, tosin eri perusteilla. Ihan oikeasti. Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari. Itse asiassa upein tuntemani mies on juuri tällainen, hän on parisuhteessa ja liuta lapsia. Jaksaa perheensä lisäksi olla tukipilarina myös paikallisessa urheiluseurassa.

Eli peli on siis menetetty :/

Peli on menetetty, kun saa naisen ja perheen? Miksi sitten uli-see, ettei saa ketään, kun peli kerran on menetetty, jos saa?

Sintit taas parkumassa kuin vauvat, että miksi en saa sataa instabeibeä. No siksi.

Et vissiin ymmärtänyt mihin viittasin. Viittasin siihen että kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti,, tunnollinen, pilari jne.

Olen tuollainen mies, mutta sitä huolimatta olen sinkku.

Ota miesvihalasit pois hetkeksi

No selitä uudestaan, mitä tarkoitit kun kerroit "pelin olevan ohi" kun on onnellisessa parisuhteessa ja lapsia? Älä sotke miehiä ja ule-ja, kaksi eri lajia.

Huom pyysit tätä itse, joten älä luokittele tätä mansplainaamiseksi :)

Mun ensimmäinen viest:

Nuorempana kuuntelin naispuolisia kavereita, ja pyysin neuvoja miten lähestyä naisia / deittailusta ym ym. Hyviä neuvoja sain, ainakin kuulosti siltä silloin. 

Minua neuvottiin olemaan kiltti, kunnollinen, mukava, hauska, pitää ottaa naiset huomioon, tukipilari jne.

Lopputulos oli että lätkäistiin kaverikorttia naamaan kerta toisensa jälkeen, "olet tosi mukava tyyppi mutta.." Joku saa susta tosi hyvän miehen joskus". 

-eri

Tähän vastattiin:

Ja jos et olisi noudattanut naisten neuvoja sinulle olisi edelleen lätkäisty ei-kiitos-korttia naamaan, tosin eri perusteilla. Ihan oikeasti. Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari. Itse asiassa upein tuntemani mies on juuri tällainen, hän on parisuhteessa ja liuta lapsia. Jaksaa perheensä lisäksi olla tukipilarina myös paikallisessa urheiluseurassa.

Viittasin siihen että "Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari." Kun totesin että peli on menetetty, koska olen tuollainen mies, ja sitä huolimatta sinkku.

Ihan aikuisten oikeasti: en ulise, en ole katkera, en vihaa naisia, minulla on hyväpalkkainen työ, oma asunto, juon harvoin, liikun säännöllisesti ja käyn suihkussa joka päivä. Suht sosiaalinen vielä. Paperilla olen kuulemma hyvä mies.

Mutta sitä huolimatta olen sinkku. En tiedä mikä minussa on, mutta naiset ei kiinnostu minusta. En koe olevani ruma enkä George Clooney, vaan ihan tavis.

Epäilen että sinulta puuttuu sex-appeal, joka ei katso miehen ulkonäköä, pituutta, asemaa, pään tai leuan muotoa, varallisuutta tai yhtään mitään muutakaan määriteltävää asiaa. Ehkä se on jotain feromoneihin liittyvää tms. Joka tapauksessa mielestäni ratkaisuna on vain jatkaa etsimistä ja tavata niin paljon ihmisiä, että löytyy nainen johon vetoat. Joskus voi vain olla huono tuuri eikä kohdalle satu sopivaa, vaikkei henkilössä olekaan sinänsä mitään vikaa.

Sex-appealin puute on myös käynyt mielessä. Hirveän kauan en jaksa "hakata päätä seinään", vaan täytyy pitää vähän taukoa siitä huvista välillä. Ehkäpä joskus löytyy

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkuhuuma perustuu ensivaikutelmaan. Ei se voi perustua kokonaisuuteen, koska ei siitä ole tietoa. Huumaan vaikuttaa muutkin asiat kuin mies, yllättävästi esim. ympäristö, missä on, ja naisen omat odotukset. Esim. nettitreffit toimii huonosti, koska nainen on jo kehitellyt monenlaisia odotuksia miehestä. Sama mies, joka nettitreffeillä ei saa aikaan minkäänlaista vipinää naisessa voisi esim. toisessa paikassa  yllättävässä tilanteessa, jota nainen ei ole ennakoinut, saadakin naisen syttymään. Eli silkkaa arpapeliä, mutta niin on tunteiden kanssa. Huumaa ei tullut, kun naisella oli alkava flunssa, ja vuosisadan rakkaustarinaa ei syntynytkään.

Sulla on hyvin outo käsitys alkuhuumasta ja sen sijoittumisesta suhteessa ja kestosta :D. Ehkä jos olisit joskus ollut parisuhteessa tajuaisit miten hölmöä settiä nyt vedät. Suosittelen ettet enää syvempää kuoppaa itsellesi kaiva :D.

Ok, selvennetään. Alkuhuumalla tässä tarkoitan sitä tunnetta, jota naiset kuvaavat sanoilla:

-jalat alta vievä tunne

-perhosia vatsassa

-kutkuttava tunne vatsan pohjalla.

-kipinä.

jne.

No ei tämä ole mikään alkuhuuma 😀. Nuo tuntemukset ovat syy lähteä tutustumaan syvemmin. Sitten kunnolla tutustuminen voi johtaa joko hylsyyn tai siihen alkuhuumaan, joka syntyy siitä kun tajuaa että todellakin, this is it ja nyt olen löytänyt todellisen kultakimpaleen, ihastus syvenee päivä päivältä ja kaikki on uutta. Jotkut harvat tajuaa tämän heti saman tien kun tapaavat toisen, "rakkautena ensi silmäyksellä", tiesin heti että tuossa on tuleva mieheni. Se on kuitenkin harvinainen pariutumisen muoto.

Sikäli on vahvasti yhteydessä alkuhuumaan, koska jos tuota alkukipinää ei ole, ei tule myöskään sitä alkuhuumaa. Näin teillä naisilla. Ja juuri noita "tuntemuksia" siis kritisoinkin, jos et ole huomannut. Tuntemukset olisi syytä sivuuttaa, ja ihan vaan tutustua toiseen kunnolla ja tehdä ratkaisu suhteen aloittamisesta vasta kunnollisen tutustumisen jälkeen, ei mihinkään epämääräisiin tuntemuksiin perustuen.

Miksi ihmeessä lähtisin tutustumaan johonkin ihmiseen ilman sitä alkuihastumista??

eri

Ehkä siksi, että ihastut myöhemmin, sitten kun olet kunnolla tutustunut mieheen? Joojoo, tiedän, ette usko tällaiseen. Se tunne tulee joko heti tai ei koskaan. Näin siis teillä naisilla. Mä tiedän jo omalta osaltani, että mitään tuollaista alkuhuuman tunnetta ei tule, tunnen itseni, olen jalat maassa tyyppi.

Ikävä kyllä se väkisin tunteminen ei onnistu. Nuorempana yritin kyllä koska oli mukava ja kaikinpuolin ok mies. Mutta vaikka kuinka yritti, niin ei mitään ihastumista tapahtunut. Ihan pelkältä kaverilta tuntui ja monet miehet tästä kaverikortista suuttuu. Kun taas tapasin mieheni niin kiinnostus tapahtui heti. Mitä enemmän tapailtiin, niin sitä ihastuneempi ja rakastuneempi olin. Kaikki tuntui etenevän helposti ja nopeasti.

Kyllä onnistuu. Asenteesi paljastuu sanoista "väkisin", "vaikka kuinka yritti". Et aidosti antanut miehelle mahdollisuutta. Olit jo mielessäsi antanut miehelle pakit, vaikka olit tai luulit antavasi miehelle toisen mahdollisuuden. Se, että yritit, ymmärtääkseni tarkoittaa, että itselläsikin oli tai on ollut epäilyksiä noiden jalat-alta tunteiden kanssa, että ehkei ne olekaan koko totuus. Tämä on hyvä. Pisteet sulle siitä.

On se mahtavaa kuinka alentuvasti voi toiseen ihmiseen suhtautua :D. Tiedättekö että tässä kans yksi syy siihen miksi ette pariudu. Viisas kuuntelisi naisia ja ottaisi opikseen. Te ette muuta tee kuin sanelette naisille mitä nämä ajattelevat. Toimii yhtä hyvin kuin housuun kuseminen lämpimikseen. - Eri

Nuorempana kuuntelin naispuolisia kavereita, ja pyysin neuvoja miten lähestyä naisia / deittailusta ym ym. Hyviä neuvoja sain, ainakin kuulosti siltä silloin. 

Minua neuvottiin olemaan kiltti, kunnollinen, mukava, hauska, pitää ottaa naiset huomioon, tukipilari jne.

Lopputulos oli että lätkäistiin kaverikorttia naamaan kerta toisensa jälkeen, "olet tosi mukava tyyppi mutta.." Joku saa susta tosi hyvän miehen joskus". 

-eri

 

Ja jos et olisi noudattanut naisten neuvoja sinulle olisi edelleen lätkäisty ei-kiitos-korttia naamaan, tosin eri perusteilla. Ihan oikeasti. Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari. Itse asiassa upein tuntemani mies on juuri tällainen, hän on parisuhteessa ja liuta lapsia. Jaksaa perheensä lisäksi olla tukipilarina myös paikallisessa urheiluseurassa.

Eli peli on siis menetetty :/

Peli on menetetty, kun saa naisen ja perheen? Miksi sitten uli-see, ettei saa ketään, kun peli kerran on menetetty, jos saa?

Sintit taas parkumassa kuin vauvat, että miksi en saa sataa instabeibeä. No siksi.

Et vissiin ymmärtänyt mihin viittasin. Viittasin siihen että kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti,, tunnollinen, pilari jne.

Olen tuollainen mies, mutta sitä huolimatta olen sinkku.

Ota miesvihalasit pois hetkeksi

No selitä uudestaan, mitä tarkoitit kun kerroit "pelin olevan ohi" kun on onnellisessa parisuhteessa ja lapsia? Älä sotke miehiä ja ule-ja, kaksi eri lajia.

Huom pyysit tätä itse, joten älä luokittele tätä mansplainaamiseksi :)

Mun ensimmäinen viest:

Nuorempana kuuntelin naispuolisia kavereita, ja pyysin neuvoja miten lähestyä naisia / deittailusta ym ym. Hyviä neuvoja sain, ainakin kuulosti siltä silloin. 

Minua neuvottiin olemaan kiltti, kunnollinen, mukava, hauska, pitää ottaa naiset huomioon, tukipilari jne.

Lopputulos oli että lätkäistiin kaverikorttia naamaan kerta toisensa jälkeen, "olet tosi mukava tyyppi mutta.." Joku saa susta tosi hyvän miehen joskus". 

-eri

Tähän vastattiin:

Ja jos et olisi noudattanut naisten neuvoja sinulle olisi edelleen lätkäisty ei-kiitos-korttia naamaan, tosin eri perusteilla. Ihan oikeasti. Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari. Itse asiassa upein tuntemani mies on juuri tällainen, hän on parisuhteessa ja liuta lapsia. Jaksaa perheensä lisäksi olla tukipilarina myös paikallisessa urheiluseurassa.

Viittasin siihen että "Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari." Kun totesin että peli on menetetty, koska olen tuollainen mies, ja sitä huolimatta sinkku.

Ihan aikuisten oikeasti: en ulise, en ole katkera, en vihaa naisia, minulla on hyväpalkkainen työ, oma asunto, juon harvoin, liikun säännöllisesti ja käyn suihkussa joka päivä. Suht sosiaalinen vielä. Paperilla olen kuulemma hyvä mies.

Mutta sitä huolimatta olen sinkku. En tiedä mikä minussa on, mutta naiset ei kiinnostu minusta. En koe olevani ruma enkä George Clooney, vaan ihan tavis.

Tämä on jännä. Toistuvasti näissä tarinoissa esiintyy tämä että miehet vertaavat itseään johonkin julkisuuden henkilöön/näyttelijään/urheilijaan.

Ja siinä kohtaa minä lopetan pohtimisen, että mikäköhän ois. Kun siinähän se vastaus on.

Eivät naiset ole mikään täydellisen heterogeeninen joukko. Jos joku ei tykkää kaljuista, se ei tarkoita, etteikö toinen niistä pitäisi. Jos joku on statuksen perään, se ei tarkoita että kaikki olisivat. Jne jne jne jne.

Ja vaikka George Clooney/ Brad Pitt/ Mikko Leppilampi jne jne jne jne ovat suosittuja näyttelijöitä ovat paljolti myös ulkonäkönsä takia, se EI todellakaan tarkoita, että kyseistä ulkonäköä parisuhteessa haluttaisiin. Päinvastoin, monille naisista 'liian komea' on jopa turn off.

Se, mistä myös voi kuitenkin tehdä yleistyksen on että naisiin ei yleensä vetoa uhriutuminen, katkeruus, itsensä vähättely, itsensä liiallinen muihiin vertaaminen, huono itsetunto saati syyttely.

Ja jonkin sortin viitteitä ainakin johonkin noista sunkin viestissä luin. En ulise, mutta samalla mainittu paperilla, kuulemma ja George Clooney.

Lopeta se. Tee uusi kysely siellä naiskaveriesi keskuudessa keskittyen ulkoisten tai statuspiirteiden sijaan siihen, millainen tyyppi olet. Mitä sinussa on hyviä luonteenpiirteitä, mitä huonoja, missä voisi petrata.

Ja sitten jossain kohtaa uudestaan 'iskulle'. Muistaen myös sen, että tuurilla ja sattumallakin on paljon merkitystä. Ehkä se 'oikea' ei vaan ole vielä osunut kohdalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkuhuuma perustuu ensivaikutelmaan. Ei se voi perustua kokonaisuuteen, koska ei siitä ole tietoa. Huumaan vaikuttaa muutkin asiat kuin mies, yllättävästi esim. ympäristö, missä on, ja naisen omat odotukset. Esim. nettitreffit toimii huonosti, koska nainen on jo kehitellyt monenlaisia odotuksia miehestä. Sama mies, joka nettitreffeillä ei saa aikaan minkäänlaista vipinää naisessa voisi esim. toisessa paikassa  yllättävässä tilanteessa, jota nainen ei ole ennakoinut, saadakin naisen syttymään. Eli silkkaa arpapeliä, mutta niin on tunteiden kanssa. Huumaa ei tullut, kun naisella oli alkava flunssa, ja vuosisadan rakkaustarinaa ei syntynytkään.

Sulla on hyvin outo käsitys alkuhuumasta ja sen sijoittumisesta suhteessa ja kestosta :D. Ehkä jos olisit joskus ollut parisuhteessa tajuaisit miten hölmöä settiä nyt vedät. Suosittelen ettet enää syvempää kuoppaa itsellesi kaiva :D.

Ok, selvennetään. Alkuhuumalla tässä tarkoitan sitä tunnetta, jota naiset kuvaavat sanoilla:

-jalat alta vievä tunne

-perhosia vatsassa

-kutkuttava tunne vatsan pohjalla.

-kipinä.

jne.

No ei tämä ole mikään alkuhuuma 😀. Nuo tuntemukset ovat syy lähteä tutustumaan syvemmin. Sitten kunnolla tutustuminen voi johtaa joko hylsyyn tai siihen alkuhuumaan, joka syntyy siitä kun tajuaa että todellakin, this is it ja nyt olen löytänyt todellisen kultakimpaleen, ihastus syvenee päivä päivältä ja kaikki on uutta. Jotkut harvat tajuaa tämän heti saman tien kun tapaavat toisen, "rakkautena ensi silmäyksellä", tiesin heti että tuossa on tuleva mieheni. Se on kuitenkin harvinainen pariutumisen muoto.

Sikäli on vahvasti yhteydessä alkuhuumaan, koska jos tuota alkukipinää ei ole, ei tule myöskään sitä alkuhuumaa. Näin teillä naisilla. Ja juuri noita "tuntemuksia" siis kritisoinkin, jos et ole huomannut. Tuntemukset olisi syytä sivuuttaa, ja ihan vaan tutustua toiseen kunnolla ja tehdä ratkaisu suhteen aloittamisesta vasta kunnollisen tutustumisen jälkeen, ei mihinkään epämääräisiin tuntemuksiin perustuen.

Miksi ihmeessä lähtisin tutustumaan johonkin ihmiseen ilman sitä alkuihastumista??

eri

Ehkä siksi, että ihastut myöhemmin, sitten kun olet kunnolla tutustunut mieheen? Joojoo, tiedän, ette usko tällaiseen. Se tunne tulee joko heti tai ei koskaan. Näin siis teillä naisilla. Mä tiedän jo omalta osaltani, että mitään tuollaista alkuhuuman tunnetta ei tule, tunnen itseni, olen jalat maassa tyyppi.

Ikävä kyllä se väkisin tunteminen ei onnistu. Nuorempana yritin kyllä koska oli mukava ja kaikinpuolin ok mies. Mutta vaikka kuinka yritti, niin ei mitään ihastumista tapahtunut. Ihan pelkältä kaverilta tuntui ja monet miehet tästä kaverikortista suuttuu. Kun taas tapasin mieheni niin kiinnostus tapahtui heti. Mitä enemmän tapailtiin, niin sitä ihastuneempi ja rakastuneempi olin. Kaikki tuntui etenevän helposti ja nopeasti.

Kyllä onnistuu. Asenteesi paljastuu sanoista "väkisin", "vaikka kuinka yritti". Et aidosti antanut miehelle mahdollisuutta. Olit jo mielessäsi antanut miehelle pakit, vaikka olit tai luulit antavasi miehelle toisen mahdollisuuden. Se, että yritit, ymmärtääkseni tarkoittaa, että itselläsikin oli tai on ollut epäilyksiä noiden jalat-alta tunteiden kanssa, että ehkei ne olekaan koko totuus. Tämä on hyvä. Pisteet sulle siitä.

On se mahtavaa kuinka alentuvasti voi toiseen ihmiseen suhtautua :D. Tiedättekö että tässä kans yksi syy siihen miksi ette pariudu. Viisas kuuntelisi naisia ja ottaisi opikseen. Te ette muuta tee kuin sanelette naisille mitä nämä ajattelevat. Toimii yhtä hyvin kuin housuun kuseminen lämpimikseen. - Eri

Nuorempana kuuntelin naispuolisia kavereita, ja pyysin neuvoja miten lähestyä naisia / deittailusta ym ym. Hyviä neuvoja sain, ainakin kuulosti siltä silloin. 

Minua neuvottiin olemaan kiltti, kunnollinen, mukava, hauska, pitää ottaa naiset huomioon, tukipilari jne.

Lopputulos oli että lätkäistiin kaverikorttia naamaan kerta toisensa jälkeen, "olet tosi mukava tyyppi mutta.." Joku saa susta tosi hyvän miehen joskus". 

-eri

 

Ja jos et olisi noudattanut naisten neuvoja sinulle olisi edelleen lätkäisty ei-kiitos-korttia naamaan, tosin eri perusteilla. Ihan oikeasti. Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari. Itse asiassa upein tuntemani mies on juuri tällainen, hän on parisuhteessa ja liuta lapsia. Jaksaa perheensä lisäksi olla tukipilarina myös paikallisessa urheiluseurassa.

Eli peli on siis menetetty :/

Peli on menetetty, kun saa naisen ja perheen? Miksi sitten uli-see, ettei saa ketään, kun peli kerran on menetetty, jos saa?

Sintit taas parkumassa kuin vauvat, että miksi en saa sataa instabeibeä. No siksi.

Et vissiin ymmärtänyt mihin viittasin. Viittasin siihen että kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti,, tunnollinen, pilari jne.

Olen tuollainen mies, mutta sitä huolimatta olen sinkku.

Ota miesvihalasit pois hetkeksi

No selitä uudestaan, mitä tarkoitit kun kerroit "pelin olevan ohi" kun on onnellisessa parisuhteessa ja lapsia? Älä sotke miehiä ja ule-ja, kaksi eri lajia.

Huom pyysit tätä itse, joten älä luokittele tätä mansplainaamiseksi :)

Mun ensimmäinen viest:

Nuorempana kuuntelin naispuolisia kavereita, ja pyysin neuvoja miten lähestyä naisia / deittailusta ym ym. Hyviä neuvoja sain, ainakin kuulosti siltä silloin. 

Minua neuvottiin olemaan kiltti, kunnollinen, mukava, hauska, pitää ottaa naiset huomioon, tukipilari jne.

Lopputulos oli että lätkäistiin kaverikorttia naamaan kerta toisensa jälkeen, "olet tosi mukava tyyppi mutta.." Joku saa susta tosi hyvän miehen joskus". 

-eri

Tähän vastattiin:

Ja jos et olisi noudattanut naisten neuvoja sinulle olisi edelleen lätkäisty ei-kiitos-korttia naamaan, tosin eri perusteilla. Ihan oikeasti. Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari. Itse asiassa upein tuntemani mies on juuri tällainen, hän on parisuhteessa ja liuta lapsia. Jaksaa perheensä lisäksi olla tukipilarina myös paikallisessa urheiluseurassa.

Viittasin siihen että "Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari." Kun totesin että peli on menetetty, koska olen tuollainen mies, ja sitä huolimatta sinkku.

Ihan aikuisten oikeasti: en ulise, en ole katkera, en vihaa naisia, minulla on hyväpalkkainen työ, oma asunto, juon harvoin, liikun säännöllisesti ja käyn suihkussa joka päivä. Suht sosiaalinen vielä. Paperilla olen kuulemma hyvä mies.

Mutta sitä huolimatta olen sinkku. En tiedä mikä minussa on, mutta naiset ei kiinnostu minusta. En koe olevani ruma enkä George Clooney, vaan ihan tavis.

Miksi alapeukkuja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkuhuuma perustuu ensivaikutelmaan. Ei se voi perustua kokonaisuuteen, koska ei siitä ole tietoa. Huumaan vaikuttaa muutkin asiat kuin mies, yllättävästi esim. ympäristö, missä on, ja naisen omat odotukset. Esim. nettitreffit toimii huonosti, koska nainen on jo kehitellyt monenlaisia odotuksia miehestä. Sama mies, joka nettitreffeillä ei saa aikaan minkäänlaista vipinää naisessa voisi esim. toisessa paikassa  yllättävässä tilanteessa, jota nainen ei ole ennakoinut, saadakin naisen syttymään. Eli silkkaa arpapeliä, mutta niin on tunteiden kanssa. Huumaa ei tullut, kun naisella oli alkava flunssa, ja vuosisadan rakkaustarinaa ei syntynytkään.

Sulla on hyvin outo käsitys alkuhuumasta ja sen sijoittumisesta suhteessa ja kestosta :D. Ehkä jos olisit joskus ollut parisuhteessa tajuaisit miten hölmöä settiä nyt vedät. Suosittelen ettet enää syvempää kuoppaa itsellesi kaiva :D.

Ok, selvennetään. Alkuhuumalla tässä tarkoitan sitä tunnetta, jota naiset kuvaavat sanoilla:

-jalat alta vievä tunne

-perhosia vatsassa

-kutkuttava tunne vatsan pohjalla.

-kipinä.

jne.

No ei tämä ole mikään alkuhuuma 😀. Nuo tuntemukset ovat syy lähteä tutustumaan syvemmin. Sitten kunnolla tutustuminen voi johtaa joko hylsyyn tai siihen alkuhuumaan, joka syntyy siitä kun tajuaa että todellakin, this is it ja nyt olen löytänyt todellisen kultakimpaleen, ihastus syvenee päivä päivältä ja kaikki on uutta. Jotkut harvat tajuaa tämän heti saman tien kun tapaavat toisen, "rakkautena ensi silmäyksellä", tiesin heti että tuossa on tuleva mieheni. Se on kuitenkin harvinainen pariutumisen muoto.

Sikäli on vahvasti yhteydessä alkuhuumaan, koska jos tuota alkukipinää ei ole, ei tule myöskään sitä alkuhuumaa. Näin teillä naisilla. Ja juuri noita "tuntemuksia" siis kritisoinkin, jos et ole huomannut. Tuntemukset olisi syytä sivuuttaa, ja ihan vaan tutustua toiseen kunnolla ja tehdä ratkaisu suhteen aloittamisesta vasta kunnollisen tutustumisen jälkeen, ei mihinkään epämääräisiin tuntemuksiin perustuen.

Miksi ihmeessä lähtisin tutustumaan johonkin ihmiseen ilman sitä alkuihastumista??

eri

Ehkä siksi, että ihastut myöhemmin, sitten kun olet kunnolla tutustunut mieheen? Joojoo, tiedän, ette usko tällaiseen. Se tunne tulee joko heti tai ei koskaan. Näin siis teillä naisilla. Mä tiedän jo omalta osaltani, että mitään tuollaista alkuhuuman tunnetta ei tule, tunnen itseni, olen jalat maassa tyyppi.

Ikävä kyllä se väkisin tunteminen ei onnistu. Nuorempana yritin kyllä koska oli mukava ja kaikinpuolin ok mies. Mutta vaikka kuinka yritti, niin ei mitään ihastumista tapahtunut. Ihan pelkältä kaverilta tuntui ja monet miehet tästä kaverikortista suuttuu. Kun taas tapasin mieheni niin kiinnostus tapahtui heti. Mitä enemmän tapailtiin, niin sitä ihastuneempi ja rakastuneempi olin. Kaikki tuntui etenevän helposti ja nopeasti.

Kyllä onnistuu. Asenteesi paljastuu sanoista "väkisin", "vaikka kuinka yritti". Et aidosti antanut miehelle mahdollisuutta. Olit jo mielessäsi antanut miehelle pakit, vaikka olit tai luulit antavasi miehelle toisen mahdollisuuden. Se, että yritit, ymmärtääkseni tarkoittaa, että itselläsikin oli tai on ollut epäilyksiä noiden jalat-alta tunteiden kanssa, että ehkei ne olekaan koko totuus. Tämä on hyvä. Pisteet sulle siitä.

On se mahtavaa kuinka alentuvasti voi toiseen ihmiseen suhtautua :D. Tiedättekö että tässä kans yksi syy siihen miksi ette pariudu. Viisas kuuntelisi naisia ja ottaisi opikseen. Te ette muuta tee kuin sanelette naisille mitä nämä ajattelevat. Toimii yhtä hyvin kuin housuun kuseminen lämpimikseen. - Eri

Nuorempana kuuntelin naispuolisia kavereita, ja pyysin neuvoja miten lähestyä naisia / deittailusta ym ym. Hyviä neuvoja sain, ainakin kuulosti siltä silloin. 

Minua neuvottiin olemaan kiltti, kunnollinen, mukava, hauska, pitää ottaa naiset huomioon, tukipilari jne.

Lopputulos oli että lätkäistiin kaverikorttia naamaan kerta toisensa jälkeen, "olet tosi mukava tyyppi mutta.." Joku saa susta tosi hyvän miehen joskus". 

-eri

 

Ja jos et olisi noudattanut naisten neuvoja sinulle olisi edelleen lätkäisty ei-kiitos-korttia naamaan, tosin eri perusteilla. Ihan oikeasti. Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari. Itse asiassa upein tuntemani mies on juuri tällainen, hän on parisuhteessa ja liuta lapsia. Jaksaa perheensä lisäksi olla tukipilarina myös paikallisessa urheiluseurassa.

Eli peli on siis menetetty :/

Peli on menetetty, kun saa naisen ja perheen? Miksi sitten uli-see, ettei saa ketään, kun peli kerran on menetetty, jos saa?

Sintit taas parkumassa kuin vauvat, että miksi en saa sataa instabeibeä. No siksi.

Et vissiin ymmärtänyt mihin viittasin. Viittasin siihen että kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti,, tunnollinen, pilari jne.

Olen tuollainen mies, mutta sitä huolimatta olen sinkku.

Ota miesvihalasit pois hetkeksi

No selitä uudestaan, mitä tarkoitit kun kerroit "pelin olevan ohi" kun on onnellisessa parisuhteessa ja lapsia? Älä sotke miehiä ja ule-ja, kaksi eri lajia.

Huom pyysit tätä itse, joten älä luokittele tätä mansplainaamiseksi :)

Mun ensimmäinen viest:

Nuorempana kuuntelin naispuolisia kavereita, ja pyysin neuvoja miten lähestyä naisia / deittailusta ym ym. Hyviä neuvoja sain, ainakin kuulosti siltä silloin. 

Minua neuvottiin olemaan kiltti, kunnollinen, mukava, hauska, pitää ottaa naiset huomioon, tukipilari jne.

Lopputulos oli että lätkäistiin kaverikorttia naamaan kerta toisensa jälkeen, "olet tosi mukava tyyppi mutta.." Joku saa susta tosi hyvän miehen joskus". 

-eri

Tähän vastattiin:

Ja jos et olisi noudattanut naisten neuvoja sinulle olisi edelleen lätkäisty ei-kiitos-korttia naamaan, tosin eri perusteilla. Ihan oikeasti. Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari. Itse asiassa upein tuntemani mies on juuri tällainen, hän on parisuhteessa ja liuta lapsia. Jaksaa perheensä lisäksi olla tukipilarina myös paikallisessa urheiluseurassa.

Viittasin siihen että "Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari." Kun totesin että peli on menetetty, koska olen tuollainen mies, ja sitä huolimatta sinkku.

Ihan aikuisten oikeasti: en ulise, en ole katkera, en vihaa naisia, minulla on hyväpalkkainen työ, oma asunto, juon harvoin, liikun säännöllisesti ja käyn suihkussa joka päivä. Suht sosiaalinen vielä. Paperilla olen kuulemma hyvä mies.

Mutta sitä huolimatta olen sinkku. En tiedä mikä minussa on, mutta naiset ei kiinnostu minusta. En koe olevani ruma enkä George Clooney, vaan ihan tavis.

Tämä on jännä. Toistuvasti näissä tarinoissa esiintyy tämä että miehet vertaavat itseään johonkin julkisuuden henkilöön/näyttelijään/urheilijaan.

Ja siinä kohtaa minä lopetan pohtimisen, että mikäköhän ois. Kun siinähän se vastaus on.

Eivät naiset ole mikään täydellisen heterogeeninen joukko. Jos joku ei tykkää kaljuista, se ei tarkoita, etteikö toinen niistä pitäisi. Jos joku on statuksen perään, se ei tarkoita että kaikki olisivat. Jne jne jne jne.

Ja vaikka George Clooney/ Brad Pitt/ Mikko Leppilampi jne jne jne jne ovat suosittuja näyttelijöitä ovat paljolti myös ulkonäkönsä takia, se EI todellakaan tarkoita, että kyseistä ulkonäköä parisuhteessa haluttaisiin. Päinvastoin, monille naisista 'liian komea' on jopa turn off.

Se, mistä myös voi kuitenkin tehdä yleistyksen on että naisiin ei yleensä vetoa uhriutuminen, katkeruus, itsensä vähättely, itsensä liiallinen muihiin vertaaminen, huono itsetunto saati syyttely.

Ja jonkin sortin viitteitä ainakin johonkin noista sunkin viestissä luin. En ulise, mutta samalla mainittu paperilla, kuulemma ja George Clooney.

Lopeta se. Tee uusi kysely siellä naiskaveriesi keskuudessa keskittyen ulkoisten tai statuspiirteiden sijaan siihen, millainen tyyppi olet. Mitä sinussa on hyviä luonteenpiirteitä, mitä huonoja, missä voisi petrata.

Ja sitten jossain kohtaa uudestaan 'iskulle'. Muistaen myös sen, että tuurilla ja sattumallakin on paljon merkitystä. Ehkä se 'oikea' ei vaan ole vielä osunut kohdalle.

En vertaa itseni julkkiksiin, mainitsin Clooneyn ainoastaan koska se on todella komea mies, olisiko ollut maailman seksikkäin joskus? Pointti oli että olen omasta mielestäni ruman ja komean välissä, eli tavis.

Tiedän että miesmakuja löytyy yhtä monta kun naistakin. Minulla on puitteet kunnossa, joten ei pitäisi olla mahdotonta löytää naista joka olisi kiinnostunut minusta (ja minä hänestä)

En edelleenkään ulise, olen siis saanut kuulla olevani hyvä mies naispuolisilta kavereilta, mainitsin tämän, koska palstaa tuntien, joku vetoaa siihen että mulla on liian kovat luulot itsestäni, 

Siinä olet kyllä oikeassa, että se oikea ei ole osunut kohdalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkuhuuma perustuu ensivaikutelmaan. Ei se voi perustua kokonaisuuteen, koska ei siitä ole tietoa. Huumaan vaikuttaa muutkin asiat kuin mies, yllättävästi esim. ympäristö, missä on, ja naisen omat odotukset. Esim. nettitreffit toimii huonosti, koska nainen on jo kehitellyt monenlaisia odotuksia miehestä. Sama mies, joka nettitreffeillä ei saa aikaan minkäänlaista vipinää naisessa voisi esim. toisessa paikassa  yllättävässä tilanteessa, jota nainen ei ole ennakoinut, saadakin naisen syttymään. Eli silkkaa arpapeliä, mutta niin on tunteiden kanssa. Huumaa ei tullut, kun naisella oli alkava flunssa, ja vuosisadan rakkaustarinaa ei syntynytkään.

Sulla on hyvin outo käsitys alkuhuumasta ja sen sijoittumisesta suhteessa ja kestosta :D. Ehkä jos olisit joskus ollut parisuhteessa tajuaisit miten hölmöä settiä nyt vedät. Suosittelen ettet enää syvempää kuoppaa itsellesi kaiva :D.

Ok, selvennetään. Alkuhuumalla tässä tarkoitan sitä tunnetta, jota naiset kuvaavat sanoilla:

-jalat alta vievä tunne

-perhosia vatsassa

-kutkuttava tunne vatsan pohjalla.

-kipinä.

jne.

No ei tämä ole mikään alkuhuuma 😀. Nuo tuntemukset ovat syy lähteä tutustumaan syvemmin. Sitten kunnolla tutustuminen voi johtaa joko hylsyyn tai siihen alkuhuumaan, joka syntyy siitä kun tajuaa että todellakin, this is it ja nyt olen löytänyt todellisen kultakimpaleen, ihastus syvenee päivä päivältä ja kaikki on uutta. Jotkut harvat tajuaa tämän heti saman tien kun tapaavat toisen, "rakkautena ensi silmäyksellä", tiesin heti että tuossa on tuleva mieheni. Se on kuitenkin harvinainen pariutumisen muoto.

Sikäli on vahvasti yhteydessä alkuhuumaan, koska jos tuota alkukipinää ei ole, ei tule myöskään sitä alkuhuumaa. Näin teillä naisilla. Ja juuri noita "tuntemuksia" siis kritisoinkin, jos et ole huomannut. Tuntemukset olisi syytä sivuuttaa, ja ihan vaan tutustua toiseen kunnolla ja tehdä ratkaisu suhteen aloittamisesta vasta kunnollisen tutustumisen jälkeen, ei mihinkään epämääräisiin tuntemuksiin perustuen.

Miksi ihmeessä lähtisin tutustumaan johonkin ihmiseen ilman sitä alkuihastumista??

eri

Ehkä siksi, että ihastut myöhemmin, sitten kun olet kunnolla tutustunut mieheen? Joojoo, tiedän, ette usko tällaiseen. Se tunne tulee joko heti tai ei koskaan. Näin siis teillä naisilla. Mä tiedän jo omalta osaltani, että mitään tuollaista alkuhuuman tunnetta ei tule, tunnen itseni, olen jalat maassa tyyppi.

Ikävä kyllä se väkisin tunteminen ei onnistu. Nuorempana yritin kyllä koska oli mukava ja kaikinpuolin ok mies. Mutta vaikka kuinka yritti, niin ei mitään ihastumista tapahtunut. Ihan pelkältä kaverilta tuntui ja monet miehet tästä kaverikortista suuttuu. Kun taas tapasin mieheni niin kiinnostus tapahtui heti. Mitä enemmän tapailtiin, niin sitä ihastuneempi ja rakastuneempi olin. Kaikki tuntui etenevän helposti ja nopeasti.

Kyllä onnistuu. Asenteesi paljastuu sanoista "väkisin", "vaikka kuinka yritti". Et aidosti antanut miehelle mahdollisuutta. Olit jo mielessäsi antanut miehelle pakit, vaikka olit tai luulit antavasi miehelle toisen mahdollisuuden. Se, että yritit, ymmärtääkseni tarkoittaa, että itselläsikin oli tai on ollut epäilyksiä noiden jalat-alta tunteiden kanssa, että ehkei ne olekaan koko totuus. Tämä on hyvä. Pisteet sulle siitä.

En kyllä tiedä mistä pisteitä jakelet. Tämä oli nuorena aikuisena oikeastaan ensimmäinen seurusteluyritykseni. Olen kyllä enemmän järkiperäinen ja käytännöllinen kuin tunteellinen. Onneksi tämän palstan mukaan miehelle ei tullut näistä pakeista paha mieli, koska se kerran on ihan sama yrittääkö minua, Naapurin Mirkkua vai Sannaa. No itse kyllä tätä episodia häpesin, koska ei ollut mitään järkevää syytä, miksi ei onnistu ja tunnu miltään. Nolouden huippu oli se pakkien antaminen-ei tämä johdu sinusta vaan minusta. Taisin itse traumatisoitua enemmän. Hain opiskelemaan toiselle puolelle Suomea ja annoin tylyt pakit kaikille aloitteen tekijöille muutaman vuoden ajan, koska halusin varmistaa ettei mokomaa joudu toista kertaa kokemaan. Sitten tapasin mieheni ja se oli menoa samantien.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkuhuuma perustuu ensivaikutelmaan. Ei se voi perustua kokonaisuuteen, koska ei siitä ole tietoa. Huumaan vaikuttaa muutkin asiat kuin mies, yllättävästi esim. ympäristö, missä on, ja naisen omat odotukset. Esim. nettitreffit toimii huonosti, koska nainen on jo kehitellyt monenlaisia odotuksia miehestä. Sama mies, joka nettitreffeillä ei saa aikaan minkäänlaista vipinää naisessa voisi esim. toisessa paikassa  yllättävässä tilanteessa, jota nainen ei ole ennakoinut, saadakin naisen syttymään. Eli silkkaa arpapeliä, mutta niin on tunteiden kanssa. Huumaa ei tullut, kun naisella oli alkava flunssa, ja vuosisadan rakkaustarinaa ei syntynytkään.

Sulla on hyvin outo käsitys alkuhuumasta ja sen sijoittumisesta suhteessa ja kestosta :D. Ehkä jos olisit joskus ollut parisuhteessa tajuaisit miten hölmöä settiä nyt vedät. Suosittelen ettet enää syvempää kuoppaa itsellesi kaiva :D.

Ok, selvennetään. Alkuhuumalla tässä tarkoitan sitä tunnetta, jota naiset kuvaavat sanoilla:

-jalat alta vievä tunne

-perhosia vatsassa

-kutkuttava tunne vatsan pohjalla.

-kipinä.

jne.

No ei tämä ole mikään alkuhuuma 😀. Nuo tuntemukset ovat syy lähteä tutustumaan syvemmin. Sitten kunnolla tutustuminen voi johtaa joko hylsyyn tai siihen alkuhuumaan, joka syntyy siitä kun tajuaa että todellakin, this is it ja nyt olen löytänyt todellisen kultakimpaleen, ihastus syvenee päivä päivältä ja kaikki on uutta. Jotkut harvat tajuaa tämän heti saman tien kun tapaavat toisen, "rakkautena ensi silmäyksellä", tiesin heti että tuossa on tuleva mieheni. Se on kuitenkin harvinainen pariutumisen muoto.

Sikäli on vahvasti yhteydessä alkuhuumaan, koska jos tuota alkukipinää ei ole, ei tule myöskään sitä alkuhuumaa. Näin teillä naisilla. Ja juuri noita "tuntemuksia" siis kritisoinkin, jos et ole huomannut. Tuntemukset olisi syytä sivuuttaa, ja ihan vaan tutustua toiseen kunnolla ja tehdä ratkaisu suhteen aloittamisesta vasta kunnollisen tutustumisen jälkeen, ei mihinkään epämääräisiin tuntemuksiin perustuen.

Miksi ihmeessä lähtisin tutustumaan johonkin ihmiseen ilman sitä alkuihastumista??

eri

Ehkä siksi, että ihastut myöhemmin, sitten kun olet kunnolla tutustunut mieheen? Joojoo, tiedän, ette usko tällaiseen. Se tunne tulee joko heti tai ei koskaan. Näin siis teillä naisilla. Mä tiedän jo omalta osaltani, että mitään tuollaista alkuhuuman tunnetta ei tule, tunnen itseni, olen jalat maassa tyyppi.

Ikävä kyllä se väkisin tunteminen ei onnistu. Nuorempana yritin kyllä koska oli mukava ja kaikinpuolin ok mies. Mutta vaikka kuinka yritti, niin ei mitään ihastumista tapahtunut. Ihan pelkältä kaverilta tuntui ja monet miehet tästä kaverikortista suuttuu. Kun taas tapasin mieheni niin kiinnostus tapahtui heti. Mitä enemmän tapailtiin, niin sitä ihastuneempi ja rakastuneempi olin. Kaikki tuntui etenevän helposti ja nopeasti.

Kyllä onnistuu. Asenteesi paljastuu sanoista "väkisin", "vaikka kuinka yritti". Et aidosti antanut miehelle mahdollisuutta. Olit jo mielessäsi antanut miehelle pakit, vaikka olit tai luulit antavasi miehelle toisen mahdollisuuden. Se, että yritit, ymmärtääkseni tarkoittaa, että itselläsikin oli tai on ollut epäilyksiä noiden jalat-alta tunteiden kanssa, että ehkei ne olekaan koko totuus. Tämä on hyvä. Pisteet sulle siitä.

On se mahtavaa kuinka alentuvasti voi toiseen ihmiseen suhtautua :D. Tiedättekö että tässä kans yksi syy siihen miksi ette pariudu. Viisas kuuntelisi naisia ja ottaisi opikseen. Te ette muuta tee kuin sanelette naisille mitä nämä ajattelevat. Toimii yhtä hyvin kuin housuun kuseminen lämpimikseen. - Eri

Nuorempana kuuntelin naispuolisia kavereita, ja pyysin neuvoja miten lähestyä naisia / deittailusta ym ym. Hyviä neuvoja sain, ainakin kuulosti siltä silloin. 

Minua neuvottiin olemaan kiltti, kunnollinen, mukava, hauska, pitää ottaa naiset huomioon, tukipilari jne.

Lopputulos oli että lätkäistiin kaverikorttia naamaan kerta toisensa jälkeen, "olet tosi mukava tyyppi mutta.." Joku saa susta tosi hyvän miehen joskus". 

-eri

 

Ja jos et olisi noudattanut naisten neuvoja sinulle olisi edelleen lätkäisty ei-kiitos-korttia naamaan, tosin eri perusteilla. Ihan oikeasti. Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari. Itse asiassa upein tuntemani mies on juuri tällainen, hän on parisuhteessa ja liuta lapsia. Jaksaa perheensä lisäksi olla tukipilarina myös paikallisessa urheiluseurassa.

Eli peli on siis menetetty :/

Peli on menetetty, kun saa naisen ja perheen? Miksi sitten uli-see, ettei saa ketään, kun peli kerran on menetetty, jos saa?

Sintit taas parkumassa kuin vauvat, että miksi en saa sataa instabeibeä. No siksi.

Et vissiin ymmärtänyt mihin viittasin. Viittasin siihen että kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti,, tunnollinen, pilari jne.

Olen tuollainen mies, mutta sitä huolimatta olen sinkku.

Ota miesvihalasit pois hetkeksi

No selitä uudestaan, mitä tarkoitit kun kerroit "pelin olevan ohi" kun on onnellisessa parisuhteessa ja lapsia? Älä sotke miehiä ja ule-ja, kaksi eri lajia.

Huom pyysit tätä itse, joten älä luokittele tätä mansplainaamiseksi :)

Mun ensimmäinen viest:

Nuorempana kuuntelin naispuolisia kavereita, ja pyysin neuvoja miten lähestyä naisia / deittailusta ym ym. Hyviä neuvoja sain, ainakin kuulosti siltä silloin. 

Minua neuvottiin olemaan kiltti, kunnollinen, mukava, hauska, pitää ottaa naiset huomioon, tukipilari jne.

Lopputulos oli että lätkäistiin kaverikorttia naamaan kerta toisensa jälkeen, "olet tosi mukava tyyppi mutta.." Joku saa susta tosi hyvän miehen joskus". 

-eri

Tähän vastattiin:

Ja jos et olisi noudattanut naisten neuvoja sinulle olisi edelleen lätkäisty ei-kiitos-korttia naamaan, tosin eri perusteilla. Ihan oikeasti. Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari. Itse asiassa upein tuntemani mies on juuri tällainen, hän on parisuhteessa ja liuta lapsia. Jaksaa perheensä lisäksi olla tukipilarina myös paikallisessa urheiluseurassa.

Viittasin siihen että "Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari." Kun totesin että peli on menetetty, koska olen tuollainen mies, ja sitä huolimatta sinkku.

Ihan aikuisten oikeasti: en ulise, en ole katkera, en vihaa naisia, minulla on hyväpalkkainen työ, oma asunto, juon harvoin, liikun säännöllisesti ja käyn suihkussa joka päivä. Suht sosiaalinen vielä. Paperilla olen kuulemma hyvä mies.

Mutta sitä huolimatta olen sinkku. En tiedä mikä minussa on, mutta naiset ei kiinnostu minusta. En koe olevani ruma enkä George Clooney, vaan ihan tavis.

Tämä on jännä. Toistuvasti näissä tarinoissa esiintyy tämä että miehet vertaavat itseään johonkin julkisuuden henkilöön/näyttelijään/urheilijaan.

Ja siinä kohtaa minä lopetan pohtimisen, että mikäköhän ois. Kun siinähän se vastaus on.

Eivät naiset ole mikään täydellisen heterogeeninen joukko. Jos joku ei tykkää kaljuista, se ei tarkoita, etteikö toinen niistä pitäisi. Jos joku on statuksen perään, se ei tarkoita että kaikki olisivat. Jne jne jne jne.

Ja vaikka George Clooney/ Brad Pitt/ Mikko Leppilampi jne jne jne jne ovat suosittuja näyttelijöitä ovat paljolti myös ulkonäkönsä takia, se EI todellakaan tarkoita, että kyseistä ulkonäköä parisuhteessa haluttaisiin. Päinvastoin, monille naisista 'liian komea' on jopa turn off.

Se, mistä myös voi kuitenkin tehdä yleistyksen on että naisiin ei yleensä vetoa uhriutuminen, katkeruus, itsensä vähättely, itsensä liiallinen muihiin vertaaminen, huono itsetunto saati syyttely.

Ja jonkin sortin viitteitä ainakin johonkin noista sunkin viestissä luin. En ulise, mutta samalla mainittu paperilla, kuulemma ja George Clooney.

Lopeta se. Tee uusi kysely siellä naiskaveriesi keskuudessa keskittyen ulkoisten tai statuspiirteiden sijaan siihen, millainen tyyppi olet. Mitä sinussa on hyviä luonteenpiirteitä, mitä huonoja, missä voisi petrata.

Ja sitten jossain kohtaa uudestaan 'iskulle'. Muistaen myös sen, että tuurilla ja sattumallakin on paljon merkitystä. Ehkä se 'oikea' ei vaan ole vielä osunut kohdalle.

En vertaa itseni julkkiksiin, mainitsin Clooneyn ainoastaan koska se on todella komea mies, olisiko ollut maailman seksikkäin joskus? Pointti oli että olen omasta mielestäni ruman ja komean välissä, eli tavis.

Tiedän että miesmakuja löytyy yhtä monta kun naistakin. Minulla on puitteet kunnossa, joten ei pitäisi olla mahdotonta löytää naista joka olisi kiinnostunut minusta (ja minä hänestä)

En edelleenkään ulise, olen siis saanut kuulla olevani hyvä mies naispuolisilta kavereilta, mainitsin tämän, koska palstaa tuntien, joku vetoaa siihen että mulla on liian kovat luulot itsestäni, 

Siinä olet kyllä oikeassa, että se oikea ei ole osunut kohdalle.

Yhä vastauksessasi keskityt ulkonäköön ja puitteisiin.

Tietenkin niilläkin on merkitystä. Mutta kun olennaisempaa on, millainen tyyppi olet ja miten kohtelet naistasi.

Ominaisuuksilla normaalin näköinen, peseytyy, käy töissä, on omistusasunto kun ei normissa keskiluokkaisessa skenessä vielä kauheasti erotu. Thaikuissa tuo listaus voi jo eduksi olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkuhuuma perustuu ensivaikutelmaan. Ei se voi perustua kokonaisuuteen, koska ei siitä ole tietoa. Huumaan vaikuttaa muutkin asiat kuin mies, yllättävästi esim. ympäristö, missä on, ja naisen omat odotukset. Esim. nettitreffit toimii huonosti, koska nainen on jo kehitellyt monenlaisia odotuksia miehestä. Sama mies, joka nettitreffeillä ei saa aikaan minkäänlaista vipinää naisessa voisi esim. toisessa paikassa  yllättävässä tilanteessa, jota nainen ei ole ennakoinut, saadakin naisen syttymään. Eli silkkaa arpapeliä, mutta niin on tunteiden kanssa. Huumaa ei tullut, kun naisella oli alkava flunssa, ja vuosisadan rakkaustarinaa ei syntynytkään.

Sulla on hyvin outo käsitys alkuhuumasta ja sen sijoittumisesta suhteessa ja kestosta :D. Ehkä jos olisit joskus ollut parisuhteessa tajuaisit miten hölmöä settiä nyt vedät. Suosittelen ettet enää syvempää kuoppaa itsellesi kaiva :D.

Ok, selvennetään. Alkuhuumalla tässä tarkoitan sitä tunnetta, jota naiset kuvaavat sanoilla:

-jalat alta vievä tunne

-perhosia vatsassa

-kutkuttava tunne vatsan pohjalla.

-kipinä.

jne.

No ei tämä ole mikään alkuhuuma 😀. Nuo tuntemukset ovat syy lähteä tutustumaan syvemmin. Sitten kunnolla tutustuminen voi johtaa joko hylsyyn tai siihen alkuhuumaan, joka syntyy siitä kun tajuaa että todellakin, this is it ja nyt olen löytänyt todellisen kultakimpaleen, ihastus syvenee päivä päivältä ja kaikki on uutta. Jotkut harvat tajuaa tämän heti saman tien kun tapaavat toisen, "rakkautena ensi silmäyksellä", tiesin heti että tuossa on tuleva mieheni. Se on kuitenkin harvinainen pariutumisen muoto.

Sikäli on vahvasti yhteydessä alkuhuumaan, koska jos tuota alkukipinää ei ole, ei tule myöskään sitä alkuhuumaa. Näin teillä naisilla. Ja juuri noita "tuntemuksia" siis kritisoinkin, jos et ole huomannut. Tuntemukset olisi syytä sivuuttaa, ja ihan vaan tutustua toiseen kunnolla ja tehdä ratkaisu suhteen aloittamisesta vasta kunnollisen tutustumisen jälkeen, ei mihinkään epämääräisiin tuntemuksiin perustuen.

Miksi ihmeessä lähtisin tutustumaan johonkin ihmiseen ilman sitä alkuihastumista??

eri

Ehkä siksi, että ihastut myöhemmin, sitten kun olet kunnolla tutustunut mieheen? Joojoo, tiedän, ette usko tällaiseen. Se tunne tulee joko heti tai ei koskaan. Näin siis teillä naisilla. Mä tiedän jo omalta osaltani, että mitään tuollaista alkuhuuman tunnetta ei tule, tunnen itseni, olen jalat maassa tyyppi.

Ikävä kyllä se väkisin tunteminen ei onnistu. Nuorempana yritin kyllä koska oli mukava ja kaikinpuolin ok mies. Mutta vaikka kuinka yritti, niin ei mitään ihastumista tapahtunut. Ihan pelkältä kaverilta tuntui ja monet miehet tästä kaverikortista suuttuu. Kun taas tapasin mieheni niin kiinnostus tapahtui heti. Mitä enemmän tapailtiin, niin sitä ihastuneempi ja rakastuneempi olin. Kaikki tuntui etenevän helposti ja nopeasti.

Kyllä onnistuu. Asenteesi paljastuu sanoista "väkisin", "vaikka kuinka yritti". Et aidosti antanut miehelle mahdollisuutta. Olit jo mielessäsi antanut miehelle pakit, vaikka olit tai luulit antavasi miehelle toisen mahdollisuuden. Se, että yritit, ymmärtääkseni tarkoittaa, että itselläsikin oli tai on ollut epäilyksiä noiden jalat-alta tunteiden kanssa, että ehkei ne olekaan koko totuus. Tämä on hyvä. Pisteet sulle siitä.

On se mahtavaa kuinka alentuvasti voi toiseen ihmiseen suhtautua :D. Tiedättekö että tässä kans yksi syy siihen miksi ette pariudu. Viisas kuuntelisi naisia ja ottaisi opikseen. Te ette muuta tee kuin sanelette naisille mitä nämä ajattelevat. Toimii yhtä hyvin kuin housuun kuseminen lämpimikseen. - Eri

Nuorempana kuuntelin naispuolisia kavereita, ja pyysin neuvoja miten lähestyä naisia / deittailusta ym ym. Hyviä neuvoja sain, ainakin kuulosti siltä silloin. 

Minua neuvottiin olemaan kiltti, kunnollinen, mukava, hauska, pitää ottaa naiset huomioon, tukipilari jne.

Lopputulos oli että lätkäistiin kaverikorttia naamaan kerta toisensa jälkeen, "olet tosi mukava tyyppi mutta.." Joku saa susta tosi hyvän miehen joskus". 

-eri

 

Ja jos et olisi noudattanut naisten neuvoja sinulle olisi edelleen lätkäisty ei-kiitos-korttia naamaan, tosin eri perusteilla. Ihan oikeasti. Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari. Itse asiassa upein tuntemani mies on juuri tällainen, hän on parisuhteessa ja liuta lapsia. Jaksaa perheensä lisäksi olla tukipilarina myös paikallisessa urheiluseurassa.

Eli peli on siis menetetty :/

Peli on menetetty, kun saa naisen ja perheen? Miksi sitten uli-see, ettei saa ketään, kun peli kerran on menetetty, jos saa?

Sintit taas parkumassa kuin vauvat, että miksi en saa sataa instabeibeä. No siksi.

Et vissiin ymmärtänyt mihin viittasin. Viittasin siihen että kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti,, tunnollinen, pilari jne.

Olen tuollainen mies, mutta sitä huolimatta olen sinkku.

Ota miesvihalasit pois hetkeksi

No selitä uudestaan, mitä tarkoitit kun kerroit "pelin olevan ohi" kun on onnellisessa parisuhteessa ja lapsia? Älä sotke miehiä ja ule-ja, kaksi eri lajia.

Huom pyysit tätä itse, joten älä luokittele tätä mansplainaamiseksi :)

Mun ensimmäinen viest:

Nuorempana kuuntelin naispuolisia kavereita, ja pyysin neuvoja miten lähestyä naisia / deittailusta ym ym. Hyviä neuvoja sain, ainakin kuulosti siltä silloin. 

Minua neuvottiin olemaan kiltti, kunnollinen, mukava, hauska, pitää ottaa naiset huomioon, tukipilari jne.

Lopputulos oli että lätkäistiin kaverikorttia naamaan kerta toisensa jälkeen, "olet tosi mukava tyyppi mutta.." Joku saa susta tosi hyvän miehen joskus". 

-eri

Tähän vastattiin:

Ja jos et olisi noudattanut naisten neuvoja sinulle olisi edelleen lätkäisty ei-kiitos-korttia naamaan, tosin eri perusteilla. Ihan oikeasti. Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari. Itse asiassa upein tuntemani mies on juuri tällainen, hän on parisuhteessa ja liuta lapsia. Jaksaa perheensä lisäksi olla tukipilarina myös paikallisessa urheiluseurassa.

Viittasin siihen että "Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari." Kun totesin että peli on menetetty, koska olen tuollainen mies, ja sitä huolimatta sinkku.

Ihan aikuisten oikeasti: en ulise, en ole katkera, en vihaa naisia, minulla on hyväpalkkainen työ, oma asunto, juon harvoin, liikun säännöllisesti ja käyn suihkussa joka päivä. Suht sosiaalinen vielä. Paperilla olen kuulemma hyvä mies.

Mutta sitä huolimatta olen sinkku. En tiedä mikä minussa on, mutta naiset ei kiinnostu minusta. En koe olevani ruma enkä George Clooney, vaan ihan tavis.

Tämä on jännä. Toistuvasti näissä tarinoissa esiintyy tämä että miehet vertaavat itseään johonkin julkisuuden henkilöön/näyttelijään/urheilijaan.

Ja siinä kohtaa minä lopetan pohtimisen, että mikäköhän ois. Kun siinähän se vastaus on.

Eivät naiset ole mikään täydellisen heterogeeninen joukko. Jos joku ei tykkää kaljuista, se ei tarkoita, etteikö toinen niistä pitäisi. Jos joku on statuksen perään, se ei tarkoita että kaikki olisivat. Jne jne jne jne.

Ja vaikka George Clooney/ Brad Pitt/ Mikko Leppilampi jne jne jne jne ovat suosittuja näyttelijöitä ovat paljolti myös ulkonäkönsä takia, se EI todellakaan tarkoita, että kyseistä ulkonäköä parisuhteessa haluttaisiin. Päinvastoin, monille naisista 'liian komea' on jopa turn off.

Se, mistä myös voi kuitenkin tehdä yleistyksen on että naisiin ei yleensä vetoa uhriutuminen, katkeruus, itsensä vähättely, itsensä liiallinen muihiin vertaaminen, huono itsetunto saati syyttely.

Ja jonkin sortin viitteitä ainakin johonkin noista sunkin viestissä luin. En ulise, mutta samalla mainittu paperilla, kuulemma ja George Clooney.

Lopeta se. Tee uusi kysely siellä naiskaveriesi keskuudessa keskittyen ulkoisten tai statuspiirteiden sijaan siihen, millainen tyyppi olet. Mitä sinussa on hyviä luonteenpiirteitä, mitä huonoja, missä voisi petrata.

Ja sitten jossain kohtaa uudestaan 'iskulle'. Muistaen myös sen, että tuurilla ja sattumallakin on paljon merkitystä. Ehkä se 'oikea' ei vaan ole vielä osunut kohdalle.

En vertaa itseni julkkiksiin, mainitsin Clooneyn ainoastaan koska se on todella komea mies, olisiko ollut maailman seksikkäin joskus? Pointti oli että olen omasta mielestäni ruman ja komean välissä, eli tavis.

Tiedän että miesmakuja löytyy yhtä monta kun naistakin. Minulla on puitteet kunnossa, joten ei pitäisi olla mahdotonta löytää naista joka olisi kiinnostunut minusta (ja minä hänestä)

En edelleenkään ulise, olen siis saanut kuulla olevani hyvä mies naispuolisilta kavereilta, mainitsin tämän, koska palstaa tuntien, joku vetoaa siihen että mulla on liian kovat luulot itsestäni, 

Siinä olet kyllä oikeassa, että se oikea ei ole osunut kohdalle.

Yhä vastauksessasi keskityt ulkonäköön ja puitteisiin.

Tietenkin niilläkin on merkitystä. Mutta kun olennaisempaa on, millainen tyyppi olet ja miten kohtelet naistasi.

Ominaisuuksilla normaalin näköinen, peseytyy, käy töissä, on omistusasunto kun ei normissa keskiluokkaisessa skenessä vielä kauheasti erotu. Thaikuissa tuo listaus voi jo eduksi olla.

Tiedän, kuten kirjoitin aikaisemmin olen "kiltti, kunnollinen, mukava, hauska, otan naiset huomioon, tukipilari"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkuhuuma perustuu ensivaikutelmaan. Ei se voi perustua kokonaisuuteen, koska ei siitä ole tietoa. Huumaan vaikuttaa muutkin asiat kuin mies, yllättävästi esim. ympäristö, missä on, ja naisen omat odotukset. Esim. nettitreffit toimii huonosti, koska nainen on jo kehitellyt monenlaisia odotuksia miehestä. Sama mies, joka nettitreffeillä ei saa aikaan minkäänlaista vipinää naisessa voisi esim. toisessa paikassa  yllättävässä tilanteessa, jota nainen ei ole ennakoinut, saadakin naisen syttymään. Eli silkkaa arpapeliä, mutta niin on tunteiden kanssa. Huumaa ei tullut, kun naisella oli alkava flunssa, ja vuosisadan rakkaustarinaa ei syntynytkään.

Sulla on hyvin outo käsitys alkuhuumasta ja sen sijoittumisesta suhteessa ja kestosta :D. Ehkä jos olisit joskus ollut parisuhteessa tajuaisit miten hölmöä settiä nyt vedät. Suosittelen ettet enää syvempää kuoppaa itsellesi kaiva :D.

Ok, selvennetään. Alkuhuumalla tässä tarkoitan sitä tunnetta, jota naiset kuvaavat sanoilla:

-jalat alta vievä tunne

-perhosia vatsassa

-kutkuttava tunne vatsan pohjalla.

-kipinä.

jne.

No ei tämä ole mikään alkuhuuma 😀. Nuo tuntemukset ovat syy lähteä tutustumaan syvemmin. Sitten kunnolla tutustuminen voi johtaa joko hylsyyn tai siihen alkuhuumaan, joka syntyy siitä kun tajuaa että todellakin, this is it ja nyt olen löytänyt todellisen kultakimpaleen, ihastus syvenee päivä päivältä ja kaikki on uutta. Jotkut harvat tajuaa tämän heti saman tien kun tapaavat toisen, "rakkautena ensi silmäyksellä", tiesin heti että tuossa on tuleva mieheni. Se on kuitenkin harvinainen pariutumisen muoto.

Sikäli on vahvasti yhteydessä alkuhuumaan, koska jos tuota alkukipinää ei ole, ei tule myöskään sitä alkuhuumaa. Näin teillä naisilla. Ja juuri noita "tuntemuksia" siis kritisoinkin, jos et ole huomannut. Tuntemukset olisi syytä sivuuttaa, ja ihan vaan tutustua toiseen kunnolla ja tehdä ratkaisu suhteen aloittamisesta vasta kunnollisen tutustumisen jälkeen, ei mihinkään epämääräisiin tuntemuksiin perustuen.

Miksi ihmeessä lähtisin tutustumaan johonkin ihmiseen ilman sitä alkuihastumista??

eri

Ehkä siksi, että ihastut myöhemmin, sitten kun olet kunnolla tutustunut mieheen? Joojoo, tiedän, ette usko tällaiseen. Se tunne tulee joko heti tai ei koskaan. Näin siis teillä naisilla. Mä tiedän jo omalta osaltani, että mitään tuollaista alkuhuuman tunnetta ei tule, tunnen itseni, olen jalat maassa tyyppi.

Ikävä kyllä se väkisin tunteminen ei onnistu. Nuorempana yritin kyllä koska oli mukava ja kaikinpuolin ok mies. Mutta vaikka kuinka yritti, niin ei mitään ihastumista tapahtunut. Ihan pelkältä kaverilta tuntui ja monet miehet tästä kaverikortista suuttuu. Kun taas tapasin mieheni niin kiinnostus tapahtui heti. Mitä enemmän tapailtiin, niin sitä ihastuneempi ja rakastuneempi olin. Kaikki tuntui etenevän helposti ja nopeasti.

Kyllä onnistuu. Asenteesi paljastuu sanoista "väkisin", "vaikka kuinka yritti". Et aidosti antanut miehelle mahdollisuutta. Olit jo mielessäsi antanut miehelle pakit, vaikka olit tai luulit antavasi miehelle toisen mahdollisuuden. Se, että yritit, ymmärtääkseni tarkoittaa, että itselläsikin oli tai on ollut epäilyksiä noiden jalat-alta tunteiden kanssa, että ehkei ne olekaan koko totuus. Tämä on hyvä. Pisteet sulle siitä.

On se mahtavaa kuinka alentuvasti voi toiseen ihmiseen suhtautua :D. Tiedättekö että tässä kans yksi syy siihen miksi ette pariudu. Viisas kuuntelisi naisia ja ottaisi opikseen. Te ette muuta tee kuin sanelette naisille mitä nämä ajattelevat. Toimii yhtä hyvin kuin housuun kuseminen lämpimikseen. - Eri

Nuorempana kuuntelin naispuolisia kavereita, ja pyysin neuvoja miten lähestyä naisia / deittailusta ym ym. Hyviä neuvoja sain, ainakin kuulosti siltä silloin. 

Minua neuvottiin olemaan kiltti, kunnollinen, mukava, hauska, pitää ottaa naiset huomioon, tukipilari jne.

Lopputulos oli että lätkäistiin kaverikorttia naamaan kerta toisensa jälkeen, "olet tosi mukava tyyppi mutta.." Joku saa susta tosi hyvän miehen joskus". 

-eri

 

Ja jos et olisi noudattanut naisten neuvoja sinulle olisi edelleen lätkäisty ei-kiitos-korttia naamaan, tosin eri perusteilla. Ihan oikeasti. Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari. Itse asiassa upein tuntemani mies on juuri tällainen, hän on parisuhteessa ja liuta lapsia. Jaksaa perheensä lisäksi olla tukipilarina myös paikallisessa urheiluseurassa.

Eli peli on siis menetetty :/

Peli on menetetty, kun saa naisen ja perheen? Miksi sitten uli-see, ettei saa ketään, kun peli kerran on menetetty, jos saa?

Sintit taas parkumassa kuin vauvat, että miksi en saa sataa instabeibeä. No siksi.

Et vissiin ymmärtänyt mihin viittasin. Viittasin siihen että kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti,, tunnollinen, pilari jne.

Olen tuollainen mies, mutta sitä huolimatta olen sinkku.

Ota miesvihalasit pois hetkeksi

No selitä uudestaan, mitä tarkoitit kun kerroit "pelin olevan ohi" kun on onnellisessa parisuhteessa ja lapsia? Älä sotke miehiä ja ule-ja, kaksi eri lajia.

Huom pyysit tätä itse, joten älä luokittele tätä mansplainaamiseksi :)

Mun ensimmäinen viest:

Nuorempana kuuntelin naispuolisia kavereita, ja pyysin neuvoja miten lähestyä naisia / deittailusta ym ym. Hyviä neuvoja sain, ainakin kuulosti siltä silloin. 

Minua neuvottiin olemaan kiltti, kunnollinen, mukava, hauska, pitää ottaa naiset huomioon, tukipilari jne.

Lopputulos oli että lätkäistiin kaverikorttia naamaan kerta toisensa jälkeen, "olet tosi mukava tyyppi mutta.." Joku saa susta tosi hyvän miehen joskus". 

-eri

Tähän vastattiin:

Ja jos et olisi noudattanut naisten neuvoja sinulle olisi edelleen lätkäisty ei-kiitos-korttia naamaan, tosin eri perusteilla. Ihan oikeasti. Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari. Itse asiassa upein tuntemani mies on juuri tällainen, hän on parisuhteessa ja liuta lapsia. Jaksaa perheensä lisäksi olla tukipilarina myös paikallisessa urheiluseurassa.

Viittasin siihen että "Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari." Kun totesin että peli on menetetty, koska olen tuollainen mies, ja sitä huolimatta sinkku.

Ihan aikuisten oikeasti: en ulise, en ole katkera, en vihaa naisia, minulla on hyväpalkkainen työ, oma asunto, juon harvoin, liikun säännöllisesti ja käyn suihkussa joka päivä. Suht sosiaalinen vielä. Paperilla olen kuulemma hyvä mies.

Mutta sitä huolimatta olen sinkku. En tiedä mikä minussa on, mutta naiset ei kiinnostu minusta. En koe olevani ruma enkä George Clooney, vaan ihan tavis.

Tämä on jännä. Toistuvasti näissä tarinoissa esiintyy tämä että miehet vertaavat itseään johonkin julkisuuden henkilöön/näyttelijään/urheilijaan.

Ja siinä kohtaa minä lopetan pohtimisen, että mikäköhän ois. Kun siinähän se vastaus on.

Eivät naiset ole mikään täydellisen heterogeeninen joukko. Jos joku ei tykkää kaljuista, se ei tarkoita, etteikö toinen niistä pitäisi. Jos joku on statuksen perään, se ei tarkoita että kaikki olisivat. Jne jne jne jne.

Ja vaikka George Clooney/ Brad Pitt/ Mikko Leppilampi jne jne jne jne ovat suosittuja näyttelijöitä ovat paljolti myös ulkonäkönsä takia, se EI todellakaan tarkoita, että kyseistä ulkonäköä parisuhteessa haluttaisiin. Päinvastoin, monille naisista 'liian komea' on jopa turn off.

Se, mistä myös voi kuitenkin tehdä yleistyksen on että naisiin ei yleensä vetoa uhriutuminen, katkeruus, itsensä vähättely, itsensä liiallinen muihiin vertaaminen, huono itsetunto saati syyttely.

Ja jonkin sortin viitteitä ainakin johonkin noista sunkin viestissä luin. En ulise, mutta samalla mainittu paperilla, kuulemma ja George Clooney.

Lopeta se. Tee uusi kysely siellä naiskaveriesi keskuudessa keskittyen ulkoisten tai statuspiirteiden sijaan siihen, millainen tyyppi olet. Mitä sinussa on hyviä luonteenpiirteitä, mitä huonoja, missä voisi petrata.

Ja sitten jossain kohtaa uudestaan 'iskulle'. Muistaen myös sen, että tuurilla ja sattumallakin on paljon merkitystä. Ehkä se 'oikea' ei vaan ole vielä osunut kohdalle.

En vertaa itseni julkkiksiin, mainitsin Clooneyn ainoastaan koska se on todella komea mies, olisiko ollut maailman seksikkäin joskus? Pointti oli että olen omasta mielestäni ruman ja komean välissä, eli tavis.

Tiedän että miesmakuja löytyy yhtä monta kun naistakin. Minulla on puitteet kunnossa, joten ei pitäisi olla mahdotonta löytää naista joka olisi kiinnostunut minusta (ja minä hänestä)

En edelleenkään ulise, olen siis saanut kuulla olevani hyvä mies naispuolisilta kavereilta, mainitsin tämän, koska palstaa tuntien, joku vetoaa siihen että mulla on liian kovat luulot itsestäni, 

Siinä olet kyllä oikeassa, että se oikea ei ole osunut kohdalle.

Yhä vastauksessasi keskityt ulkonäköön ja puitteisiin.

Tietenkin niilläkin on merkitystä. Mutta kun olennaisempaa on, millainen tyyppi olet ja miten kohtelet naistasi.

Ominaisuuksilla normaalin näköinen, peseytyy, käy töissä, on omistusasunto kun ei normissa keskiluokkaisessa skenessä vielä kauheasti erotu. Thaikuissa tuo listaus voi jo eduksi olla.

Tiedän, kuten kirjoitin aikaisemmin olen "kiltti, kunnollinen, mukava, hauska, otan naiset huomioon, tukipilari"

Mikä tekee sinusta kiinnostavan ja millaiselle naiselle?

Kunnollisuus, mukavuus ja muut luettelemasi asiat ovat sellaisia, joita pidän itsestäänselvyyksinä. Jos niitä ei miehessä ole, niin tutustuminen loppuu aika nopeasti. Mutta mikään niistä ei herättäisi kiinnostustani.

Vierailija kirjoitti:

Muutama vuosi sitten sain kokemusta kun pyörin tinderissä ja deittisivuilla.

Vaikka tienaan reilusti yli 100 tonnia vuoteen, työllistän ja olen saanut yrittäjäpalkinnongin niin 99.9prosentin varmuudella tinder machit katosi ja muissa sivuilla loppu keskustelu kun kerroin ammattini. Näin kävi varmaan lähes sata kertaa parin vuoden aikana. Tosin en kertonut tienestejäni, joku kyllä kysyi että pärjääkö noilla töillä, silloin osasin jo itse jättää kesken.

Toinen hyvä keino oli lopettaa viestittely kertomalla metsästyksestä. Lisäksi olen huono kirjoittamaan niin parin kirjoitus virheen jälkeen tuli katoaminen. Sit kun työllä ja vaivalla sai jonkun houkuteltua ulos niin melkein joka kerta tuli ohareita. Pari naista sain lopulta treffeille, mutta en tunnistanut heitä kuvan perusteella. Sitten yks nainen pyysi suoraan kahville suomi24 treffien kautta, siitäpä asti ollaan oltukkin, pari lastakin löytyy jo.

Sullehan siis kävi hyvin. P.S huono kirjoittaminen on ainakin itselle töörn off.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkuhuuma perustuu ensivaikutelmaan. Ei se voi perustua kokonaisuuteen, koska ei siitä ole tietoa. Huumaan vaikuttaa muutkin asiat kuin mies, yllättävästi esim. ympäristö, missä on, ja naisen omat odotukset. Esim. nettitreffit toimii huonosti, koska nainen on jo kehitellyt monenlaisia odotuksia miehestä. Sama mies, joka nettitreffeillä ei saa aikaan minkäänlaista vipinää naisessa voisi esim. toisessa paikassa  yllättävässä tilanteessa, jota nainen ei ole ennakoinut, saadakin naisen syttymään. Eli silkkaa arpapeliä, mutta niin on tunteiden kanssa. Huumaa ei tullut, kun naisella oli alkava flunssa, ja vuosisadan rakkaustarinaa ei syntynytkään.

Sulla on hyvin outo käsitys alkuhuumasta ja sen sijoittumisesta suhteessa ja kestosta :D. Ehkä jos olisit joskus ollut parisuhteessa tajuaisit miten hölmöä settiä nyt vedät. Suosittelen ettet enää syvempää kuoppaa itsellesi kaiva :D.

Ok, selvennetään. Alkuhuumalla tässä tarkoitan sitä tunnetta, jota naiset kuvaavat sanoilla:

-jalat alta vievä tunne

-perhosia vatsassa

-kutkuttava tunne vatsan pohjalla.

-kipinä.

jne.

No ei tämä ole mikään alkuhuuma 😀. Nuo tuntemukset ovat syy lähteä tutustumaan syvemmin. Sitten kunnolla tutustuminen voi johtaa joko hylsyyn tai siihen alkuhuumaan, joka syntyy siitä kun tajuaa että todellakin, this is it ja nyt olen löytänyt todellisen kultakimpaleen, ihastus syvenee päivä päivältä ja kaikki on uutta. Jotkut harvat tajuaa tämän heti saman tien kun tapaavat toisen, "rakkautena ensi silmäyksellä", tiesin heti että tuossa on tuleva mieheni. Se on kuitenkin harvinainen pariutumisen muoto.

Sikäli on vahvasti yhteydessä alkuhuumaan, koska jos tuota alkukipinää ei ole, ei tule myöskään sitä alkuhuumaa. Näin teillä naisilla. Ja juuri noita "tuntemuksia" siis kritisoinkin, jos et ole huomannut. Tuntemukset olisi syytä sivuuttaa, ja ihan vaan tutustua toiseen kunnolla ja tehdä ratkaisu suhteen aloittamisesta vasta kunnollisen tutustumisen jälkeen, ei mihinkään epämääräisiin tuntemuksiin perustuen.

Miksi ihmeessä lähtisin tutustumaan johonkin ihmiseen ilman sitä alkuihastumista??

eri

Ehkä siksi, että ihastut myöhemmin, sitten kun olet kunnolla tutustunut mieheen? Joojoo, tiedän, ette usko tällaiseen. Se tunne tulee joko heti tai ei koskaan. Näin siis teillä naisilla. Mä tiedän jo omalta osaltani, että mitään tuollaista alkuhuuman tunnetta ei tule, tunnen itseni, olen jalat maassa tyyppi.

Ikävä kyllä se väkisin tunteminen ei onnistu. Nuorempana yritin kyllä koska oli mukava ja kaikinpuolin ok mies. Mutta vaikka kuinka yritti, niin ei mitään ihastumista tapahtunut. Ihan pelkältä kaverilta tuntui ja monet miehet tästä kaverikortista suuttuu. Kun taas tapasin mieheni niin kiinnostus tapahtui heti. Mitä enemmän tapailtiin, niin sitä ihastuneempi ja rakastuneempi olin. Kaikki tuntui etenevän helposti ja nopeasti.

Kyllä onnistuu. Asenteesi paljastuu sanoista "väkisin", "vaikka kuinka yritti". Et aidosti antanut miehelle mahdollisuutta. Olit jo mielessäsi antanut miehelle pakit, vaikka olit tai luulit antavasi miehelle toisen mahdollisuuden. Se, että yritit, ymmärtääkseni tarkoittaa, että itselläsikin oli tai on ollut epäilyksiä noiden jalat-alta tunteiden kanssa, että ehkei ne olekaan koko totuus. Tämä on hyvä. Pisteet sulle siitä.

On se mahtavaa kuinka alentuvasti voi toiseen ihmiseen suhtautua :D. Tiedättekö että tässä kans yksi syy siihen miksi ette pariudu. Viisas kuuntelisi naisia ja ottaisi opikseen. Te ette muuta tee kuin sanelette naisille mitä nämä ajattelevat. Toimii yhtä hyvin kuin housuun kuseminen lämpimikseen. - Eri

Nuorempana kuuntelin naispuolisia kavereita, ja pyysin neuvoja miten lähestyä naisia / deittailusta ym ym. Hyviä neuvoja sain, ainakin kuulosti siltä silloin. 

Minua neuvottiin olemaan kiltti, kunnollinen, mukava, hauska, pitää ottaa naiset huomioon, tukipilari jne.

Lopputulos oli että lätkäistiin kaverikorttia naamaan kerta toisensa jälkeen, "olet tosi mukava tyyppi mutta.." Joku saa susta tosi hyvän miehen joskus". 

-eri

 

Ja jos et olisi noudattanut naisten neuvoja sinulle olisi edelleen lätkäisty ei-kiitos-korttia naamaan, tosin eri perusteilla. Ihan oikeasti. Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari. Itse asiassa upein tuntemani mies on juuri tällainen, hän on parisuhteessa ja liuta lapsia. Jaksaa perheensä lisäksi olla tukipilarina myös paikallisessa urheiluseurassa.

Eli peli on siis menetetty :/

Peli on menetetty, kun saa naisen ja perheen? Miksi sitten uli-see, ettei saa ketään, kun peli kerran on menetetty, jos saa?

Sintit taas parkumassa kuin vauvat, että miksi en saa sataa instabeibeä. No siksi.

Et vissiin ymmärtänyt mihin viittasin. Viittasin siihen että kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti,, tunnollinen, pilari jne.

Olen tuollainen mies, mutta sitä huolimatta olen sinkku.

Ota miesvihalasit pois hetkeksi

No selitä uudestaan, mitä tarkoitit kun kerroit "pelin olevan ohi" kun on onnellisessa parisuhteessa ja lapsia? Älä sotke miehiä ja ule-ja, kaksi eri lajia.

Huom pyysit tätä itse, joten älä luokittele tätä mansplainaamiseksi :)

Mun ensimmäinen viest:

Nuorempana kuuntelin naispuolisia kavereita, ja pyysin neuvoja miten lähestyä naisia / deittailusta ym ym. Hyviä neuvoja sain, ainakin kuulosti siltä silloin. 

Minua neuvottiin olemaan kiltti, kunnollinen, mukava, hauska, pitää ottaa naiset huomioon, tukipilari jne.

Lopputulos oli että lätkäistiin kaverikorttia naamaan kerta toisensa jälkeen, "olet tosi mukava tyyppi mutta.." Joku saa susta tosi hyvän miehen joskus". 

-eri

Tähän vastattiin:

Ja jos et olisi noudattanut naisten neuvoja sinulle olisi edelleen lätkäisty ei-kiitos-korttia naamaan, tosin eri perusteilla. Ihan oikeasti. Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari. Itse asiassa upein tuntemani mies on juuri tällainen, hän on parisuhteessa ja liuta lapsia. Jaksaa perheensä lisäksi olla tukipilarina myös paikallisessa urheiluseurassa.

Viittasin siihen että "Kukaan ei ole jäänyt pariutumatta sen takia että on kiltti ja komea, mukava, hauska, ottaa naiset huomioon ja on tukipilari." Kun totesin että peli on menetetty, koska olen tuollainen mies, ja sitä huolimatta sinkku.

Ihan aikuisten oikeasti: en ulise, en ole katkera, en vihaa naisia, minulla on hyväpalkkainen työ, oma asunto, juon harvoin, liikun säännöllisesti ja käyn suihkussa joka päivä. Suht sosiaalinen vielä. Paperilla olen kuulemma hyvä mies.

Mutta sitä huolimatta olen sinkku. En tiedä mikä minussa on, mutta naiset ei kiinnostu minusta. En koe olevani ruma enkä George Clooney, vaan ihan tavis.

Tämä on jännä. Toistuvasti näissä tarinoissa esiintyy tämä että miehet vertaavat itseään johonkin julkisuuden henkilöön/näyttelijään/urheilijaan.

Ja siinä kohtaa minä lopetan pohtimisen, että mikäköhän ois. Kun siinähän se vastaus on.

Eivät naiset ole mikään täydellisen heterogeeninen joukko. Jos joku ei tykkää kaljuista, se ei tarkoita, etteikö toinen niistä pitäisi. Jos joku on statuksen perään, se ei tarkoita että kaikki olisivat. Jne jne jne jne.

Ja vaikka George Clooney/ Brad Pitt/ Mikko Leppilampi jne jne jne jne ovat suosittuja näyttelijöitä ovat paljolti myös ulkonäkönsä takia, se EI todellakaan tarkoita, että kyseistä ulkonäköä parisuhteessa haluttaisiin. Päinvastoin, monille naisista 'liian komea' on jopa turn off.

Se, mistä myös voi kuitenkin tehdä yleistyksen on että naisiin ei yleensä vetoa uhriutuminen, katkeruus, itsensä vähättely, itsensä liiallinen muihiin vertaaminen, huono itsetunto saati syyttely.

Ja jonkin sortin viitteitä ainakin johonkin noista sunkin viestissä luin. En ulise, mutta samalla mainittu paperilla, kuulemma ja George Clooney.

Lopeta se. Tee uusi kysely siellä naiskaveriesi keskuudessa keskittyen ulkoisten tai statuspiirteiden sijaan siihen, millainen tyyppi olet. Mitä sinussa on hyviä luonteenpiirteitä, mitä huonoja, missä voisi petrata.

Ja sitten jossain kohtaa uudestaan 'iskulle'. Muistaen myös sen, että tuurilla ja sattumallakin on paljon merkitystä. Ehkä se 'oikea' ei vaan ole vielä osunut kohdalle.

En vertaa itseni julkkiksiin, mainitsin Clooneyn ainoastaan koska se on todella komea mies, olisiko ollut maailman seksikkäin joskus? Pointti oli että olen omasta mielestäni ruman ja komean välissä, eli tavis.

Tiedän että miesmakuja löytyy yhtä monta kun naistakin. Minulla on puitteet kunnossa, joten ei pitäisi olla mahdotonta löytää naista joka olisi kiinnostunut minusta (ja minä hänestä)

En edelleenkään ulise, olen siis saanut kuulla olevani hyvä mies naispuolisilta kavereilta, mainitsin tämän, koska palstaa tuntien, joku vetoaa siihen että mulla on liian kovat luulot itsestäni, 

Siinä olet kyllä oikeassa, että se oikea ei ole osunut kohdalle.

Yhä vastauksessasi keskityt ulkonäköön ja puitteisiin.

Tietenkin niilläkin on merkitystä. Mutta kun olennaisempaa on, millainen tyyppi olet ja miten kohtelet naistasi.

Ominaisuuksilla normaalin näköinen, peseytyy, käy töissä, on omistusasunto kun ei normissa keskiluokkaisessa skenessä vielä kauheasti erotu. Thaikuissa tuo listaus voi jo eduksi olla.

Tiedän, kuten kirjoitin aikaisemmin olen "kiltti, kunnollinen, mukava, hauska, otan naiset huomioon, tukipilari"

Tuon 'tukipilari' poimit kyllä tasan tarkkaan tän ketjun yhdestä aiemmasta vastauksesta :D

Joten jää epäilys, että miten aitoja nämä muutkaan vastaukset ovat. Plus kovin geneeristä yhä.

Eikä yhtään helpota tietty se, että jokainen arvioi nämä vähän eri tavalla. Ja siihen päälle se sattuma.

Sekä yksilötason eroavaisuudet. Joskus jopa oudot sellaiset.

Esimerkkinä: Täällä oleva maapallo miehen mielestä litteä -keskustelu. Olin se, joka kertoi että eipä olisi voinut nopeammin kiinnostus enää sammua, kuin tilanteessa kun ilmeni että deitti uskoi absoluuttisella varmuudella Area51-avaruusolentoihin ja siihen, että on itse moneen kertaan abduktoitu.

Kuitenkin muuten hän oli ihan kaikkea mitä itsestäsi listasit, plus vieläpä se komea paksutukkainen +185 tosi 'hienossa ammatissa' jne. Mutta kun keskeiset elämänarvot (se on jo aika arkielämäänkin vaikuttava setti kun toisella muka mikrosiirrännäisiä mitä lie :D) niin...

Naimisissa hänkin nykyään silti on. Mutta onneksi ei minun kanssani.