Peloteltiinko ketään muita lapsena valkotakkisilla miehillä?
Minulle aina sanottiin lapsena että jos en käyttäydy kunnolla ja ole ihmisiksi, niin valkotakkiset miehet tulevat hakemaan ja vievät pois. Itkin aina sen jälkeen suuresti jolloin vanhempani suuttuivat vain entisestään ja painottivat sitä mitä muut ihmiset ajattelevat minusta. Ja jos vielä jatkoin parkumista senkin jälkeen, niin sitten vanhemmat uhkasivat jo soittaa poliisit hakemaan ellen totellut vanhempiani juuri heidän haluamalla tavallaa. Se jätti kuitenkin syvät ja raskaat traumat, minulla on vieläki suuria pelkoja ja ahdistus kohtauksia.
Kommentit (17)
Ole huoleti, kyllä he pitää sinusta huolen ja antavat oikeat lääkkeet.
Minua peloteltiin, ei traumoja. Olen jatkanut samaa lasteni kanssa, eikä nuokaannäytä pahemmin traumatisoituneen. Epäilen että sinun kohdallasi ongelma on siinä miten peloteltiin, eikä siinä millä peloteltiin.
Valkotakkisilla miehillä lähinnä vitsailtiin. Pelottelu oli sitten tulijärvellä.
Kyllä peloteltiin ja myös mustalaisilla. Ja koivuniemen herralla.
Ei peloteltu, outo ajatuksenakin että lapsen opettaisi pelkäämään valkoisiin pukeutuneita. Sen sijaan nuorena kuunneltiin tätä, ihan pelästymättä:
Jos nyt käyttäydyt kunnolla ja ihmisiksi, niin kasvatusmetodi on toiminut.
Aggressiivista uhkailua oli poisviennillä, kun hengitti.
Ihan normaalia lastenkasvatusta. Turhaan panikoita ja ylireakoit tai otat siitä turhaa stressiä.
Ilmeisesti olet törmännyt hoitoalalla hyviinkin ihmisiin, kun olet vielä täällä kommentoimassa.
Ei. Mutta mustilla miehillä kylläkin.
Minua ei ole koskaan peloteltu millään!
Minua ei peloteltu yhtään millään. En ymmärrä, miksi lasta pitäisi pelotella. Mitä hyötyä siitä on? Asiallista käytöstä voi vaatia ja opettaa ihan muutenkin. Nuo pelottelut ja tukistelut yms. ovat keinottomien ihmisten yrityksiä selvitä.
Tuolle, joka kehuu, ettei traumatisoitunut ja että omatkin lapset ovat ihan fine, voisin sanoa ihmisten olevan synnynnäisesti eri tavoilla herkkiä. Kyllä ne lapset voivat vaurioitua, vaikka itse senkun porskuttaa. Usein se porskuttaminen on tunne-elämältään köyhää, koska lapsuudestaan selvitäkseen on pitänyt kuolettaa tunteitaan ja empatiakyky on jäänyt kehittymättä.
Joskus vitsailtiin, mutta ei jäänyt traumoja.
Enempi pelotti kun oltiin puistonpenkillä piknikillä, sanottiin että on pidettävä eväät piilossa tai valkolakkiset sedät tulee ja vie isän pullon pois!
Oli varmaan joku kiertoilmaus, ihan kaikkien lähestyessä piti aina eväät piilottaa ja oltiin opeteltu valmiiksi että "isä on ollut yötöissä, se nukkuu nyt vaan vähän päiväunia" jos joku tulisi kyselemään mitään.
Valkotakkiset kävi aina hakemassa meidän äidin mielisairaalaan, niin ei olis niitä pelätty.
Koivuniemen herra ja remmi olivat meidän perheen pelotteet...
Muistan olleeni hyvin hämmentynyt, kun alakoululaisena leikin ja kaverin kanssa barbeilla kotia. Kaverin hahmo oli äiti, joka alvariinsa uhkaili perheen poikaa koulukodilla. Se oli minusta tosi outoa, koska meillä ei uhkailtu eikä peloteltu. Ymmärsin jo silloin, että kaveri käsittelee siinä omaa perhettään enkä hienotunteisuuttani sanonut tai kysynyt mitään.
Pelkäsin että Liberace ja Colonel Sanders vievät minut.
Valkotakkinen mies työnsi minun rektaaliin 95 cm edestä kaapelia. Siitä lähtien olen pelännyt valkotakkisia miehiä.