Lue keskustelun säännöt.
20 % naissinkuista ei halua parisuhdetta
19.08.2018 |
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201808182201109969_u0.shtml
Vaan haluaa olla ja elää sinkkuna. Sinkkumiehistä taas lähes kaikki haluaa parisuhteen.
Ei nainen halua miestä enää nykyään riesakseen.
Kommentit (239)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä selvä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sinkku sen vuoksi että vielä ei ole tullut vastaan sellaista miestä joka täyttäisi laatuvaatimukseni. Ne ovat seuraavat:
1. Miehen pitää automaattisesti tehdä oma osuutensa (eli 50%) kotitöistä ilman että minun tarvitsee erikseen pyytää tai opastaa. Kotityöt on myös tehtävä huolellisesti.
2. Arjen organisointi kuuluu tasapuolisesti molemmille.
3. Molempien ura on yhtä tärkeä eikä miehen pidä olettaa että minä tekisin omaan uraani liittyviä uhrauksia jotta hän voisi edetä omallaan.
4. Jos menemme naimisiin, minä pidän oman sukunimeni ja minulle on ihan sama pitääkö mies oman sukunimensä vai ottaako minun sukunimeni tai yhdistelmän.
5. Jos saamme lapsia, niille tulee minun sukunimeni.
6. Jos saamme lapsia, lasten kotihoito jaetaan tasan. Ei niin, että mies palaa töihin pidettyään pelkän isyysloman.
7. Jos saamme lapsia, lasten sairastelun takia aiheutuvat poissaolopäivät töistä jaetaan tasan.Hyviä sinkkupäiviä jatkossakin.
Mikä tuossa listassa on sinulle ylipääsemätöntä?
- eri
No siis pientä rajaa.
Tuosta tekstistä paistaa kilometrin päähän, että kirjoittaja on kompromisseihin kykenemätön natsi, ja usko minua, kukaan mies ei huoli sellaista naista.
Yksi v-tun päänsärky.Naisena tuo lista on ihan kohtuullinen, siinä vastuut jaetaan tasan. En halua ola aikuisen miehen äiti, haluan rinnalleni tasa-arvoisen puolison.
En minäkään. Samalla kuitenkin en näe näitä niin mustavalkoisesti. Jos esim. toisella tilanne, että duunit vakio, ja toisella että jos nyt hetkellisesti heittää all in, siitä voisi seurata ylennys niin yhtälailla tasaisesti pitäisi mielestäsi sillonkin hoitaa kotityöt, tarhasta hakemiset ja muut koska tasa-arvo?
Miksi toisen pitäisi päästä suhteessa vapaamatkustajana? Jos olisit sinkku, joutuisit joka tapauksessa omat asiasi ja huushollin kokonaan yksin hoitamaan?
Jos oot sinkku niin oot sinkku. Ei oo muijaa eikä oo kakaroita.
Silloin voi tehdä töitä niinkin tykkää eikä tartte tapella siitä kenen vuoro on hakea se Jutta-Cecilia (ja muijan sukunimi) tarhasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä selvä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sinkku sen vuoksi että vielä ei ole tullut vastaan sellaista miestä joka täyttäisi laatuvaatimukseni. Ne ovat seuraavat:
1. Miehen pitää automaattisesti tehdä oma osuutensa (eli 50%) kotitöistä ilman että minun tarvitsee erikseen pyytää tai opastaa. Kotityöt on myös tehtävä huolellisesti.
2. Arjen organisointi kuuluu tasapuolisesti molemmille.
3. Molempien ura on yhtä tärkeä eikä miehen pidä olettaa että minä tekisin omaan uraani liittyviä uhrauksia jotta hän voisi edetä omallaan.
4. Jos menemme naimisiin, minä pidän oman sukunimeni ja minulle on ihan sama pitääkö mies oman sukunimensä vai ottaako minun sukunimeni tai yhdistelmän.
5. Jos saamme lapsia, niille tulee minun sukunimeni.
6. Jos saamme lapsia, lasten kotihoito jaetaan tasan. Ei niin, että mies palaa töihin pidettyään pelkän isyysloman.
7. Jos saamme lapsia, lasten sairastelun takia aiheutuvat poissaolopäivät töistä jaetaan tasan.Hyviä sinkkupäiviä jatkossakin.
Mikä tuossa listassa on sinulle ylipääsemätöntä?
- eri
No siis pientä rajaa.
Tuosta tekstistä paistaa kilometrin päähän, että kirjoittaja on kompromisseihin kykenemätön natsi, ja usko minua, kukaan mies ei huoli sellaista naista.
Yksi v-tun päänsärky.Naisena tuo lista on ihan kohtuullinen, siinä vastuut jaetaan tasan. En halua ola aikuisen miehen äiti, haluan rinnalleni tasa-arvoisen puolison.
En minäkään. Samalla kuitenkin en näe näitä niin mustavalkoisesti. Jos esim. toisella tilanne, että duunit vakio, ja toisella että jos nyt hetkellisesti heittää all in, siitä voisi seurata ylennys niin yhtälailla tasaisesti pitäisi mielestäsi sillonkin hoitaa kotityöt, tarhasta hakemiset ja muut koska tasa-arvo?
Miksi toisen pitäisi päästä suhteessa vapaamatkustajana? Jos olisit sinkku, joutuisit joka tapauksessa omat asiasi ja huushollin kokonaan yksin hoitamaan?
Missä tuossa oli se vapaamatkustus? Minun maailmassani nämä kun menee niin, että jos se oikea vastavuoroisuus ja tasa-arvo toteutuu, niin täytän kyllä mielellään astianpesukoneen kerran ja toistekin jos se edesauttaa sitä, että mies saa palkankorotuksen. Ja jonka myötä voidaan tehdä talvella pidempi reissu niin, että minähän tavallaan se vapaamatkustaja silloin olen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sinkku sen vuoksi että vielä ei ole tullut vastaan sellaista miestä joka täyttäisi laatuvaatimukseni. Ne ovat seuraavat:
1. Miehen pitää automaattisesti tehdä oma osuutensa (eli 50%) kotitöistä ilman että minun tarvitsee erikseen pyytää tai opastaa. Kotityöt on myös tehtävä huolellisesti.
2. Arjen organisointi kuuluu tasapuolisesti molemmille.
3. Molempien ura on yhtä tärkeä eikä miehen pidä olettaa että minä tekisin omaan uraani liittyviä uhrauksia jotta hän voisi edetä omallaan.
4. Jos menemme naimisiin, minä pidän oman sukunimeni ja minulle on ihan sama pitääkö mies oman sukunimensä vai ottaako minun sukunimeni tai yhdistelmän.
5. Jos saamme lapsia, niille tulee minun sukunimeni.
6. Jos saamme lapsia, lasten kotihoito jaetaan tasan. Ei niin, että mies palaa töihin pidettyään pelkän isyysloman.
7. Jos saamme lapsia, lasten sairastelun takia aiheutuvat poissaolopäivät töistä jaetaan tasan.1. Ymmärrettävää, kirjoitetaan ylös mitä kuka tekee.
2. Sisältyy 1. kohtaan.
3,6,7. Eli molempien on siis pilattava työuransa? Fiksu ihminen päättäisi priorisoidaanko kumman puolison työ ja etenisi sen mukaan.
4,5 Olet siis tasa-arvon kannalla, kunhan se ei koske sinua.
Ihan kiva listahan tuo on. Kyllä tuollaisia selkärangattomia idiootteja varmasti löytyy, mutta en tiedä onko niistä muuhun kuin listasi tyydyttämiseen.
3, 6 ja 7: Kummankaan ei tarvitse pilata uraansa kun molemmat hoitavat perheeseen liittyvät velvollisuudet tasapuolisesti. Idea on siinä että molemmat asettavat perhe-elämän uran edelle ja hyväksyvät sen että uralla eteneminen voi jossain vaiheessa tyssätä hoitovapaiden ja lasten saikkupäivien pitämisen takia. Ei se ura siitä pilalle mene vaikka ei enää saisikaan ylennyksiä.
5: Olen viimeinen suomalainen jolla on tämä sukunimi joten haluan ehdottomasti sen jatkuvan. Lisäksi naisella on mielestäni suurempi oikeus päättää tästä asiasta koska nainen on se joka sen lapsen synnyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä selvä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sinkku sen vuoksi että vielä ei ole tullut vastaan sellaista miestä joka täyttäisi laatuvaatimukseni. Ne ovat seuraavat:
1. Miehen pitää automaattisesti tehdä oma osuutensa (eli 50%) kotitöistä ilman että minun tarvitsee erikseen pyytää tai opastaa. Kotityöt on myös tehtävä huolellisesti.
2. Arjen organisointi kuuluu tasapuolisesti molemmille.
3. Molempien ura on yhtä tärkeä eikä miehen pidä olettaa että minä tekisin omaan uraani liittyviä uhrauksia jotta hän voisi edetä omallaan.
4. Jos menemme naimisiin, minä pidän oman sukunimeni ja minulle on ihan sama pitääkö mies oman sukunimensä vai ottaako minun sukunimeni tai yhdistelmän.
5. Jos saamme lapsia, niille tulee minun sukunimeni.
6. Jos saamme lapsia, lasten kotihoito jaetaan tasan. Ei niin, että mies palaa töihin pidettyään pelkän isyysloman.
7. Jos saamme lapsia, lasten sairastelun takia aiheutuvat poissaolopäivät töistä jaetaan tasan.Hyviä sinkkupäiviä jatkossakin.
Mikä tuossa listassa on sinulle ylipääsemätöntä?
- eri
No siis pientä rajaa.
Tuosta tekstistä paistaa kilometrin päähän, että kirjoittaja on kompromisseihin kykenemätön natsi, ja usko minua, kukaan mies ei huoli sellaista naista.
Yksi v-tun päänsärky.Naisena tuo lista on ihan kohtuullinen, siinä vastuut jaetaan tasan. En halua ola aikuisen miehen äiti, haluan rinnalleni tasa-arvoisen puolison.
En minäkään. Samalla kuitenkin en näe näitä niin mustavalkoisesti. Jos esim. toisella tilanne, että duunit vakio, ja toisella että jos nyt hetkellisesti heittää all in, siitä voisi seurata ylennys niin yhtälailla tasaisesti pitäisi mielestäsi sillonkin hoitaa kotityöt, tarhasta hakemiset ja muut koska tasa-arvo?
Miksi toisen pitäisi päästä suhteessa vapaamatkustajana? Jos olisit sinkku, joutuisit joka tapauksessa omat asiasi ja huushollin kokonaan yksin hoitamaan?
Missä tuossa oli se vapaamatkustus? Minun maailmassani nämä kun menee niin, että jos se oikea vastavuoroisuus ja tasa-arvo toteutuu, niin täytän kyllä mielellään astianpesukoneen kerran ja toistekin jos se edesauttaa sitä, että mies saa palkankorotuksen. Ja jonka myötä voidaan tehdä talvella pidempi reissu niin, että minähän tavallaan se vapaamatkustaja silloin olen.
Eihän mies voi hellittää palkankorotuksen jälkeen. Lisäksi mies on sitten työpäivän jälkeen väsynyt, joten nainen hoitaa jatkossa kotona ja lasten parissa kaiken. Kun tottuu siihen, että töistä ei ole kiire hakemaan lapsia ja laittamaan ruokaa, niin siitä ei kukaan vapaaehtoisesti luovu. Monessa perheessä yhteiset kulut laitetaan tasan, joten jos toinen saa palkankorotuksen, se jää sitten itselle omaksi hyväksi. Ei puoliso hyödy siitä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä selvä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sinkku sen vuoksi että vielä ei ole tullut vastaan sellaista miestä joka täyttäisi laatuvaatimukseni. Ne ovat seuraavat:
1. Miehen pitää automaattisesti tehdä oma osuutensa (eli 50%) kotitöistä ilman että minun tarvitsee erikseen pyytää tai opastaa. Kotityöt on myös tehtävä huolellisesti.
2. Arjen organisointi kuuluu tasapuolisesti molemmille.
3. Molempien ura on yhtä tärkeä eikä miehen pidä olettaa että minä tekisin omaan uraani liittyviä uhrauksia jotta hän voisi edetä omallaan.
4. Jos menemme naimisiin, minä pidän oman sukunimeni ja minulle on ihan sama pitääkö mies oman sukunimensä vai ottaako minun sukunimeni tai yhdistelmän.
5. Jos saamme lapsia, niille tulee minun sukunimeni.
6. Jos saamme lapsia, lasten kotihoito jaetaan tasan. Ei niin, että mies palaa töihin pidettyään pelkän isyysloman.
7. Jos saamme lapsia, lasten sairastelun takia aiheutuvat poissaolopäivät töistä jaetaan tasan.Hyviä sinkkupäiviä jatkossakin.
Pakko kysyä, että mikä noissa oli sinun mielestäsi kohtuutonta. Pitäisikö naisen mielestäsi ottaa enemmän vastuuta kotitöistä? Onko miehen ura tärkeämpi kuin naisen? Pitäisikö naisen vaihtaa sukunimensä naimisiin mennessään? Onko naisen tehtävä jäädä kotiin hoitovapaalle ja lapsen sairastaessa, miksi? Ainoa, mistä omasta mielestäni kuuluisi keskustella, on lapselle annettava sukunimi, mikäli vanhemmilla on eri sukunimet.
Olisi tosiaan ihan mielenkiintoista jos joku mies joka pitää noita ehtoja jotenkin liian vaativina voisi perustella kantaansa. Sukunimivaatimuksen ymmärrän olevan monille miehille hankala koska isän nimen antaminen on vielä nykyäänkin jonkinlainen itsestäänselvyys mutta noiden muiden pitäisi olla itsestäänselvyyksiä kaikille.
Olen siis se joka kirjoitti tuon vaatimuslistan. Sukunimiasiassa olen ehdoton sen vuoksi että olen viimeinen suomalainen jolla on tämä nimi ja haluan sen jatkuvan. Nimi on ulkomaista alkuperää ja sekä suomalaisten että ulkomaalaisten on helppoa lausua ja kirjoittaa se (nimi on vähän samantyyppinen kuin esim. Lovato, Katona ja Bakema).
Lisäksi äidin mielipiteellä on mielestäni enemmän painoarvoa tässä kuin isän koska äiti on se joka kärsii raskauden vaivat ja synnytyksen.
Kyse ei ole yksittäisistä listan kohdista, vaan asenteesta, jota lista ilmentää. Sanot, että miehen pitää täyttää laatuvaatimukset ikään kuin olisit hankkimassa autoa. Vaikka järkiavioliitot ovat olleet menneinä vuosisatoina tavallisina, ei silloinkaan kukaan halunnut tulla kohdelluksi esineenä, jonka kanssa voi kokeilla parisuhdetta, jos tietyt kriteerit täyttyvät. Et puhu mitään rakkaudesta, välittämisestä tai yhdessäolon tuottamasta hyvästä olosta, joten suhteen pelkistäminen tuollaiseksi listaksi antaa kuvan, että rakkaus ei edes ole tärkeä asia suhdetta harkitessa. Harva ihminen suostuisi siihen.
Esittäessäsi listan et myöskään kerro mitä annettavaa sinulla olisi miehelle. Jos kerran lähdetään ominaisuuksien vertailuun, pitäisi kai vastapuolellakin olla jotain tarjottavaa. Kun et puhu tästä puolesta mitään, annat kuvan, että tärkeintä on sinun vaatimustesi täyttäminen.
Edelliseen liittyen kolmantena asiana on se, että olet vaatimuksissasi ehdoton. Joku tuossa yllä mainitsikin kompromissien teon. Ei parisuhteessa kaikki voi mennä aina yhden ihmisen halujen mukaan. Päättämällä listasi kohdat jo etukäteen viestität, että et ole valmis neuvottelemaan asioista, jotka ovat kummallekin tärkeitä. Vaikka sattuisin kriteerisi täyttämäänkin, en silti haluaisi parisuhteeseen ihmisen kanssa, joka asettaa ehtoja, joista ei voi missään nimessä neuvotella. Jos asia on kummallekin tärkeä, pitää asiasta edes pystyä keskustelemaan. Vaikka lopulta päädyttäisiinkin listasi kaltaiseen tilanteeseen, ainakin minulle olisi tärkeää tulla kuulluksi sitä ennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut suurimman osan elämästäni sinkku, muutamia suhteita jotka kestäneet 1-4 vuotta. Viimeisin kesti pari vuotta. Ei asuttu yhdessä, vain kyläiltiin. Kylään oli kiva lähteä ja viihdyin muutaman tunnin, kunnes aloin kaipaamaan omaan kotiin, omien juttujen pariin. Oma tupa, oma lupa, ja oma vapaus tehdä mitä huvittaa. Tuota edeltävä sinkkujakso kesti 10 vuotta, jolloin en edes etsinyt ketään. Nyt en enää aio edes alkaa seurustelemaan, viihdyn parhaiten yksin. Kumppanin seuraa kaipasi eniten parikymppisenä, sen jälkeen sinkkuus on sopinut paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä selvä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sinkku sen vuoksi että vielä ei ole tullut vastaan sellaista miestä joka täyttäisi laatuvaatimukseni. Ne ovat seuraavat:
1. Miehen pitää automaattisesti tehdä oma osuutensa (eli 50%) kotitöistä ilman että minun tarvitsee erikseen pyytää tai opastaa. Kotityöt on myös tehtävä huolellisesti.
2. Arjen organisointi kuuluu tasapuolisesti molemmille.
3. Molempien ura on yhtä tärkeä eikä miehen pidä olettaa että minä tekisin omaan uraani liittyviä uhrauksia jotta hän voisi edetä omallaan.
4. Jos menemme naimisiin, minä pidän oman sukunimeni ja minulle on ihan sama pitääkö mies oman sukunimensä vai ottaako minun sukunimeni tai yhdistelmän.
5. Jos saamme lapsia, niille tulee minun sukunimeni.
6. Jos saamme lapsia, lasten kotihoito jaetaan tasan. Ei niin, että mies palaa töihin pidettyään pelkän isyysloman.
7. Jos saamme lapsia, lasten sairastelun takia aiheutuvat poissaolopäivät töistä jaetaan tasan.Hyviä sinkkupäiviä jatkossakin.
Mikä tuossa listassa on sinulle ylipääsemätöntä?
- eri
No siis pientä rajaa.
Tuosta tekstistä paistaa kilometrin päähän, että kirjoittaja on kompromisseihin kykenemätön natsi, ja usko minua, kukaan mies ei huoli sellaista naista.
Yksi v-tun päänsärky.Naisena tuo lista on ihan kohtuullinen, siinä vastuut jaetaan tasan. En halua ola aikuisen miehen äiti, haluan rinnalleni tasa-arvoisen puolison.
En minäkään. Samalla kuitenkin en näe näitä niin mustavalkoisesti. Jos esim. toisella tilanne, että duunit vakio, ja toisella että jos nyt hetkellisesti heittää all in, siitä voisi seurata ylennys niin yhtälailla tasaisesti pitäisi mielestäsi sillonkin hoitaa kotityöt, tarhasta hakemiset ja muut koska tasa-arvo?
Miksi toisen pitäisi päästä suhteessa vapaamatkustajana? Jos olisit sinkku, joutuisit joka tapauksessa omat asiasi ja huushollin kokonaan yksin hoitamaan?
Jos oot sinkku niin oot sinkku. Ei oo muijaa eikä oo kakaroita.
Silloin voi tehdä töitä niinkin tykkää eikä tartte tapella siitä kenen vuoro on hakea se Jutta-Cecilia (ja muijan sukunimi) tarhasta.
Tolla asenteella kannattaakin pysyä sinkkuna. Jos hommaat muijan ja muksun niin puolet vastuusta kuuluu sinulle automaattisesti. Suomessa harvalla on varaa palkata kodin-ja lastenhoitajaa ja on kohtuutonta jos toinen joutuu aina joustamaan omista töistään ja menoistaan sinun vuoksesi. Ilmaisia kotiorjia ei nykyisin ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä selvä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sinkku sen vuoksi että vielä ei ole tullut vastaan sellaista miestä joka täyttäisi laatuvaatimukseni. Ne ovat seuraavat:
1. Miehen pitää automaattisesti tehdä oma osuutensa (eli 50%) kotitöistä ilman että minun tarvitsee erikseen pyytää tai opastaa. Kotityöt on myös tehtävä huolellisesti.
2. Arjen organisointi kuuluu tasapuolisesti molemmille.
3. Molempien ura on yhtä tärkeä eikä miehen pidä olettaa että minä tekisin omaan uraani liittyviä uhrauksia jotta hän voisi edetä omallaan.
4. Jos menemme naimisiin, minä pidän oman sukunimeni ja minulle on ihan sama pitääkö mies oman sukunimensä vai ottaako minun sukunimeni tai yhdistelmän.
5. Jos saamme lapsia, niille tulee minun sukunimeni.
6. Jos saamme lapsia, lasten kotihoito jaetaan tasan. Ei niin, että mies palaa töihin pidettyään pelkän isyysloman.
7. Jos saamme lapsia, lasten sairastelun takia aiheutuvat poissaolopäivät töistä jaetaan tasan.Hyviä sinkkupäiviä jatkossakin.
Mikä tuossa listassa on sinulle ylipääsemätöntä?
- eri
No siis pientä rajaa.
Tuosta tekstistä paistaa kilometrin päähän, että kirjoittaja on kompromisseihin kykenemätön natsi, ja usko minua, kukaan mies ei huoli sellaista naista.
Yksi v-tun päänsärky.Naisena tuo lista on ihan kohtuullinen, siinä vastuut jaetaan tasan. En halua ola aikuisen miehen äiti, haluan rinnalleni tasa-arvoisen puolison.
En minäkään. Samalla kuitenkin en näe näitä niin mustavalkoisesti. Jos esim. toisella tilanne, että duunit vakio, ja toisella että jos nyt hetkellisesti heittää all in, siitä voisi seurata ylennys niin yhtälailla tasaisesti pitäisi mielestäsi sillonkin hoitaa kotityöt, tarhasta hakemiset ja muut koska tasa-arvo?
Miksi toisen pitäisi päästä suhteessa vapaamatkustajana? Jos olisit sinkku, joutuisit joka tapauksessa omat asiasi ja huushollin kokonaan yksin hoitamaan?
Missä tuossa oli se vapaamatkustus? Minun maailmassani nämä kun menee niin, että jos se oikea vastavuoroisuus ja tasa-arvo toteutuu, niin täytän kyllä mielellään astianpesukoneen kerran ja toistekin jos se edesauttaa sitä, että mies saa palkankorotuksen. Ja jonka myötä voidaan tehdä talvella pidempi reissu niin, että minähän tavallaan se vapaamatkustaja silloin olen.
Kyllä minä mieluummin itse hommaan sen palkankorotuksen itselleni kuin miehelle. Niin se oma varallisuus ja eläke karttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä selvä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sinkku sen vuoksi että vielä ei ole tullut vastaan sellaista miestä joka täyttäisi laatuvaatimukseni. Ne ovat seuraavat:
1. Miehen pitää automaattisesti tehdä oma osuutensa (eli 50%) kotitöistä ilman että minun tarvitsee erikseen pyytää tai opastaa. Kotityöt on myös tehtävä huolellisesti.
2. Arjen organisointi kuuluu tasapuolisesti molemmille.
3. Molempien ura on yhtä tärkeä eikä miehen pidä olettaa että minä tekisin omaan uraani liittyviä uhrauksia jotta hän voisi edetä omallaan.
4. Jos menemme naimisiin, minä pidän oman sukunimeni ja minulle on ihan sama pitääkö mies oman sukunimensä vai ottaako minun sukunimeni tai yhdistelmän.
5. Jos saamme lapsia, niille tulee minun sukunimeni.
6. Jos saamme lapsia, lasten kotihoito jaetaan tasan. Ei niin, että mies palaa töihin pidettyään pelkän isyysloman.
7. Jos saamme lapsia, lasten sairastelun takia aiheutuvat poissaolopäivät töistä jaetaan tasan.Hyviä sinkkupäiviä jatkossakin.
Pakko kysyä, että mikä noissa oli sinun mielestäsi kohtuutonta. Pitäisikö naisen mielestäsi ottaa enemmän vastuuta kotitöistä? Onko miehen ura tärkeämpi kuin naisen? Pitäisikö naisen vaihtaa sukunimensä naimisiin mennessään? Onko naisen tehtävä jäädä kotiin hoitovapaalle ja lapsen sairastaessa, miksi? Ainoa, mistä omasta mielestäni kuuluisi keskustella, on lapselle annettava sukunimi, mikäli vanhemmilla on eri sukunimet.
Olisi tosiaan ihan mielenkiintoista jos joku mies joka pitää noita ehtoja jotenkin liian vaativina voisi perustella kantaansa. Sukunimivaatimuksen ymmärrän olevan monille miehille hankala koska isän nimen antaminen on vielä nykyäänkin jonkinlainen itsestäänselvyys mutta noiden muiden pitäisi olla itsestäänselvyyksiä kaikille.
Olen siis se joka kirjoitti tuon vaatimuslistan. Sukunimiasiassa olen ehdoton sen vuoksi että olen viimeinen suomalainen jolla on tämä nimi ja haluan sen jatkuvan. Nimi on ulkomaista alkuperää ja sekä suomalaisten että ulkomaalaisten on helppoa lausua ja kirjoittaa se (nimi on vähän samantyyppinen kuin esim. Lovato, Katona ja Bakema).
Lisäksi äidin mielipiteellä on mielestäni enemmän painoarvoa tässä kuin isän koska äiti on se joka kärsii raskauden vaivat ja synnytyksen.Kyse ei ole yksittäisistä listan kohdista, vaan asenteesta, jota lista ilmentää. Sanot, että miehen pitää täyttää laatuvaatimukset ikään kuin olisit hankkimassa autoa. Vaikka järkiavioliitot ovat olleet menneinä vuosisatoina tavallisina, ei silloinkaan kukaan halunnut tulla kohdelluksi esineenä, jonka kanssa voi kokeilla parisuhdetta, jos tietyt kriteerit täyttyvät. Et puhu mitään rakkaudesta, välittämisestä tai yhdessäolon tuottamasta hyvästä olosta, joten suhteen pelkistäminen tuollaiseksi listaksi antaa kuvan, että rakkaus ei edes ole tärkeä asia suhdetta harkitessa. Harva ihminen suostuisi siihen.
Esittäessäsi listan et myöskään kerro mitä annettavaa sinulla olisi miehelle. Jos kerran lähdetään ominaisuuksien vertailuun, pitäisi kai vastapuolellakin olla jotain tarjottavaa. Kun et puhu tästä puolesta mitään, annat kuvan, että tärkeintä on sinun vaatimustesi täyttäminen.
Edelliseen liittyen kolmantena asiana on se, että olet vaatimuksissasi ehdoton. Joku tuossa yllä mainitsikin kompromissien teon. Ei parisuhteessa kaikki voi mennä aina yhden ihmisen halujen mukaan. Päättämällä listasi kohdat jo etukäteen viestität, että et ole valmis neuvottelemaan asioista, jotka ovat kummallekin tärkeitä. Vaikka sattuisin kriteerisi täyttämäänkin, en silti haluaisi parisuhteeseen ihmisen kanssa, joka asettaa ehtoja, joista ei voi missään nimessä neuvotella. Jos asia on kummallekin tärkeä, pitää asiasta edes pystyä keskustelemaan. Vaikka lopulta päädyttäisiinkin listasi kaltaiseen tilanteeseen, ainakin minulle olisi tärkeää tulla kuulluksi sitä ennen.
Kaikki ehdot olivat vaatimuksia tasapuollisuudesta vastuun kannosta, jonkun mielestä niistä pitäisi vielä neuvotella? -eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä selvä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sinkku sen vuoksi että vielä ei ole tullut vastaan sellaista miestä joka täyttäisi laatuvaatimukseni. Ne ovat seuraavat:
1. Miehen pitää automaattisesti tehdä oma osuutensa (eli 50%) kotitöistä ilman että minun tarvitsee erikseen pyytää tai opastaa. Kotityöt on myös tehtävä huolellisesti.
2. Arjen organisointi kuuluu tasapuolisesti molemmille.
3. Molempien ura on yhtä tärkeä eikä miehen pidä olettaa että minä tekisin omaan uraani liittyviä uhrauksia jotta hän voisi edetä omallaan.
4. Jos menemme naimisiin, minä pidän oman sukunimeni ja minulle on ihan sama pitääkö mies oman sukunimensä vai ottaako minun sukunimeni tai yhdistelmän.
5. Jos saamme lapsia, niille tulee minun sukunimeni.
6. Jos saamme lapsia, lasten kotihoito jaetaan tasan. Ei niin, että mies palaa töihin pidettyään pelkän isyysloman.
7. Jos saamme lapsia, lasten sairastelun takia aiheutuvat poissaolopäivät töistä jaetaan tasan.Hyviä sinkkupäiviä jatkossakin.
Pakko kysyä, että mikä noissa oli sinun mielestäsi kohtuutonta. Pitäisikö naisen mielestäsi ottaa enemmän vastuuta kotitöistä? Onko miehen ura tärkeämpi kuin naisen? Pitäisikö naisen vaihtaa sukunimensä naimisiin mennessään? Onko naisen tehtävä jäädä kotiin hoitovapaalle ja lapsen sairastaessa, miksi? Ainoa, mistä omasta mielestäni kuuluisi keskustella, on lapselle annettava sukunimi, mikäli vanhemmilla on eri sukunimet.
Olisi tosiaan ihan mielenkiintoista jos joku mies joka pitää noita ehtoja jotenkin liian vaativina voisi perustella kantaansa. Sukunimivaatimuksen ymmärrän olevan monille miehille hankala koska isän nimen antaminen on vielä nykyäänkin jonkinlainen itsestäänselvyys mutta noiden muiden pitäisi olla itsestäänselvyyksiä kaikille.
Olen siis se joka kirjoitti tuon vaatimuslistan. Sukunimiasiassa olen ehdoton sen vuoksi että olen viimeinen suomalainen jolla on tämä nimi ja haluan sen jatkuvan. Nimi on ulkomaista alkuperää ja sekä suomalaisten että ulkomaalaisten on helppoa lausua ja kirjoittaa se (nimi on vähän samantyyppinen kuin esim. Lovato, Katona ja Bakema).
Lisäksi äidin mielipiteellä on mielestäni enemmän painoarvoa tässä kuin isän koska äiti on se joka kärsii raskauden vaivat ja synnytyksen.Kyse ei ole yksittäisistä listan kohdista, vaan asenteesta, jota lista ilmentää. Sanot, että miehen pitää täyttää laatuvaatimukset ikään kuin olisit hankkimassa autoa. Vaikka järkiavioliitot ovat olleet menneinä vuosisatoina tavallisina, ei silloinkaan kukaan halunnut tulla kohdelluksi esineenä, jonka kanssa voi kokeilla parisuhdetta, jos tietyt kriteerit täyttyvät. Et puhu mitään rakkaudesta, välittämisestä tai yhdessäolon tuottamasta hyvästä olosta, joten suhteen pelkistäminen tuollaiseksi listaksi antaa kuvan, että rakkaus ei edes ole tärkeä asia suhdetta harkitessa. Harva ihminen suostuisi siihen.
Esittäessäsi listan et myöskään kerro mitä annettavaa sinulla olisi miehelle. Jos kerran lähdetään ominaisuuksien vertailuun, pitäisi kai vastapuolellakin olla jotain tarjottavaa. Kun et puhu tästä puolesta mitään, annat kuvan, että tärkeintä on sinun vaatimustesi täyttäminen.
Edelliseen liittyen kolmantena asiana on se, että olet vaatimuksissasi ehdoton. Joku tuossa yllä mainitsikin kompromissien teon. Ei parisuhteessa kaikki voi mennä aina yhden ihmisen halujen mukaan. Päättämällä listasi kohdat jo etukäteen viestität, että et ole valmis neuvottelemaan asioista, jotka ovat kummallekin tärkeitä. Vaikka sattuisin kriteerisi täyttämäänkin, en silti haluaisi parisuhteeseen ihmisen kanssa, joka asettaa ehtoja, joista ei voi missään nimessä neuvotella. Jos asia on kummallekin tärkeä, pitää asiasta edes pystyä keskustelemaan. Vaikka lopulta päädyttäisiinkin listasi kaltaiseen tilanteeseen, ainakin minulle olisi tärkeää tulla kuulluksi sitä ennen.
Naisten pitää olla kotitöiden jaosta ja lasten hoitamisen järjestämisestä tiukkana. Jos aina joustaa ja luovii miehen tarpeiden mukaan, huomaa olevansa taas kaikesta yksin vastuussa. Se on oikeasti ihanaa tulla töistä rauhassa suoraan ruokapöytään, kun vaihtoehtona mennä kiireellä hakemaan lapsia ja tekemään ruokaa. Se on helppo soittaa puolisolle, että sori kulta, en pääse tänäänkään ajoissa, joten jos nyt tämän kerran hoitaisit.
Hyvin moni nainen on huomannut äitiysloman jälkeen, miten mies on tottunut hyvälle. Sitä ei saa sitten enää muutettua mitenkään, nainen vastaa kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehillä ja naisilla näyttää olevan kovin erilaiset intressit. Kaipa meidän miestenkin täytyy sitten alkaa elämään vain itseämme varten: ruveta sugar daddyiksi, käydä huorissa, juhlia sekä harrastella oman mielemme mukaan, luoda uraa ja teettää jälkikasvua sitten vuokrakohduissa, jotta saamme nauttia samoista eduista kuin naisetkin. Tässä on tulevaisuus.
Mä alan pikkuhiljaa kallistua tämän kannalle. Tuntuu, että yhteiskuntaa muokataan koko ajan vain naisten ehdoilla ja naisille sopivammaksi. Meidän miesten, etenkin sinkkumiesten, täytyy alkaa pitää puoliamme vähän hanakammin. Ei se niin voi olla, että roolimme on toimia vain sotilaina, työläisinä ja veronmaksajina yhteiskunnassa, joka on naisia varten sunniteltu.
Japanin tie olkoon myös Suomen tie.
Japanissa 60% parisuhdeikäisistä miehistä ei halua seurustella ja perustaa perhettä. Perheen elättäminen on mieheltä sellainen ponnistus, että elämästä katoaa mielekkyys. Koko elämä on vain työntekoa ja univelkaa.
Sinkkumiehet sen sijaan voivat pitää kaikki ansaitsemansa rahat itsellään jolloin työpäivät voivat olla normaalipituisia ja jopa osapäivätyö on mahdollinen, ja kaiken ylimääräisen rahan mies voi käyttää miten itse haluaa.
Japanilaisille naisille tilanne on ongelmallinen koska perinteiseen urasuunnitelmaan on kuulunut oravanpyörästä hyppääminen kotiäidiksi mutta nykyään sellaisen uran mahdollistavia miehiä ei riitä kaikille. Kelaakaan ei Japanissa ole joten sinkkunaisten on vain jatkettava japanilaisessa painekattilatyössä.Suomen naisille ei vuosikymmeniin ole kuulunut urasuunnitelmaan jäädä kotiäidiksi, joten tilanne on aivan toisenlainen. Aika hassua, että samaan aikaan haluaisit (?) Suomen seuraavan Japanin mallia eli naisten haaveilevan kotiäitiydestä mutta kuitenkin annat ymmärtää, että miehet eivät siellä enää pariudu juuri siksi, että on liian raskasta elättää yksin perhe.
Tarkoitan, että Suomessa suurin osa miehistä ei tule pariutumaan. Mitä naiset sen seurauksena tekevät on heidän asiansa.
Naisille tilanne ei välttämättä ole niin huolestuttava kuin Japanissa koska täällä on miesten maksama Kela. Jos sen sijaan Kelan maksupohja romahtaa niin naisille tulee hätä. Naisten miehiltä saatava resurssien tarve ei katoa minnekään, ja jos Kelaa ei ole tai sieltä saatavat korvaukset eivät riitä mihinkään niin naiset joutuvat Itä-Euroopan tyyliseen suoraan riippuvuussuhteeseen miehistä.Suurin osa suomalaismiehistä ei tule pariutumaan - mistähän vuosikymmenestä nyt puhut? Minä väitän, että suurin osa suomalaismiehistä tulee jatkossakin pariutumaan.
Mikä sellainen hätä on, mikä tulee naisille mutta ei miehille? Miksi naiset eivät jatkossakin opiskelisi ja tekisi töitä ja elättäisi itse itsensä?
Suomessa on 20 yritystä jotka pitävät tätä maata pystyssä. Niistä ei tarvitse kovinkaan monen lähteä kun Suomen veropohja murenee. Sen jälkeen täällä on yksityissairaalat, yksityiskoulut, yksityisapteekit, ... ja kaikista joudut maksamaan käyvän hinnan. Työpaikkoja on kenellä on, koneet tekevät valtaosan töistä eikä yksityisellä puolella pidetä takuulla yhtään suojatyöpaikkaa. Sitten jos sinulla ei ole töitä eikä vakuutuksia niin sooori.
Edelleen kysyn, että miksi tuo vaikuttaisi naisiin enemmän kuin miehiin? Naisia työskentelee enemmän julkisella sektorilla, joo, mutta trendi on myös, että naiset kouluttautuvat koko ajan entistä enemmän ns. perinteisille miesten aloille ja sitä kautta myös työllistyvät niille.
Mutta ehkä toivoisit, että naiset olisivat miehistä riippuvaisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Johtuuko siitä, että nainen hoitaa parisuhteessa kaikki käytännön asiat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sinkku sen vuoksi että vielä ei ole tullut vastaan sellaista miestä joka täyttäisi laatuvaatimukseni. Ne ovat seuraavat:
1. Miehen pitää automaattisesti tehdä oma osuutensa (eli 50%) kotitöistä ilman että minun tarvitsee erikseen pyytää tai opastaa. Kotityöt on myös tehtävä huolellisesti.
2. Arjen organisointi kuuluu tasapuolisesti molemmille.
3. Molempien ura on yhtä tärkeä eikä miehen pidä olettaa että minä tekisin omaan uraani liittyviä uhrauksia jotta hän voisi edetä omallaan.
4. Jos menemme naimisiin, minä pidän oman sukunimeni ja minulle on ihan sama pitääkö mies oman sukunimensä vai ottaako minun sukunimeni tai yhdistelmän.
5. Jos saamme lapsia, niille tulee minun sukunimeni.
6. Jos saamme lapsia, lasten kotihoito jaetaan tasan. Ei niin, että mies palaa töihin pidettyään pelkän isyysloman.
7. Jos saamme lapsia, lasten sairastelun takia aiheutuvat poissaolopäivät töistä jaetaan tasan.1. Ymmärrettävää, kirjoitetaan ylös mitä kuka tekee.
2. Sisältyy 1. kohtaan.
3,6,7. Eli molempien on siis pilattava työuransa? Fiksu ihminen päättäisi priorisoidaanko kumman puolison työ ja etenisi sen mukaan.
4,5 Olet siis tasa-arvon kannalla, kunhan se ei koske sinua.
Ihan kiva listahan tuo on. Kyllä tuollaisia selkärangattomia idiootteja varmasti löytyy, mutta en tiedä onko niistä muuhun kuin listasi tyydyttämiseen.
Olisitko itse valmis jäämään kotiin lasten kanssa ja kuinka pitkäksi aikaa? Olemaan se vanhempi, joka on kotona lasten sairastaessa? Huolehtimaan neuvolat, päiväkodin vanhempaintapaamiset, ottamaan vapaata tai tekemään lyhyttä päivää koulun alkaessa jne?
Ai niin mutta kun #imetys. On tietysti luontevaa, että nainen jää kotiin vielä äitiysloman jälkeenkin, koska imetys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Johtuuko siitä, että nainen hoitaa parisuhteessa kaikki käytännön asiat?
Jos tuo tarkoittaa sitä, että nainen on äiti paitsi lapselle niin myös miehelle, niin kuka hullu tuohon lähtee? Lapsetkin on helpompi hoitaa yksin, jos vaihtoehto on että lastenhoidon jälkeen pitää samoin hoitaa se mieskin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä selvä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sinkku sen vuoksi että vielä ei ole tullut vastaan sellaista miestä joka täyttäisi laatuvaatimukseni. Ne ovat seuraavat:
1. Miehen pitää automaattisesti tehdä oma osuutensa (eli 50%) kotitöistä ilman että minun tarvitsee erikseen pyytää tai opastaa. Kotityöt on myös tehtävä huolellisesti.
2. Arjen organisointi kuuluu tasapuolisesti molemmille.
3. Molempien ura on yhtä tärkeä eikä miehen pidä olettaa että minä tekisin omaan uraani liittyviä uhrauksia jotta hän voisi edetä omallaan.
4. Jos menemme naimisiin, minä pidän oman sukunimeni ja minulle on ihan sama pitääkö mies oman sukunimensä vai ottaako minun sukunimeni tai yhdistelmän.
5. Jos saamme lapsia, niille tulee minun sukunimeni.
6. Jos saamme lapsia, lasten kotihoito jaetaan tasan. Ei niin, että mies palaa töihin pidettyään pelkän isyysloman.
7. Jos saamme lapsia, lasten sairastelun takia aiheutuvat poissaolopäivät töistä jaetaan tasan.Hyviä sinkkupäiviä jatkossakin.
Pakko kysyä, että mikä noissa oli sinun mielestäsi kohtuutonta. Pitäisikö naisen mielestäsi ottaa enemmän vastuuta kotitöistä? Onko miehen ura tärkeämpi kuin naisen? Pitäisikö naisen vaihtaa sukunimensä naimisiin mennessään? Onko naisen tehtävä jäädä kotiin hoitovapaalle ja lapsen sairastaessa, miksi? Ainoa, mistä omasta mielestäni kuuluisi keskustella, on lapselle annettava sukunimi, mikäli vanhemmilla on eri sukunimet.
Olisi tosiaan ihan mielenkiintoista jos joku mies joka pitää noita ehtoja jotenkin liian vaativina voisi perustella kantaansa. Sukunimivaatimuksen ymmärrän olevan monille miehille hankala koska isän nimen antaminen on vielä nykyäänkin jonkinlainen itsestäänselvyys mutta noiden muiden pitäisi olla itsestäänselvyyksiä kaikille.
Olen siis se joka kirjoitti tuon vaatimuslistan. Sukunimiasiassa olen ehdoton sen vuoksi että olen viimeinen suomalainen jolla on tämä nimi ja haluan sen jatkuvan. Nimi on ulkomaista alkuperää ja sekä suomalaisten että ulkomaalaisten on helppoa lausua ja kirjoittaa se (nimi on vähän samantyyppinen kuin esim. Lovato, Katona ja Bakema).
Lisäksi äidin mielipiteellä on mielestäni enemmän painoarvoa tässä kuin isän koska äiti on se joka kärsii raskauden vaivat ja synnytyksen.Kyse ei ole yksittäisistä listan kohdista, vaan asenteesta, jota lista ilmentää. Sanot, että miehen pitää täyttää laatuvaatimukset ikään kuin olisit hankkimassa autoa. Vaikka järkiavioliitot ovat olleet menneinä vuosisatoina tavallisina, ei silloinkaan kukaan halunnut tulla kohdelluksi esineenä, jonka kanssa voi kokeilla parisuhdetta, jos tietyt kriteerit täyttyvät. Et puhu mitään rakkaudesta, välittämisestä tai yhdessäolon tuottamasta hyvästä olosta, joten suhteen pelkistäminen tuollaiseksi listaksi antaa kuvan, että rakkaus ei edes ole tärkeä asia suhdetta harkitessa. Harva ihminen suostuisi siihen.
Esittäessäsi listan et myöskään kerro mitä annettavaa sinulla olisi miehelle. Jos kerran lähdetään ominaisuuksien vertailuun, pitäisi kai vastapuolellakin olla jotain tarjottavaa. Kun et puhu tästä puolesta mitään, annat kuvan, että tärkeintä on sinun vaatimustesi täyttäminen.
Edelliseen liittyen kolmantena asiana on se, että olet vaatimuksissasi ehdoton. Joku tuossa yllä mainitsikin kompromissien teon. Ei parisuhteessa kaikki voi mennä aina yhden ihmisen halujen mukaan. Päättämällä listasi kohdat jo etukäteen viestität, että et ole valmis neuvottelemaan asioista, jotka ovat kummallekin tärkeitä. Vaikka sattuisin kriteerisi täyttämäänkin, en silti haluaisi parisuhteeseen ihmisen kanssa, joka asettaa ehtoja, joista ei voi missään nimessä neuvotella. Jos asia on kummallekin tärkeä, pitää asiasta edes pystyä keskustelemaan. Vaikka lopulta päädyttäisiinkin listasi kaltaiseen tilanteeseen, ainakin minulle olisi tärkeää tulla kuulluksi sitä ennen.
Olen jo sen ikäinen että en halua ryhtyä parisuhteeseen ruusunpunaiset lasit silmilläni. Jos ryhtyy parisuhteeseen, on syytä olla silmät auki sen suhteen että se toinen on oikeasti sellainen jonka kanssa on hyvä jakaa koko elämä ja se on helpompaa kun on tietyt kriteerit mielessä. Rakkaus, yhdessäolo, toisen tukeminen, välittäminen jne. ovat todella, todella tärkeitä asioita mutta jos parisuhde ei ole tasapuolinen niin ei siinä silloin ole mitään mieltä. Jos toinen teettää toisella omat kotityönsä eikä osallistu lastenhoitoon tasapuolisesti vaan etenee urallaan kumppaninsa uran kustannuksella niin aika vähän arvoa sellaisella parisuhteella on, parempi olisi olla sinkkuna. Tietenkin jos toinen nyt välttämättä haluaa olla vaikka koti-isä joka tekee yksin kaiken ja hänen vaimonsa taas haluaa olla perheen elättävä uraohjus niin silloinhan järjestely on kaikin puolin ok. Mutta aika harva haluaa menettää taloudellisen itsenäisyytensä, menettää eläkekertymäänsä, uhrata uraansa ja olla ehdottoman riippuvainen siitä että kumppani elättää.
Sanoinkin jo aiemmin että molemmille osapuolille reilut kompromissit ovat mulle ok ja niitä pitää molempien pystyä tekemään. Ei siitä siis sen enempää.
Lopuksi sanon vielä että että kuutosta lukuunottamatta kaikki kohdat ovat mielestäni ihan yleisiä itsestäänselvyyksiä joista ei tarvitse keskustella eikä kummankaan varsinaisesti tarvitse tulla kuulluksi. Eihän kukaan nyt oikeasti voi vaatia esim. että oma ura pitää asettaa kumppanin uran edelle tai että vastuu kotitöistä ei kuuluisikaan molemmille tasapuolisesti.
Vierailija kirjoitti:
Epäilen että nuo on ne parikymmentä prosenttia ujoja ja hiljaisempia naisia, ja ne on lukeneet verkosta sensuroimattomia miesten ajatuksia. Nimimerkillä onneksi ehdin pariutua itse ennen kuin miehet keksi nettikeskustelut.
Ei kai sillä ole väliä, kun palstan perusteella miehet tekee kaikki aloitteet. Naisen aloitteellisuus tai ujous ei vaikuta asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehillä ja naisilla näyttää olevan kovin erilaiset intressit. Kaipa meidän miestenkin täytyy sitten alkaa elämään vain itseämme varten: ruveta sugar daddyiksi, käydä huorissa, juhlia sekä harrastella oman mielemme mukaan, luoda uraa ja teettää jälkikasvua sitten vuokrakohduissa, jotta saamme nauttia samoista eduista kuin naisetkin. Tässä on tulevaisuus.
Mä alan pikkuhiljaa kallistua tämän kannalle. Tuntuu, että yhteiskuntaa muokataan koko ajan vain naisten ehdoilla ja naisille sopivammaksi. Meidän miesten, etenkin sinkkumiesten, täytyy alkaa pitää puoliamme vähän hanakammin. Ei se niin voi olla, että roolimme on toimia vain sotilaina, työläisinä ja veronmaksajina yhteiskunnassa, joka on naisia varten sunniteltu.
Japanin tie olkoon myös Suomen tie.
Japanissa 60% parisuhdeikäisistä miehistä ei halua seurustella ja perustaa perhettä. Perheen elättäminen on mieheltä sellainen ponnistus, että elämästä katoaa mielekkyys. Koko elämä on vain työntekoa ja univelkaa.
Sinkkumiehet sen sijaan voivat pitää kaikki ansaitsemansa rahat itsellään jolloin työpäivät voivat olla normaalipituisia ja jopa osapäivätyö on mahdollinen, ja kaiken ylimääräisen rahan mies voi käyttää miten itse haluaa.
Japanilaisille naisille tilanne on ongelmallinen koska perinteiseen urasuunnitelmaan on kuulunut oravanpyörästä hyppääminen kotiäidiksi mutta nykyään sellaisen uran mahdollistavia miehiä ei riitä kaikille. Kelaakaan ei Japanissa ole joten sinkkunaisten on vain jatkettava japanilaisessa painekattilatyössä.Suomen naisille ei vuosikymmeniin ole kuulunut urasuunnitelmaan jäädä kotiäidiksi, joten tilanne on aivan toisenlainen. Aika hassua, että samaan aikaan haluaisit (?) Suomen seuraavan Japanin mallia eli naisten haaveilevan kotiäitiydestä mutta kuitenkin annat ymmärtää, että miehet eivät siellä enää pariudu juuri siksi, että on liian raskasta elättää yksin perhe.
Tarkoitan, että Suomessa suurin osa miehistä ei tule pariutumaan. Mitä naiset sen seurauksena tekevät on heidän asiansa.
Naisille tilanne ei välttämättä ole niin huolestuttava kuin Japanissa koska täällä on miesten maksama Kela. Jos sen sijaan Kelan maksupohja romahtaa niin naisille tulee hätä. Naisten miehiltä saatava resurssien tarve ei katoa minnekään, ja jos Kelaa ei ole tai sieltä saatavat korvaukset eivät riitä mihinkään niin naiset joutuvat Itä-Euroopan tyyliseen suoraan riippuvuussuhteeseen miehistä.Suurin osa suomalaismiehistä ei tule pariutumaan - mistähän vuosikymmenestä nyt puhut? Minä väitän, että suurin osa suomalaismiehistä tulee jatkossakin pariutumaan.
Mikä sellainen hätä on, mikä tulee naisille mutta ei miehille? Miksi naiset eivät jatkossakin opiskelisi ja tekisi töitä ja elättäisi itse itsensä?
Suomessa on 20 yritystä jotka pitävät tätä maata pystyssä. Niistä ei tarvitse kovinkaan monen lähteä kun Suomen veropohja murenee. Sen jälkeen täällä on yksityissairaalat, yksityiskoulut, yksityisapteekit, ... ja kaikista joudut maksamaan käyvän hinnan. Työpaikkoja on kenellä on, koneet tekevät valtaosan töistä eikä yksityisellä puolella pidetä takuulla yhtään suojatyöpaikkaa. Sitten jos sinulla ei ole töitä eikä vakuutuksia niin sooori.
Edelleen kysyn, että miksi tuo vaikuttaisi naisiin enemmän kuin miehiin? Naisia työskentelee enemmän julkisella sektorilla, joo, mutta trendi on myös, että naiset kouluttautuvat koko ajan entistä enemmän ns. perinteisille miesten aloille ja sitä kautta myös työllistyvät niille.
Mutta ehkä toivoisit, että naiset olisivat miehistä riippuvaisia?
Näkisin että miehillä on kaksi etua tuossa asiassa, joista ei paljon puhuta, mutta jotka on helppo todeta.
-Miehet ovat yliedustettuina älykkäissä ihmisissä; mitä korkeammalle mennään pisteissä, sitä vähemmän naisia näkyy. Miehet tekevät lähes kaikki uudet keksinnöt ja läpimurrot eri aloilla. Naisia on nykyään paljon aloilla, joissa riittää hyvä perusfiksuus kuten esim.lääkärinä, mutta ulkomailla ollaan jo huolestuttu siitä, miten näitä kalliiden ja pitkän koulutuksen alojen paikkoja menee naisille, jotka eivät oikeasti halua eivätkä ole töissä läheskään yhtä pitkään kuin miehet eli naisten kouluttaminen vaativiin ammatteihin ei ole yhtä kannattavaa kuin miesten. Nyt ollaan siinä hetkessä, missä nainen voi vielä yhdistää molempien parhaat puolet eli päteä asiantuntijana lyhyen työuran ajan ja vetäytyä sitten äidiksi korkealla statuksella.
-Mies voi tehdä tehokkaammin minkä tahansa työn, missä vaaditaan nopeutta ja sitkeyttä. Se voi olla varastomiehen, hoitajan, kokin, postinjakajan, rakennustyöläisen, kuljettajan tai vaikka minkä työ. Miehet ovat luontaisesti nopeampia johtuen vahvemmasta fysiikasta. Yleensä tämä yhdistetään vain kaikista maskuliinisimpiin äijäaloihin, mutta tämä pätee kaikessa vähänkin fyysisessä työssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä selvä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sinkku sen vuoksi että vielä ei ole tullut vastaan sellaista miestä joka täyttäisi laatuvaatimukseni. Ne ovat seuraavat:
1. Miehen pitää automaattisesti tehdä oma osuutensa (eli 50%) kotitöistä ilman että minun tarvitsee erikseen pyytää tai opastaa. Kotityöt on myös tehtävä huolellisesti.
2. Arjen organisointi kuuluu tasapuolisesti molemmille.
3. Molempien ura on yhtä tärkeä eikä miehen pidä olettaa että minä tekisin omaan uraani liittyviä uhrauksia jotta hän voisi edetä omallaan.
4. Jos menemme naimisiin, minä pidän oman sukunimeni ja minulle on ihan sama pitääkö mies oman sukunimensä vai ottaako minun sukunimeni tai yhdistelmän.
5. Jos saamme lapsia, niille tulee minun sukunimeni.
6. Jos saamme lapsia, lasten kotihoito jaetaan tasan. Ei niin, että mies palaa töihin pidettyään pelkän isyysloman.
7. Jos saamme lapsia, lasten sairastelun takia aiheutuvat poissaolopäivät töistä jaetaan tasan.Hyviä sinkkupäiviä jatkossakin.
Mikä tuossa listassa on sinulle ylipääsemätöntä?
- eri
No siis pientä rajaa.
Tuosta tekstistä paistaa kilometrin päähän, että kirjoittaja on kompromisseihin kykenemätön natsi, ja usko minua, kukaan mies ei huoli sellaista naista.
Yksi v-tun päänsärky.Naisena tuo lista on ihan kohtuullinen, siinä vastuut jaetaan tasan. En halua ola aikuisen miehen äiti, haluan rinnalleni tasa-arvoisen puolison.
En minäkään. Samalla kuitenkin en näe näitä niin mustavalkoisesti. Jos esim. toisella tilanne, että duunit vakio, ja toisella että jos nyt hetkellisesti heittää all in, siitä voisi seurata ylennys niin yhtälailla tasaisesti pitäisi mielestäsi sillonkin hoitaa kotityöt, tarhasta hakemiset ja muut koska tasa-arvo?
Miksi toisen pitäisi päästä suhteessa vapaamatkustajana? Jos olisit sinkku, joutuisit joka tapauksessa omat asiasi ja huushollin kokonaan yksin hoitamaan?
Missä tuossa oli se vapaamatkustus? Minun maailmassani nämä kun menee niin, että jos se oikea vastavuoroisuus ja tasa-arvo toteutuu, niin täytän kyllä mielellään astianpesukoneen kerran ja toistekin jos se edesauttaa sitä, että mies saa palkankorotuksen. Ja jonka myötä voidaan tehdä talvella pidempi reissu niin, että minähän tavallaan se vapaamatkustaja silloin olen.
:-o
Oikeasti? Nyt ihan oikeasti jäin monttu auki? Sinulle ei ole merkitystä tulevalla eläkkeelläsi tai edes ansiosidonnaisella työttömyyskorvauksella, jos jäät työttömäksi?
Ai niin, olet yksi niitä palstamammoja, joiden avioliitto kestää kaikista tilastoista ja ennusteista huolimatta loppuiän eikä mies lähtisi rinnaltasi vaikka sairastuisit, joutuisit työkyvyttömyyseläkkeelle tai muuta mullistavaa.
Aika moni tavismies on tavisparisuhteessa. Jos naiset vaatisivat vain ja ainoastaan alfauroksia parisuhteita olisi vain ja ainoastaan alfaurosten määrän mukaan. Ikävää niille jotka eivät omaa kultaansa löydä, mutta normaalia arkea suurimmalle osalle.
Jos siitä ylennyksestä seuraa pitempiä työpäiviä ja työmatkoja, niin kyllä, jos toinen joutuu kieltäytymään omista töistä sen vuoksi.