Lue keskustelun säännöt.
Anoppi sai raivarin opiskelemaan lähdöstä, kun en ole enää mahdollistamassa poikansa käsittämättömiä työaikoja
18.08.2018 |
Olen kohta kolmatta vuotta kotona, vaikka lapsi on tarhassa. Olen etsinyt töitä, mutta selväksi on käynyt, ettei kolmikymppinen kouluttamaton äiti ole mikään ihanne työnantajien silmissä. Sen jälkeen kun olen monennet nöyryyttävät rekrytilanteet käynyt läpi, päätin palata koulunpenkille. Opiskelemaan olisin lähtenyt jo lapsen mentyä tarhaan, mutta aina on tullut niin raskas koneisto (eli naapurissa asuva anoppi ja sitä myöten poikansa) vastaan, että ne haaveet ovat kuivuneet kasaan. Minulla oli ennen pk-seudulle muuttoa koulupaikka omalla kotipaikkakunnallani, mutta uskoin että täälläkin asiat selviävät aikanaan. No eipä selvinneet.
Ensin sain opiskelupaikan, josta anoppi soitti päissään ja tivasi miksi sellaiseen menisin ja minusta ei tule kuin korkeintaan myyjä. Kauhean painostuksen tuloksena jätin menemättä lopulta kouluun, koska aloin melkein itsekin uskoa että se on ihan turha jne.
Seuraavana vuonna kävi saman toisinto. Taas kauhea itkuvirsi ja valitus miten se koulu ei ole hyvä, ja se ei ole oikea ammatti mihin olen hakeutumassa. Kyseessä oli siis kansainvälinen tutkinto, jonka eteen olisi pitänyt tehdä töitä ja se koulu olisi ollut tässä Helsingissä. Mahdollisuus opiskelijavaihtoon ja hyvät työmahdollisuudet, ja mitä juttelin samassa paikassa opiskelevien kanssa, niin he ovat työllistyneet sen kautta hyvin. Vaan ei.
Lopulta sekin koulupaikka meni alta hirveän vetkuttelun, painostuksen ja puhelinterrorin kautta.
Nyt anoin opiskeluoikeuteni takaisin toiselle paikkakunnalle, mistä täältä pk-seudulta kulkee hetken junalla. Sanomattakin selvää, että poissaolokaudet on kaikki käytetty ja minun pitää ensimmäiset kaksi vuotta tehdä niska limassa hommia, etteivät opinnot viivästy ja joudu sen takia hankaluuksiin. Tässä välissä pitää huomauttaa, että miehellä on ihan käsittämättömät työajat. Hän on reissutyössä, mutta hänellä on vähän väliä muitakin menoja jotka eivät liity duuniin mitenkään. Eilenkin odottelimme häntä kotiin, kun ensin piti olla kotona puoli seitsemän, sen jälkeen puoli kahdeksan ja ovi kävi vasta kahdeksalta - kun alkuperäinen aika tulla kotiin oli kuudelta.
Siinä odotellessa tuli sitten puheeksi, että kuka hoitaa lapsen kun olen poissa. Vastasin, että mies hoitaa miten hoitaa, koska olen koulussa. Siinä kohtaa anoppi pimahti ja tuli verbaalisesti silmille siitä, miten minun pitäisi viivästyttää opintojani ja ihan turhaan mietin mitään opintotukia "kyllä joku muu maksaa". Mieheni pitää kuulemma käydä töissä ja muuten olemme kusessa, eikä se mene niin että ensin kun itse olen ollut kaksi vuotta kotona, ettei se niin onnistu että nyt olisi minun vuoroni lähteä tekemään uraa.
Jatkuu toisessa viestissä -->
Kommentit (152)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP, ilmeisesti anopillasi on jokin valtti, jolla kiristää sinua. Ainakaan silloin hänen raivoamisellaan ei ole väliä, jos sellaista ei ole. Itse olen saanut rauhan pompottelevasta ja halveksuvasta lapsuudenperheestä ihan vain sillä, että en ole totellut. Sama idea kuin kerjäläisten tai feissareiden kanssa: pidät kasvot peruslukemilla ja kädet rentoina niin, että jos joku yrittää työntää sinulle jotain paperia käteen, niin hän joutuu heittämään sen sinua päin ja se tippuu maahan. Rentoina lötköttävät kädet eivät myöskään saa vedettyä rahapussia esiin. Kun siskoni tuli esittämään mahtavaa ideaansa, että voisimme vaihtaa televisioita päittäin, koska minun hiukan pienempi televisioni sopisi paremmin hänen kotiinsa, niin sanoin vain, että ei ole oikeastaan hyvä idea ja laitoin puhelimen kiinni. Kun tuli nakituksia siivoamaan toisten sotkuja tai hoitamaan lapsia, niin aloin sanoa, että joo, enpä tule nyt. Välit ovat viilentyneet, mutta miksi pitäisin välejä ihmisiin, joille olen ollut ilmainen apu tai ihminen, jota voi käyttää itsensä ylentämiseen. Tyypillistä oli, että kelpasin juhlien järjestämiseen, mutta en saanut itse niihin kutsua. Lopulta tajusin, että kukaan ei mahda minulle mitään, jos vain en vastaa puhelimeen tai sanon typeriin ehdotuksiin, että eipä kiinnosta.
Olen tismalleen samoilla linjoilla kanssasi ja nyökyttelin kun luin tekstiäsi. Anoppi siis rätisee vain ja kuvitteli puolustavansa poikaansa, ja olen itse ihan sekaisin tilanteesta että mitä oikein on tapahtunut. Nyt kirjottaminen auttaa selkiyttämään ajatuksia. Minua ei oikeastaan voi kiristää millään, mutta kolahtaahan se ihon alle kun toinen alkaa päsmäröidä asioilla mitkä ei todellakaan edes hänelle kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerä provo.
Yksikään kolmekymppinen nykynainen ei tuolla tavoin tanssi anoppinsa pillin mukaan. Että muka jättäisi kerran toisensa jälkeen aloittamatta opintonsa ihan vaan, koska anoppi ei tykkää.
Ongelmahan tässä olikin, etten tanssi ja nyt niitä riitoja selvitellään. Ap
Tanssithan sinä anoppisi pillin mukaan, et mene opiskelemaan koska miehesi ja anoppisi laittavat rahahanat kiinni.
Tässähän sitä juuri soditaan, kun en tanssi. Ap
Menet kouluun ja otat eron sekä ukosta että anopista. Saat lapselle vaikka vuorohoitopaikan tarhaan. Tuollaisista ihmisistä (anoppi, mies) kannattaa hankkiutua eroon asap. Kohta tilanne on muuten se että olet viiskyt ja edelleen ilman koulutusta ja omia tuloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerä provo.
Yksikään kolmekymppinen nykynainen ei tuolla tavoin tanssi anoppinsa pillin mukaan. Että muka jättäisi kerran toisensa jälkeen aloittamatta opintonsa ihan vaan, koska anoppi ei tykkää.
Anoppi ja mies puhuivat minut ympäri, ettei opintoja kannata aloittaa. He puhuivat niin kauan, että tajusin, että tukea ei heru enää. Kuulemma olisin saanut rahallista apua opintoihin, mutta kun kerroin mistä haaveilin, niin kaikki tuki loppui siihen tuon yhden opinahjon kanssa. ap
Rahan takiat olet yhdessä miehesi kanssa? Olen aikuisopiskelija ja rahoitin opintoni työttönyysetuudella ja sen jälkeen opintotuella ja opintolainalla. Suomessa et jää erossakaan tyhjän päälle, tilaa aika sosiaalityöntekijälle jonka kanssa voisitte pohtia eron taloudellista puolta. Miehesi joutuu maksamaan elatusapua ja saat lapsilisiä jos otat lapsesi mukaan.
Emme ole yhdessä rahan takia. Jäi mainitsematta tekstistä sekin, että saimme riidan aikaiseksi opintolainan ottamisestakin. Itse otan ehdottomasti lainaa, jotta ei tarvitse kitistä toisten rahoilla. En oleta enkä odota että kukaan maksaa koulujani, ja olen ennenkin tullut toimeen todella tiukilla. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu ei. Lemppaa kummatki!! Ei tuossa ole järkeä. Anopillas ei ole mitään valtaa saati oikeuksia sinuun. Mun silmille jos koittais anoppi hyppiä sanoisin suorat sanat. Poltat itsesi vielä loppuun. Kumpi tärkeämpää? Elää elämääsi kuten haluat vai olla anopin ja miehen nyrkkeilysäkkinä henkisesti. Kyllä parempaa löydät ja lapsi pääsee hoitoon ja pärjäät. Nakkaa vaikka kengällä naamaan anoppia mutta pysyköön kaukana susta. Lapsikin alkaa kärsimään jos tuollainen pelleily jatkuu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerä provo.
Yksikään kolmekymppinen nykynainen ei tuolla tavoin tanssi anoppinsa pillin mukaan. Että muka jättäisi kerran toisensa jälkeen aloittamatta opintonsa ihan vaan, koska anoppi ei tykkää.
Ongelmahan tässä olikin, etten tanssi ja nyt niitä riitoja selvitellään. Ap
Tanssithan sinä anoppisi pillin mukaan, et mene opiskelemaan koska miehesi ja anoppisi laittavat rahahanat kiinni.
Tässähän sitä juuri soditaan, kun en tanssi. Ap
Onneksi olkoon opiskelupaikasta, milloin opiskelusi alkavat? Miksi sodit anoppisi kanssa, ei opiskelusi kuulu hänelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerä provo.
Yksikään kolmekymppinen nykynainen ei tuolla tavoin tanssi anoppinsa pillin mukaan. Että muka jättäisi kerran toisensa jälkeen aloittamatta opintonsa ihan vaan, koska anoppi ei tykkää.
Ongelmahan tässä olikin, etten tanssi ja nyt niitä riitoja selvitellään. Ap
Tanssithan sinä anoppisi pillin mukaan, et mene opiskelemaan koska miehesi ja anoppisi laittavat rahahanat kiinni.
Tässähän sitä juuri soditaan, kun en tanssi. Ap
Onneksi olkoon opiskelupaikasta, milloin opiskelusi alkavat? Miksi sodit anoppisi kanssa, ei opiskelusi kuulu hänelle.
Kiitos! Ihan kohtsillään ja sen takia täällä kriiseilläänkin. Ap
Siis millainen ihminen haluaa estää toisen opiskelua, jo on arvot kohdillaan..! Pidä pääs ap! Luulisi että edes miehesi ymmärtäisi että tämä on satsaus teidän yhteiseen tulevaisuuteenne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä asutte anopin naapurissa?
Noniin. Nyt alkoi kurmotus sen puolesta, että meidän pitää sopia välit ja tehdä pelisäännöt keskustelemalla selväksi. Mies totta kai haluaa pitää välit yllä vanhempiinsa. Ainoa vain, että minua ei nyt kiinnosta puhua ja haluaisin vain keskittyä keskinäisten välien setvimiseen enkä sotkea anoppia joka väliin, ja sitä paitsi mun mielestä tossa ei ole mitään keskusteltavaa. Tuo on mielestäni ilmoitusluontoinen asia. Onpa ollu raskas olo eilisestä lähtien.:( Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä asutte anopin naapurissa?
Ei ne nyt joka päivä lappaa käymässä. Ap
Ei kai aikuinen nainen päätänsä vaivaa mitä hänen vanhempansa saatikka sitten puolison vanhemmat ovat mieltä hänen päätöksistään? Tai edes lähde niistä keskustelemaan. Toki se on ylimielistä kaikkien muiden mielestä kun tehdään selväksi ettei heidän mielipiteillään ole merkitystä. Minulle on vähän siinä ja siinä onko puolisonkaan mielipiteellä merkitystä kuinka valitsen opiskeluni ja työni mutta kaipa asioista kannattaa keskustella sopuisasti tai sitten olla keskustelematta.
Olen aina tehnyt omat valintani kun kyse on omasta elämästäni. Perheeni kanssa minä jaan elämäni mutta en anna sitä heidän päätettäväkseen.
Paras tapa on sanoa anopille sun muille ettei tämä asia kuulu teille ja olla keskustelematta asiasta, ei tarvitse kuunnella ja paikalta voi tarvittaessa poistua. Se on omiin päätöksiinsä luottamista ja rajojensa vetämistä, tervettä käytöstä aikuiselta ihmiseltä. Suosittelen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä asutte anopin naapurissa?
Ei ne nyt joka päivä lappaa käymässä. Ap
Mut tarpeeksi näköjään siihen, että puuttuvat elämäänne.
Vierailija kirjoitti:
Nyt kyllä perkele lemppaat kummankin mäkeen tai sitten haistatat pitkät ja kouluttaudut miehen kustannuksella.
Anopille voiy sanoa suoraan, että jos ei tule auttamaan lapsen kanssa, niin voi suksia hel vettiin teidän elämästä.
M47
Anopin ei kuulu ottaa vastuuta lapsista vaan ap:n miehen. Tietysti. Lasten isälle se vastuu kuuluu.
Vierailija kirjoitti:
Totta kai hoidan lapsen parhaan kykyni mukaan, mutta minunkin on pakko hoitaa opiskelut ennen kuin huomaan olevani neljäkymmentä, mies nai sihteerin ja olen työkkärin luukulla itkemässä rahaa.
Totista totta!!
Minulla on muslimimies joka kannustaa opiskelemaan. Silti suomalaiset jaksavat haukkua ulkomaalaisia.
Vierailija kirjoitti:
Koska jonkun on lapsi hoidettava ja anoppi tuntee poikansa eikä itse halua uhrata aikaansa. Äidille ei aina samaa oikeutta ajatella itseään suoda , kuin isälle. Viime kädessä äiti hoitaa jos isästä ei ole. Tai kuka ottaa kopin lapsestanne?
Se oikeus on vaan otettava.
Vierailija kirjoitti:
Olenko kauhean epäreilu, jossen pysty suhtautumaan anoppiin enää kovinkaan ystävällisesti? Ahdistaa, ja jotenkin intoni palata viimein opiskeluiden pariin kuoli samalla tämän takia. :( se on myös alituisesti läsnä, etten onnistu ikinä tekemään mitään oikein. Järjestin häätkin väärin. Ap
Et ole epäreilu, miksi yleensä olet tekemisissä koko anopin kanssa.
Siis.. ap On hoitanut lasta 2 vuotta ja nyt olisi ihan liikaa vaadittu että hetkeksi mies ottaisi päävastuun? Veisi ja hakisi niinkuin itse parhaaksi katsoo ja onnistuu.