"40 % prosenttia vastaajista välttelisi ihmistä, joka on poistanut hänet Facebook-ystävistään"
"Puolet vastaajista kuitenkin sanoi, että he eivät vaihtaisi kadun toiselle puolelle, vaikka heidät olisi poistettu kavereista.
Facebook-hyljeksintä heikentää itsetuntoa ja johonkin kuulumisen tunnetta sekä lisää kontrollin menettämisen tunnetta. Ystävälistalta poistetuksi tuleminen aiheutti tutkittaville myös pahaa mieltä.
– Tutkimus osoittaa, että kaverin poistamisella on psykologinen merkitys niille, jotka joutuvat poistetuiksi."
Miten itse suhtaudut?
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
"Puolet vastaajista kuitenkin sanoi, että he eivät vaihtaisi kadun toiselle puolelle, vaikka heidät olisi poistettu kavereista.
Facebook-hyljeksintä heikentää itsetuntoa ja johonkin kuulumisen tunnetta sekä lisää kontrollin menettämisen tunnetta. Ystävälistalta poistetuksi tuleminen aiheutti tutkittaville myös pahaa mieltä.– Tutkimus osoittaa, että kaverin poistamisella on psykologinen merkitys niille, jotka joutuvat poistetuiksi."
Miten itse suhtaudut?
Siten että facebook on joillekin aikuisille kiusaamismentaliteettia omaaville paikka jossa kiusaaminen on mahdollista.
Tuntuis kieltämättä oudolta, jos kaveri poistais juuri mut kavereista. Että en kyllä varmaan sellaisen kanssa haluaisi olla enää tekemisissä, ellei poistoon olisi jotain erityistä syytä.
No sehän on tosi hyvä tapa viestiä epätoivottaville kavereille, että ei halua olla enää tekemisistä. Harmi, että 60% ei tajua.
Olen poistanut sellaisia, joiden kanssa ei ole ollut vuosiin mitään kommunikointia tai tavattu, ei facebookin välityksellä tai todellisessa maailmassa.
Mulla on kaiken kaikkiaan vähän fb-kavereita, n. 50 ja kaikki sellaisia joiden kanssa olen oikeasti jollain tapaa tekemisissä. Rehellisesti voin sanoa että pahoitin vähän mieleni kun eräs "äitituttu" poisti minut. Näimme paljon kun lapset olivat pieniä mutta emme useinkaan enää kun lapset menivät kouluun, poiston syynä oli varmaankin tuttavuuden hiipuminen. Kuitenkin asumme samalla pienellä paikkakunnalla, emmekä voi mitenkään välttää näkemästä. Onhan tuo vähän kiusallista.
FB:ssä on kuitenkin paljon muitakin välineitä kuin "poisto", esim. voi lakata seuraamasta, jos haluaa vähentää näkyvien julkaisujen määrää tai vaikka estää ettei omat julkaisut näy tietyille kavereille.
Onhan se poisto sama kuin sanoisi suoraan "en pidä sinusta, en halua kuulla sinusta".
Eräs tyyppi poisti mut (en tiedä syytä) ja nyt syksyllä aloitamme sattumalta samassa työpaikassa. "Hauska" tavata hänet jälleen.
Öh. Mä pidän facebook-kavereita lähinnä jonain katsauksena kavereista ja hyvänpäiväntutuista + siellä on muutamia töiden kannalta hyödyllisiä kontakteja. En varmaan edes huomaisi vaikka puolet noista poistaisi minut kavereistani, kun oikeet kaverit on jossain muualla kuin somessa...
Jos joku poistaa mut fb-kavereista, on se aika selvä merkki siitä, ettei seura kiinnosta oikeassakaan elämässä. Fb on kuitenkin vain fb.
Tulee siinä sellainen olo että mitä mahdoin tehdä väärin, miksi henkilö ei pidä minusta. Ja ehkä erityisen pahalta tuntuu jos saman tuttavapiirin (vaika opiskeluporukka tai harrastusryhmä) muut jäsenet ovat edelleen hänen kavereissaan.
No mulla nyt on muutenkin huono itsetunto, tulee mieleen kouluajan syrjintätilanteet.
En nyt varmaankaan vaihda toiselle puolelle katua mutta tuskin tuollaisen kanssa alkaisin enää kysellä kuulumisia. Viileä tervehdys ja jatkan matkaa.
Viestejä jätetään hirveen herkästi julkaisematta. Kirjoitin, että fb-kaveri ymmärsi väärin jonkun sanomani asian ja syytti minua tietyn ihmisryhmän vihaajaksi, vaikka suurin osa ystävistäni kuuluu ko.ryhmään. Hän poisti kavereista, mutten toisaalta kaipaakaan sellaista ihmistä, joka väkisin tulkitsee asioita noin.
En ole varmaan koskaan tullut poistetuksi ainakaan sellaisen ihmisen toimesta jota näkisin jossain vielä nykyisessä elämässäni.
Jaa-a, tekeeköhän jotkut poistoja ihan vain hetken mielijohteesta, kun "siivoustuulelle" sattuvat? Eivätkä mieti että tulevaisuudessa tiet voivat taas kohdata, eikä siltojen katkominen ehkä ollut järkevää,
Minun opiskeluluokalleni kuului yksi aikuisopiskelija, joka oli hyvin nenäkäs ja itseään täynnä. Hän poisti minut ja 90% muistakin opiskelukavereista heti kun valmistuimme. Ihmettelin tätä suuresti, koska luulin ensin hänen poistaneen vain minut.
Kysyin häneltä viestillä, että olenkohan itse vahingossa hänet poistanut, mutta hän vastasi vain hymiöllä. En puhunut hänelle enää mitään tämän jälkeen. Ja todellakaan en tervehtisi. Olimme vuosia kuitenkin pareina ja luulin että kaikki on välillämme ok, kuitenkin hän näki vaivaa valkatakseen juuri minut pois kavereistaan. Ällöttävä tyyppi.
Jos joku "merkityksetön", lähes tuntematon tyyppi poistaisi, niin tuskin olisin muutenkaan kadulla moikannut. Joten ei vaikuta asiaan.
Mutta jos joku oikeasti tuntemani tyyppi poistaa, ja tiedän, että on esim pitänyt yhteisiä kavereita, ja että kyseessä ei ole mikään valtaisa Elämänmuutos, niin totta hemmetissä se poistaminen on ollut "henkilökohtaista". Ja tietysti suhtaudun jatkossa sen mukaisesti, että tuo ei halua olla tekemisissä.
Ikinä en enää tervehdi, ja varmasti myös kerron ”yhteisille tuttaville” miksi.
Minä olen poistanut kaikki, jotka eivät vuoden sisään olleet ottaneet kontaktia irl - tai edes siellä facessa. Ihan saa suuttua rauhassa.
Onneksi ei ole kavereita niin ei tarvitse vaivata päätä moisilla sosiaalisilla ongelmilla.