Hyviä kirjoja joista tehdyt elokuvat ovat kuitenkin hyvin huonoja
Kommentit (34)
No, lähes kaikki?
Etenkin fantsu/scifi-puolelta keksii floppeja vaikka kuinka paljon, esim. Pimeä nousee, Musta torni, Narnia. Kaikissa genreissä on epäonnistuneita sovituksia, mutta jotenkin noissa se mokaaminen oikein korostuu - sitä samaa tunnelmaa ei vaan saavuteta, vaikka olis hienotkin tehosteet tai edes vähän sinnepäin oleva käsis (jota ei kyllä useimmiten ole... Miksi edes tehdä kirjan perusteella elokuva, jos ei aio kertoa samaa tarinaa kuitenkaan?).
Toisin päin on helpompi miettiä, koska mieleen tulee vain muutamia. Lapsena tykkäsin Musta ori -elokuvasta enemmän kuin kirjasta, jonka olin lukenut ensin. Hohto on tosi tylsä ja pitkäveteinen kirja eikä leffanakaan kummoinen, mutta loppuratkaisu on leffassa paljon kekseliäämpi kuin kirjassa ja siksi mainitsen sen. Poikani Kevin sitten taas oli elokuvana oikeasti paljon parempi kuin kirjana, tosin rakastan Ezra Milleriä, joten saatan olla lausunnossani puolueellinen... Ja bonarina vielä sarjamaininta: mielestäni Game of Thrones on parempi kuin kirjat, joihin se perustuu. Olin jättää koko sarjan katsomatta, kun en aikoinaan oikein syttynyt niistä kirjoista, mutta kannattihan se katsoa sittenkin.
Tuulen viemää. Erinomainen kirja todella kiinnostavasta osasta historiaa, mutta elokuvana aivan hirveä ja vääristelty rakkaushömppä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kaikki leffat ovat kirjaversioita surkeampia. Niin se vaan on. Omassa mielikuvituksessaan on luonut jonkunlaisen maailman kirjasta ja valkokankaalla se on jotain ihan muuta, laimeampaa omaan mielikuvaan ja kirjan tekstiin verrattuna.
Hohto on minusta elokuvana paljon kirjaa parempi.
Forrest Gump on kuulemma kirjana aika keskinkertainen. Elokuva on yksi kaikkien aikojen parhaista.
Samaa mieltä Forrest Gumpista, kirja ei ollut kummoinen, mutta elokuva on loistava.
Dyyni
Suomalaisista Harjunpää ja Pahan Pappi, voi itku kuinka surkea se oli ja kirja oli niin hyvä.
Mielensäpahoittaja. Kirja on tosi hauska mutta herättää silti ajatuksia. Vinoilee mutta ei halvenna ketään.
Filmi on täyttä basgaa. Esittää mielensäpahoittajan jonain avuttomana tohelona.
Juokse tai kuole. Richard Bachmanin (King) häijy dystopia, jonka filmiversiossa Iso-Arska väistelee jotain jouluvaloihin pukeutunutta heeboa. Ei Jeesus.
Veren vangit. Puhumattakaan Queen of the Damned -elokuvsta. Anne Ricen vampyyrikirjat ovat niin koukuttavia ja eroottisia, ja niiden hahmot - ainakin Lestat - niin riemastuttavan omahyväinen narsissi, että olisi voinut kuvitella jotain paljon parempaa.
Veren vangeista tulee aina mieleen yhtenä kamaluutena nuorta ja nuoruudessaan suorastaan kaunista Armandia näyttelevä vanha ja pökkelöiseksi puuteroit Antonio Banderas.
Katja Ketun Kätilö oli mahtava kirja. Elokuvana täysin sekava. Näyttelijöiden puheesta ei saanut selvää jne. Näyttelijät Krista Kosonen ja Lauri Tilkanen olisivat pystyneet parempaankin.
Pieni suklaapuoti. Kirjassa mystisyyttäkin ja rummia sävyjä. Elokuva romanttista höttöä ja juonrakin laitettu urakalla uusiksi.
LOTRit on hyviä elokuvanakin, Hobiteissa sen sijaan unohdettu kirja ja keskitytty enemmän erikoistehosteisiin ja tappeluihin.
Hhhhmmm... Kaikki. Ja tosiaan etenkin Kingit. Tosin minä tykkäsin Mustasta tornista, se oli niin selkeästi eri teos kuin kirja(sarja).
Fifty shadet ja twilightit on kirjoina paljon parempia. Tosin fifty shadesia ei sellaisenaan varmaan olisi kukaan vakavasti otettava näyttelijä suostunut tekemään. Eihän nämä nyt mitään mestariteoksia ole kirjanakaan.
Harry Potterit. Harry Potterin castingissa jo menty vikaan sen takia että poika näytti Harry Potterilta. Ei vaan osaa näytellä tippaakaan.