Lue keskustelun säännöt.
Isot vai pienet ongelmat parisuhteessa?
17.08.2018 |
Aiemmissa parisuhteissani on ollut jokin (tai useampi) iso ongelma, joka (tai jotka) on lopulta johtanut eroon. Esim. toinen haluaa lapsia, toinen ei. Tai miehellä päihdeongelma, jonka vuoksi lopetin suhteen. Jne. Nykyisessä parisuhteessa ei ole isoja ongelmia, mutta pieniä sitten riittääkin. Pienillä ongelmilla tarkoitan sitä, että mies ei koskaan voi laittaa kaikkia kaapinovia jäljiltään kiinni, vaan minun täytyy niitä käydä sulkemassa, ja pari vuotta jatkuttuaan asia on alkanut ärsyttää jo ihan liikaa. Tai mies jättää aina jonkun jutun pöydälle laitettuaan välipalaa, joko maidon tai voin tai leipäpaketin auki kuivumaan, ja sitten se menee pilalle. Tai aamuisin kun minä lähden yleensä 5 min miehen jälkeen töihin (minkä mies tietää), niin juuri ennen lähtöään mies kiertää avaamassa kaikki kaksikerroksisen asuntomme ikkunat auki, ja minun on pakko lähtökiireessä käydä ne sitten sulkemassa kaikki (koska molemmat ollaan sitä mieltä, että niitä ei saa jättää päiväksi auki). Tämä viimeisin ärsyttää minua todella, koska mies tietää että minulla on kiire lähteä eikä ne ikkunat ehdi kuitenkaan olla auki kuin minuutin, kun joudun heti hänen jälkeensä ne sulkemaan. Asiasta olen sanonut monta kertaa, mutta aina hän käy ne kaikki juuri ennen lähtöään avaamassa. Minusta jo tuntuu, että tekee sen kiusatakseen ja hankaloittaakseen töihinlähtöäni, mutta hän ei varmaan oikeasti tarkoita sitä niin. Tällaisia pieniä "ongelmia" (eli ärsytyksen aiheita) on monia. Noissa aiemmissa suhteissani, joissa oli jokin iso ongelma, ei ollut tällaisia pieniä ongelmia oikeastaan ollenkaan. Nykyisessä siis taas päinvastoin. Onko siis mahdoton toive, että olisi ongelmaton suhde? Ja olenko vain typerä, kun ärsyynnyn siitä, että leipäpaketit jätetään aina auki kuivumaan (ja pilaantumaan) ja siitä, että ne ikkunat pitää aina avata siten että ne jää minun kiireessä suljettavaksi???
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvät hytyset. Aamullinen kilpailu kumpi ehtii nopeammin valmiiksi ja ehtii tehdä kiusaa toiselle. Mies johtaa. Naisella ei ole mitään mahdollisuuksia tässä kisassa koska hän meikkaa. Ratkaisu naiselle: nuku vaatteet päällä, nouse sängystä, ryysää ulos asunnosta ja meikkaa työmatkalla tai työpaikalla. Pesulla on käytävä illalla.
Ei ole kilpailu, koska minä en tee miehelle kiusaa (eikä mies siis edes väitä että tekisin). Omasta mielestään mies ei tee minulle kiusaa vaan tuulettaa asuntoa. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos! Hepoitit huomattavasti päätöstäni poikaystävän kanssa yhteen muuttamisesta.
Kysyit onko ongelmaton suhde mahdoton toive. Näinkin lyhyellä elämänkokemuksella (27 v) sanoisin, että on. Kaikissa meissä on huonot puolet ja kaikilla meillä on ärsyttäviä tapoja. Jos haluaa toisen ihmisen kanssa elämänsä jakaa, on vain pakko oppia hyväksymään se. Oma poikaystävä jättää vaatteita minne sattuu, milloin sohvalle, milloin tuolille ja milloin jopa lattialle. Lasejakin on aina useampi, tyyliin yksi olkkarissa, yksi makkarissa, yksi keittiössä jne. Aluksi ärsytti kovastikin, mutta nyttemmin olen oppinut suhteuttamaan asioita ja alkanut ajatella, että vaikken noista tavoista tykkää niin oikeasti ne eivät ole vakavia ja kaikki hyvä korvaa nuo "ongelmat" ihan heittämällä. En siis valita niistä enää enkä anna niiden häiritä suhdettamme, jossa minua kohdellaan todella kunnioittavasti ja rakastavasi, jossa saan hellyyttä ja huomiota jokaikinen päivä, jossa oloni on turvallinen ja lämmin, jossa saan nauraa vähän väliä vatsalihakset kipeinä jne.
Ja kannattaa myös muistaa, että et itsekään ole täydellinen. Omia ärsyttäviä tapojaan ei välttämättä itse tajua, mutta toinen ihminen kokee ne eri tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Kysyit onko ongelmaton suhde mahdoton toive. Näinkin lyhyellä elämänkokemuksella (27 v) sanoisin, että on. Kaikissa meissä on huonot puolet ja kaikilla meillä on ärsyttäviä tapoja. Jos haluaa toisen ihmisen kanssa elämänsä jakaa, on vain pakko oppia hyväksymään se. Oma poikaystävä jättää vaatteita minne sattuu, milloin sohvalle, milloin tuolille ja milloin jopa lattialle. Lasejakin on aina useampi, tyyliin yksi olkkarissa, yksi makkarissa, yksi keittiössä jne. Aluksi ärsytti kovastikin, mutta nyttemmin olen oppinut suhteuttamaan asioita ja alkanut ajatella, että vaikken noista tavoista tykkää niin oikeasti ne eivät ole vakavia ja kaikki hyvä korvaa nuo "ongelmat" ihan heittämällä. En siis valita niistä enää enkä anna niiden häiritä suhdettamme, jossa minua kohdellaan todella kunnioittavasti ja rakastavasi, jossa saan hellyyttä ja huomiota jokaikinen päivä, jossa oloni on turvallinen ja lämmin, jossa saan nauraa vähän väliä vatsalihakset kipeinä jne.
Ja kannattaa myös muistaa, että et itsekään ole täydellinen. Omia ärsyttäviä tapojaan ei välttämättä itse tajua, mutta toinen ihminen kokee ne eri tavalla.
Mutta on eri asia, että on vain joku ärsyttävä tapa (jättää likaiset sukat lattialle, puristaa tuubia väärästä kohtaa) kuin että on joku toisen arkea hankaloittava tapa (aiheuttaa toiselle aamukiireeseen ylimääräistä pakollista hoidettavaa = ne ikkunat) tai tapa, joka aiheuttaa rahanmenoa (jättää aina leipäpaketin auki, ja se kuivuu pilalle, niin on pakko ostaa aina uutta leipää). Ap.
Avaa itse ne ikkunat kun nouset ja mies voi siten sulkea ne lähtiessään. Problem solved. Kaapinovien sulkeminen on niin pikkujuttu, että siitä en viitsisi edes mainita, helpompi vaan ohikulkiessaan laittaa niitä kiinni. Mutta en itsekään suostuisi sulkemaan ikkunoita tuossa tilanteessa.
Mä itse ärsyynnyn helposti myös pikkujutuista, mutta yritän sitten miettiä mikä kaikki minussa todennäköisesti ärsyttää miestä ja niitä pikkujuttuja löytyy yhtälailla. Yritän myös keskittyä siihen, että mies tekee paljon kotitöitä ja olla kiitollinen siitä kun joku on pessyt pyykit tai astiat. Välillä sitä sokeutuu sille, mitä se toinen tekee ja ärsyttää vain ne mitä on tekemättä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Avaa itse ne ikkunat kun nouset ja mies voi siten sulkea ne lähtiessään. Problem solved. Kaapinovien sulkeminen on niin pikkujuttu, että siitä en viitsisi edes mainita, helpompi vaan ohikulkiessaan laittaa niitä kiinni. Mutta en itsekään suostuisi sulkemaan ikkunoita tuossa tilanteessa.
Mä itse ärsyynnyn helposti myös pikkujutuista, mutta yritän sitten miettiä mikä kaikki minussa todennäköisesti ärsyttää miestä ja niitä pikkujuttuja löytyy yhtälailla. Yritän myös keskittyä siihen, että mies tekee paljon kotitöitä ja olla kiitollinen siitä kun joku on pessyt pyykit tai astiat. Välillä sitä sokeutuu sille, mitä se toinen tekee ja ärsyttää vain ne mitä on tekemättä...
Mies ei suostu sulkemaan niitä ikkunoita, koska "viimeisen lähtijän pitää ne sulkea". Ja hän pitää huolen, että minä olen se viimeinen lähtijä. Olen monesti avannut ne ikkunat heti noustuani ja sulkenut ne 10 min ennen lähtöäni (aamutoimissani menee noin tunti). Mutta mies käy ne AINA uudelleen avaamassa lähtiessään, ja jättää ne minun suljettavaksi. Vaikka sanoisin, että olen jo tuulettanut, niin hänen mielestä pitää tuulettaa lisää. Olemme asiasta riidelleet monta kertaa, ja asia ei ratkea sillä, että esitän järkeviä perusteluja kantani tueksi. Mies ei muuta toimintaansa, koska on mielestään oikeassa. Ap.
Älä nipota,toivottavasti tulet vielä kohtaamaan oikeita ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä nipota,toivottavasti tulet vielä kohtaamaan oikeita ongelmia.
Mistä oletat, että en olisi elämässäni kohdannut paljonkin isoja oikeita ongelmia? Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä nipota,toivottavasti tulet vielä kohtaamaan oikeita ongelmia.
Mistä oletat, että en olisi elämässäni kohdannut paljonkin isoja oikeita ongelmia? Ap.
Siitä kun nipotat tollasista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noistakin ongelmista kasvaa ajan myötä sen verran paljon kiukkua herättäviä ongelmia että suhde päättyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyit onko ongelmaton suhde mahdoton toive. Näinkin lyhyellä elämänkokemuksella (27 v) sanoisin, että on. Kaikissa meissä on huonot puolet ja kaikilla meillä on ärsyttäviä tapoja. Jos haluaa toisen ihmisen kanssa elämänsä jakaa, on vain pakko oppia hyväksymään se. Oma poikaystävä jättää vaatteita minne sattuu, milloin sohvalle, milloin tuolille ja milloin jopa lattialle. Lasejakin on aina useampi, tyyliin yksi olkkarissa, yksi makkarissa, yksi keittiössä jne. Aluksi ärsytti kovastikin, mutta nyttemmin olen oppinut suhteuttamaan asioita ja alkanut ajatella, että vaikken noista tavoista tykkää niin oikeasti ne eivät ole vakavia ja kaikki hyvä korvaa nuo "ongelmat" ihan heittämällä. En siis valita niistä enää enkä anna niiden häiritä suhdettamme, jossa minua kohdellaan todella kunnioittavasti ja rakastavasi, jossa saan hellyyttä ja huomiota jokaikinen päivä, jossa oloni on turvallinen ja lämmin, jossa saan nauraa vähän väliä vatsalihakset kipeinä jne.
Ja kannattaa myös muistaa, että et itsekään ole täydellinen. Omia ärsyttäviä tapojaan ei välttämättä itse tajua, mutta toinen ihminen kokee ne eri tavalla.
Mutta on eri asia, että on vain joku ärsyttävä tapa (jättää likaiset sukat lattialle, puristaa tuubia väärästä kohtaa) kuin että on joku toisen arkea hankaloittava tapa (aiheuttaa toiselle aamukiireeseen ylimääräistä pakollista hoidettavaa = ne ikkunat) tai tapa, joka aiheuttaa rahanmenoa (jättää aina leipäpaketin auki, ja se kuivuu pilalle, niin on pakko ostaa aina uutta leipää). Ap.
ostat itsellesi leipää jonka pakastat annoksissa ja lämmität itsellesi tarpeen vaatiessa. Mies syököön sitä kuivunutta leipää, jonka myös ostaa itse. Joko oppii tai syö kuivaa leipää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan oikeesti nyt, mies tekee ton ihan tahallaan v*ttuillakseen, jos kerran uudestaan availee jo suljettuja ikkunoita ja "pitää huolen" että sun pitää ne aina sulkea. Se on sitten oma juttunsa, miksi haluaa tehdä kiusaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaa, että miten hän perustelee käytöstään, esim tuota epärationaalista ikkunoiden availua? Kai hän tajuaa ettei hänen toiminnassaan ole mieltä?
Perustelee niin, että hän haluaa tuulettaa asuntoa ja siksi avaa ikkunat, ja koska minä lähden viimeisenä niin minun pitää ne sulkea, jotta ne ehtii olla mahdollisimman kauan auki. Eli kai tuossa joku logiikka on. Mutta minua taas ärsyttää aivan suunnattomasti, että minulla on todella kiire lähteä aamulla töihin (etten myöhästy bussista) ja sitten joudun toisen jälkiä korjailemaan siinä lähtökiireessä (kulkemaan toisen perässä sulkemassa ikkunoita). Ap.
Ap, toi on mieheltä vallankäyttöä ja hä tekee sen harkitusti kiusaksesi.Se logiikka tuossa on, passiivisagressiivisuus mikä ilmenee noissa muissakin jutuissa. Kysypä miksi ja ilmoita että jatkossa jätät ikkunat auki. Ja sitten jätät vaikka kuinka ketuttaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaa, että miten hän perustelee käytöstään, esim tuota epärationaalista ikkunoiden availua? Kai hän tajuaa ettei hänen toiminnassaan ole mieltä?
Perustelee niin, että hän haluaa tuulettaa asuntoa ja siksi avaa ikkunat, ja koska minä lähden viimeisenä niin minun pitää ne sulkea, jotta ne ehtii olla mahdollisimman kauan auki. Eli kai tuossa joku logiikka on. Mutta minua taas ärsyttää aivan suunnattomasti, että minulla on todella kiire lähteä aamulla töihin (etten myöhästy bussista) ja sitten joudun toisen jälkiä korjailemaan siinä lähtökiireessä (kulkemaan toisen perässä sulkemassa ikkunoita). Ap.
Ja olen siis yrittänyt toimia niin, että lähdenkin töihin ennen miestä. Mutta kun hän näkee, että olen tekemässä lähtöä eli keräilemässä työläppäriä ym laukkuun ja alkamassa pukemaan vaatteita jne, niin hän kiireellä pistää itsensä valmiiksi ensin ja lähtee ensin (avattuaan ensin ne ikkunat). Hän pystyy lähtemään töihin suunnilleen minuutissa suoraan sängystä, minulla taas aamuisin kestää pidempään kun on meikattava ym ym. Ap.
Eli suunnitelmallista kiusaamista. Sitä se on. Ja tulee pahenemaan vuosien myötä kunnes sairastut henkisesti tai eroat.
Kun jossain ihmisessä on piirteitä mitkä ärsyttää, niin lopulta siinä käy niin, että pienet ja vähäpätöisetkin asiat tai tavat siinä henkilössä alkaa ärsyttää. Juuri tällä viikolla uutisoitiin eräästä hyvin korkea-arvoisesta johtohenkilöstä, jota ärsytti taskuliinat. Tuskin häntä ensiksi ne taskuliinat oli alkaneet ärsyttää vaan niiden kantajat.
Älä siivoa miehen jälkiä! Jätä ne ikkunat auki, leipäpussit auki ja maidot lämpimään. Siinä mies oppii, kun koti on ihan kylmä takaisin tullessa, leipä kuivunut ja maito mennyt pilalle. Ja mies itse käy toki ostamassa uudet maidot ja leivät.
Nouse viisi minuuttia aikaisemmin, jotta ehdit sulkea ikkunat kiireettä. Tai avaa ikkunat heti herättyäsi ja lähde yhtä bussia aikaisemmin töihin - meikkaa vasta töissä. Tai ala harrastaa aamuisin jotain liikuntaa ja mene sieltä suoraan töihin.
Tottakai joka parisuhteessa on ongelmia, koska harvoin kaksi täysin samanlaista ihmistä toisiinsa rakastuvat. Siihen tarvitaan erilaisuuden kipinää. Erilaisista tavoista tulee ennemmin tai myöhemmin törmäyksiä, jotka kukin pari ratkaisee omalla tavallaan.
Ihan selvää kiusantekoa mieheltä ikkunoiden kanssa. Haluaa pompottaa sua jostain syystä. Ilmoita, että jatkossa mies saa sulkea ikkunat tai suhde on tässä. Sitten jos mies keksii jonkin uuden tavan pompottaa, on turha jatkaa suhdetta.
No ei se, että sun mies ei ole peliriippuvainen narkkari, vielä tarkoita sitä että se on hyvä mies. Mulla menis hermot tuommoiseen vääntämiseen alle viikossa.