Typerin tapa miten olet telonut itseäsi
Mä yritin keskellä yötä siirtyä parempaan asentoon samalla peittoa kiskoen, kun kolautinkin pääni täysiä sängynpäätyyn. Pääni lyötyäni säikähdin niin, että otteeni peitosta heltisi ja löin käytännössä itseäni nenään niin, että se rupesi vuotamaan verta. :( Onneksi ei ollut kukaan näkemässä. :D
Kommentit (1603)
Minä olen näissä todella taitava.
Kuluneen kesän aikana olen mm. raastanut polveani teräsharjalla kun puhdistin jotan ulkokalustetta. Polvi vaan sattui siihen harjan tielle kun heilautin vähän isomman kaaren.
Saman päivän aikan onnistuin tökkäämään itseäni kyynärpäähän valtavilla oksasaksilla. Se tapahtui siten, että pidin niitä saksia toisessa kädessä samalla kun toisella kädellä vedin maasta jotain juurakkoa irti. Juurakko oli aika tiukassa, ja kaikki varmaan tietävät miten siinä käy kun semmoinen tiukassa kiinni ollut lopulta yhtäkkiä irtoaa. Sitä en tiedä miten onnistuin olemaan semmoisessa asennossa että onnistuin niillä saksilla kyynärpäähän osumaan. Jotenkin ne sakset olivat selkäni takana ja kärki sellaisessa paikassa että tuli osuma. Tuollaillainen vaatii oikeasti jo jotain lahjakkuutta.
Joskus olen onnistunut kompastumaan omiin kenkiini. Kengät olivat silloin jalassani ja olin ihan selvinpäin. Tämä tapahtui keskellä päivää opiskeluaikoina. Kävelin koulun käytävällä, tasaisella lattialla tyytyväisenä reppu kädessä, kunnes yhtäkkiä makasin mahallani siinä pitkin käytävää, reppu jossain metrien päässä minusta. Se oli noloa. Opiskelukaverit tulivat tietysti auttamaan ja ihmettelivät, että mitä oikein tapahtui.
Pyörän päältä en enää edes uskalla nousta silleen normaalisti. Omaan pyörään kompastuminen ei ole kovinkaan siisti juttu varsinkaan liikennevaloissa. Tämä sattuivielä semmoisen matalarunkoisen mummopyörän kanssa.
Sama ongelma minulla on myös liikkeelle lähtemisen kanssa. Pitää ensin nostaa jalka toiselle puolelle pyörää ja sitten voi lähteä polkemaan. Ja pysähtyminen on muistettava tehdä niin että pyörä jää siihen jalkojen väliin.
Nykyään minulla on semmoinen pyörä, jossa on tanko aika ylhäällä. Se on parempi kuin mummopyörä, sillä sen kanssa en vahingossa yritä pysähtyä niinkuin normaalit ihmiset.
Onhan se tietysti vähän hassun näköistä kun värkkään pyöräni kanssa mennen tullen, mutta eipähän ole naama ruvella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitoin auton oven kiinni ennen kuin ehdin itse välistä pois. Pääni jäi oven väliin. Kyllä sattui!
Mulle on käynyt myös noin ja vieläkin ihmettelen miten se oli mahdollista 😂 Mulla jäi pää just korvien kohdalta väliin ja sattu ihan älyttömästi.
Minä kirjoitan työkseni tekstejä varoitustarroihin.
Yleisimpiä varoituksia ovat ne, joissa neuvotaan ottamaan kaikki ruuminosat pois välistä ennen oven sulkemista tai kielletään työntämästä mitään ruumiinosia koneessa oleviin aukkoihin.
Yksi oikeusjuttu on käyty semmoisessa tapauksessa, jossa mies oli telonut korvansa laittamalla kaapin oven kiinni vaikka hänen oma päänsä oli vielä välissä.
Tiputin humalassa palavan tupakan pitkähihaiseni hihaan. En tajunnut tapahtunutta n. 5 sekunttiin, ihmettelin vain kipua, ja kun tajusin että hihassani palaa tupakka rupesin repimään paniikissa paitaa pois päältäni. Tuloksena ihossa palanut ja tulehtunut reikä, päivystyskeissi sekä minä ilman paitaa baarin terassilla :D Arpi jäi muistoksi vaikka tästäkin 10 vuotta aikaa.
Tämä ei sattunut minulle vaan äidilleni, mutta kerron silti:
Tiedätte, että vanha kansa vaihtaa ikkunaverhot kahdesti vuodessa. Niin äitikin. Hän kiipesi 10-metrinen verhokappa kädessä porrasjakkaralle ja sai huimauskohtauksen kiinnitettyään osan nipsuista kiskoon. Putosi selälleen viherkasviensa päälle.
R.I.P. valtava peikonlehti ja jukkapalmu.
Jos podet niskavaivoja, älä ihmeessä tee staattista työtä kädet pään yläpuolelle kohotettuina.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ei sattunut mitään mutta olis voinut sattua... Tulin kaupasta, oli ekoja liukkaita kelejä. Menin reteesti ja vauhdilla auton luo, avasin kuljettajan oven ja seuraavassa hetkessä makasin maassa jalat etupyörien kohdalla, avoin ovi siinä yläkropan yläpuolella, siististi linjassa auton kanssa. En tajua miten en lyönyt päätäni jäähän niin että kumahtaa. Kiitos liskoaivo.
Minä olen onnistunut liukastumaan oman autoni alle autosta pois noustessani :D
Vyötäröstä alaspäin olin auton alla, en sentään kokonaan sinne liukunut.
Näppäränä kaupunkilaistyttönä yritin saada mökillä polttopuita pilkottua.
Monta kertaa löin, ei tapahtunut mitään.
Kunnes onnistuin lyömään sillä kirveellä polveeni:D älkää kysykö miten.
Nilkutin paikalta pois ilman polttopuita ja menin vessaan teippaamaan jalkani. Onneksi ei edes tullut kauhean paha jälki kun oli tylsä kirves. En kertonut kenellellään:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut tapana erotella ripset ripsarin laiton jälkeen hammastikulla ihan teinistä lähtien. Muistan kun äiti varoitti, että tökkään vielä silmääni joskus...no yli nelikymppiselsi selvisin kunnes tuo tapahtui. Hävetti tunnustaa silmälääkärille, että joo, itse tökkäsin tikulla silmääni...😑
Mä olen erotellut nuppineulalla! Taidanpa nyt lopettaa tuon pahan tavan. Kiitos sulle!
Voi sisko sentään... Mä olen sulle tosta varoitellut vuosia, ja nyt täällä uskot jotain tuntematonta!
Klassikko: Kävelin päin valopylvästä. Selvin päin, keskellä päivää. Kuhmua pukkas.
Yöllä menin ottamaan juomista ja tiputin lasin pöydältä jalalle. Pari sirua jäi törröttämään jalkaan, jotka itse poistin ja "kiva" veri vana vei kylppäriin. Tosin ei menneet syvälle, onneksi, mutta pari koloa jäi muistoksi.
Viime talvena työpaikan pihalla parkkipaikalla kompastuin kävellessä omiin kengännauhoihini ja lensin vauhdilla ja kaaressa maahan asfaltille.. siitä kohtaa oli jää sulanut.. lensin niin, että kaatusin käden päälle ja siitä kierähdin selälleen. Tuli tyhmä olo, kun siinä makasin.. farkut rikki ja käsistä verta. Kuinka onnistuin..
Tänään lämmitin mikrossa kana curry-kastiketta, ja kun otin kiehuvan kuuman lautasen mikrosta, kana "räjähti" ja kuumaa curryä lensi naamalle.. auuu
Vierailija kirjoitti:
Menin naimisiin pettäjävalehtelijalumpun kanssa
Mun tutulle on kanssa käynyt noin. Hirvee akka, onneksi löysi sitten kunnollisen naisen.
Pelastin kärpästä pulasta, eli nuorena vanhan kotitaloni vintissä istuin lukemassa ja huomasin, et iso kärpänen surisi ikkunassa eikä päässyt ulos. Lasi oli alhaalta sivusta rikki ja aloin huitoo sitä kärpästä sinne rikkinäiseen kohtaan, mistä se mahtuisi lentämään ulos. Kun se ei suosiolla mennyt, niin työnsin sitä jotenkin väkisin ja samalla tietenkin leikkasin lasista hemmetin syvän haavan peukalonhankaan. En ees muista, menikö se otus vieläkään ulos. En kehannut kenellekään sanoa, mistä se kamala haava tuli, vaan keksin jotain muuta.
Muutama onnettomuus varpaille. Pelasin korista ja tein nopean käännöksen. Silloin astuin vahingossa omalle varpaalleni. Varvas venähti pahasti. Kerran myös potkaisin varpaani täysillä seinään unissani. Näin siis unta, että osasin karatea.
Jaoin vaalimainoksia. Mainokset oli mulla nipussa vasemmassa kainalossa, ja kädessä oli koiran talutushihna, sen päässä ihan pieni koiranpentu. Tarkoitus oli siis ottaa oikealla kädella sieltä kainalosta aina yksi mainos ja pudottaa postilaatikkoon. Oli kevättalvi, jäinen tie ja vettä satoi mukavasti.
Pentu kiskaisi yllättävän voimallisesti, ja kaaduin siihen tielle kontalleni. Koiran hihna irtosi kädestäni ja samalla ne vaalimainokset putosivat kainalostani. Jostain syystä ne levisivät ympärilleni kuin korttipakka levitettynä kädessä, viuhkan muotoisesti. Tie oli jäässä ja päällä vesikerros, mainokset ui viuhkana siis siellä veden alla. Pipo valahti silmilleni ja koira meni menojaan, kunnes palasi siihen eteeni ihmettelemään, että mitä minä oikein siinä kontallani tein. Joka puolella oli omakotitaloja, ehkä joku näki. Mutta parasta olisi ollut, jos se vaaliehdokas olisi nähnyt, kuinka kaikkeni minä hänen puolestaan annoin. Keräilin ehdokkaan naamat hyppysiini, otin koiran ja lähdin kotiin, märät mainokset myttysin roskikseen. Kämmeniini ja polviini ilmestyivät mahtavat mustelmat.
Kävellyt päin stop- merkkiä :D