Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Puolisoni kadehtii omaa aikaani
15.08.2018 |
Siis, ollaan perhe kahdella lapsella ja kahdella vanhemmalla. Mies on aina poikki töistä tullessaan joten suunnistaa sänkyyn joko nukkumaan tai selaamaan kännykkää n. 1,5t ja aloittaa iltahommat, jotka tällä hetkellä sisältää remontointia. Olen kotiäiti tällä hetkellä, joten yön keskinäisten unien lisäksi hommat alkaa aamulla klo 7 ja jatkuu siivouksilla ym muilla kotihommilla päiväunien aikana ja jatkuu lasten huolehtimisella kasiin asti. Eli kun lapset saan sänkyyn, aloitan oman hetkeni, joka katkeilee vähän väliä palautellessani esikoista takaisin sänkyyn.
Nyt vaan alkaa kuppi mennä nurin, sillä huomasin että minun hengähdys hetkeä ei enää häiritse lapsi, vaan aina joku pikku homma miehelle. Ja kun autan siinä ja palaan kirjani tai kännykän pariin, taas pikku homma ja taas yks pikku homma.
Jos miestäni häirittäisiin hänen levollaan, hän hyppisi seinille kiukuisaan, miksi minun hetkeni ei saa omaa rauhaa?
Kysymykseni on, onko teillä puolisoja jotka eivät anna levätä kun on sinun vuorosi, vaan pudottelee vähän väliä jotain tehtäviä? Miten olette nostaneet asian esille ettei toinen suutu?
Kommentit (84)
Olen myös miettinyt, että iltavuoroon mennessäni joskus aamut oli mahdottomia, sillä jos mieheni heräsi ennen minua, alkoi äänekäs itsekseen sadattelu, kaapin ovien paiskominen ja astioiden koluuttaminen. Sekä jos heräsin ja nousin käymään vessaan, alkoi ruikutus että keittäisinkö hänelle kahvia/teetkö aamupalaa, kun on niin kiire. Huomasin että se alkoi olla joka kertaista, joten tokaisin että herätköön aikaisemmin jos on kiire, minä haluan nukkua vielä. Itselle ei tullut mielenkään kysyä aamuvuoroon mennessäni häntä keittämään kahveja tai muuta jos sattuu pyörähtämään aamulla vessassa.
En tiedä onko tämä oleellista, muistan joskus vaan ihmetelleeni, onko hän mustasukkainen siitä että sain nukkua pidempään kuin hän?
Mennenpä taas tekemään yhden pikkuhomman... huoh.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on myös tuohon taipuvainen mies. Mä tosin oon niin itsekäs, että en vain auttanut turhissa hommissa leponi aikaan. Joskus jossain tärkeässä toki, mutta en missään "voitko laittaa verhot kiinni"-jutuissa. Nykyään onneksi ymmärtää jo oman aikani tärkeyden eikä juuri turhia kysele.
Ja mies ei itse tee niitä pikkuhommia, koska...?
Minullakin oli mies joka joka ikisessä asiassa kiekaisi että tuus jeesaamaan. Ja se jeesaaminen oli sitten ruuvimeisseli kädessä vieressä seisomista. Jos häntä itseään joutui häiritsemään levossa oli helvetti irti. Eikä puhettakaan että asiasta olisi kyetty keskustelemaan ilman parin viikon murjotusta. Läksin lätkimään.
Ja ennen lapsia kävin kaverini kanssa monesti salilla tai ostoksilla tai muuten vaan kahviteltiin, olin ilmoittanut monesti että tulen kotiin noin X tunnin kuluttua, niin vakioksi tuli, että mies soitti noin tunnin kuluttua lähdöstäno ja kysyy meneekö vielä kauan/tulenko kohta? Tämä jopa alkoi ärsyttämään ystäväänikin kun ei edes salivaatteita ehditty laittaa ja toinen jo huhuilee perään.
En ennen oikein miettinyt sitä oman ajan karehtimisella, sillä pidin sitä absurdina ajatuksena, koska mies sai mennä ja menikin vaikka missä ja perään oli turha kysyä (siis kysyin joskus että jos teen päivällisen kuudeksi, ehtiikö syömään vai keräänkö jääkaappiin hänelle annoksen), sillä vastaus oli aina en tiiä tai menee kauan.
Mutta nyt tuntuu, kuin tälläkin olisi jokin yhteys. Ehkäpä ylitulkitsen...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja ennen lapsia kävin kaverini kanssa monesti salilla, niin vakioksi tuli, että mies soitti noin tunnin kuluttua lähdöstäno ja kysyy meneekö vielä kauan/tulenko kohta? Tämä jopa alkoi ärsyttämään ystäväänikin kun ei edes salivaatteita ehditty laittaa ja toinen jo huhuilee perään.
Ap
Miten voi mennä tunti siihen että lähtee salille mutta ei saa edes salivaatteita päälle?
Tunnissa olen käynyt salilla ja suihkussa ja olen matkalla kotiin.
t. Mies
Itse olen myös kotiäitinä tällä hetkellä, hoidan vauvaa ja on myös kaksi isompaa. Olen tehnyt miehelle erittäin selväksi, että arkeni on raskasta ja tarvin omat hetkeni iltaisin. Mies tuon kyllä tietää itsekin, sillä hänkin on aika poikki kun käyn omilla harrastusmenoillani parina iltana viikossa. Joka tapauksessa kun laitamme yhdessä lapset unille, sen jälkeen ei toista häiritä millään töillä. Keskustelu on tietysti ok, ja huomion antaminen toiselle. Mutta nuo pari tuntia lasten nukkumaanmenon jälkeen on lepoa ja palautumista varten molemmilla.
En tiedä osunko oikeaan, mutta viestistäsi tulee vaikutelma, että arastelet vetää omia rajojasi miehen suhteen. Sano vaan suoraan hänelle että olet oman rankan päivätyösi tehnyt, tarvitset lepoa etkä ole valmis enää tekemään töitä siinä vaiheessa päivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minullakin oli mies joka joka ikisessä asiassa kiekaisi että tuus jeesaamaan. Ja se jeesaaminen oli sitten ruuvimeisseli kädessä vieressä seisomista. Jos häntä itseään joutui häiritsemään levossa oli helvetti irti. Eikä puhettakaan että asiasta olisi kyetty keskustelemaan ilman parin viikon murjotusta. Läksin lätkimään.
Hieno päätös! Rohkeudestasi voisi moni muukin ottaa oppia.
Vierailija kirjoitti:
Ja mies ei itse tee niitä pikkuhommia, koska...?
En tiedä. En itse kehtaisikkaan pyytää toista tuomaan vesilasia varsinkin kun laukkaa altaan vierestä vähän väliä. Hetki sitten karjui mitä kello on niin monesti että palatessani viemästä pyykkiä kuivumaan, sain taputella esikoisen takaisin nukkumaan.
Alkaa jo pistää vihaksi, sillä hänen kännykkänsä näyttää kellonaikaa yhtä hyvin kuin omani ja oli hänestä kahden metrin päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ennen lapsia kävin kaverini kanssa monesti salilla, niin vakioksi tuli, että mies soitti noin tunnin kuluttua lähdöstäno ja kysyy meneekö vielä kauan/tulenko kohta? Tämä jopa alkoi ärsyttämään ystäväänikin kun ei edes salivaatteita ehditty laittaa ja toinen jo huhuilee perään.
Ap
Miten voi mennä tunti siihen että lähtee salille mutta ei saa edes salivaatteita päälle?
Tunnissa olen käynyt salilla ja suihkussa ja olen matkalla kotiin.
t. Mies
Taidat käyttää autoa salilla käymiseen, sillä itselläni oli käytössä bussi ja oven sulkemisesta salin pukukoppiin pääsemiseen meni useimmiten lähemmäksi se tunti.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mies ei itse tee niitä pikkuhommia, koska...?
En tiedä. En itse kehtaisikkaan pyytää toista tuomaan vesilasia varsinkin kun laukkaa altaan vierestä vähän väliä. Hetki sitten karjui mitä kello on niin monesti että palatessani viemästä pyykkiä kuivumaan, sain taputella esikoisen takaisin nukkumaan.
Alkaa jo pistää vihaksi, sillä hänen kännykkänsä näyttää kellonaikaa yhtä hyvin kuin omani ja oli hänestä kahden metrin päässä.
Tämä siis ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen myös kotiäitinä tällä hetkellä, hoidan vauvaa ja on myös kaksi isompaa. Olen tehnyt miehelle erittäin selväksi, että arkeni on raskasta ja tarvin omat hetkeni iltaisin. Mies tuon kyllä tietää itsekin, sillä hänkin on aika poikki kun käyn omilla harrastusmenoillani parina iltana viikossa. Joka tapauksessa kun laitamme yhdessä lapset unille, sen jälkeen ei toista häiritä millään töillä. Keskustelu on tietysti ok, ja huomion antaminen toiselle. Mutta nuo pari tuntia lasten nukkumaanmenon jälkeen on lepoa ja palautumista varten molemmilla.
En tiedä osunko oikeaan, mutta viestistäsi tulee vaikutelma, että arastelet vetää omia rajojasi miehen suhteen. Sano vaan suoraan hänelle että olet oman rankan päivätyösi tehnyt, tarvitset lepoa etkä ole valmis enää tekemään töitä siinä vaiheessa päivää.
Myönnän, arastelen, sillä kokemuksesta tiedän, että hän asiasta kiukustuu ja nousee taas riita.
Kun hänen mielestää pyytää vaan pikku juttuja (ihan kirjaimmellisesti sanoo, autatko yks pikkujuttu, tuokko asian x, teetkö asian x, vie, auta ja jne. eikä jää kuuntelemaan ehdinkö vai enkö, painelee vaan menemään ja jos en ehdi, tulee hetken päästä kiukkuusena että missä se on, mikset hakenut/vienyt....
Nytkin aiemmin. Tuokko lautapaketin. Vein ja palasin kirjan ääreen. Hetken kuluttua, tuokko toisen. Vein taas. Taas kohta lisää lautoja. Vein kaikki, koska alkoi käydä selväksi että aikoo käydä asentaa kaikki. Hetken kuluttua kuului, et sitten viitsinyt avata näitä?
Aha, ok, eipä tee mieli auttaa. Mutta aina vaan sitä tekee ja tekee, kun ei jaksaisi taas riidellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen myös kotiäitinä tällä hetkellä, hoidan vauvaa ja on myös kaksi isompaa. Olen tehnyt miehelle erittäin selväksi, että arkeni on raskasta ja tarvin omat hetkeni iltaisin. Mies tuon kyllä tietää itsekin, sillä hänkin on aika poikki kun käyn omilla harrastusmenoillani parina iltana viikossa. Joka tapauksessa kun laitamme yhdessä lapset unille, sen jälkeen ei toista häiritä millään töillä. Keskustelu on tietysti ok, ja huomion antaminen toiselle. Mutta nuo pari tuntia lasten nukkumaanmenon jälkeen on lepoa ja palautumista varten molemmilla.
En tiedä osunko oikeaan, mutta viestistäsi tulee vaikutelma, että arastelet vetää omia rajojasi miehen suhteen. Sano vaan suoraan hänelle että olet oman rankan päivätyösi tehnyt, tarvitset lepoa etkä ole valmis enää tekemään töitä siinä vaiheessa päivää.
Myönnän, arastelen, sillä kokemuksesta tiedän, että hän asiasta kiukustuu ja nousee taas riita.
Kun hänen mielestää pyytää vaan pikku juttuja (ihan kirjaimmellisesti sanoo, autatko yks pikkujuttu, tuokko asian x, teetkö asian x, vie, auta ja jne. eikä jää kuuntelemaan ehdinkö vai enkö, painelee vaan menemään ja jos en ehdi, tulee hetken päästä kiukkuusena että missä se on, mikset hakenut/vienyt....
Nytkin aiemmin. Tuokko lautapaketin. Vein ja palasin kirjan ääreen. Hetken kuluttua, tuokko toisen. Vein taas. Taas kohta lisää lautoja. Vein kaikki, koska alkoi käydä selväksi että aikoo käydä asentaa kaikki. Hetken kuluttua kuului, et sitten viitsinyt avata näitä?
Aha, ok, eipä tee mieli auttaa. Mutta aina vaan sitä tekee ja tekee, kun ei jaksaisi taas riidellä.
Huoh, ap, taas unohtui
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ennen lapsia kävin kaverini kanssa monesti salilla, niin vakioksi tuli, että mies soitti noin tunnin kuluttua lähdöstäno ja kysyy meneekö vielä kauan/tulenko kohta? Tämä jopa alkoi ärsyttämään ystäväänikin kun ei edes salivaatteita ehditty laittaa ja toinen jo huhuilee perään.
Ap
Miten voi mennä tunti siihen että lähtee salille mutta ei saa edes salivaatteita päälle?
Tunnissa olen käynyt salilla ja suihkussa ja olen matkalla kotiin.
t. Mies
Taidat käyttää autoa salilla käymiseen, sillä itselläni oli käytössä bussi ja oven sulkemisesta salin pukukoppiin pääsemiseen meni useimmiten lähemmäksi se tunti.
Ap
Huh. Tulisi etsittyä uusia harrastusmahdollisuuksia lähempää noilla matka-ajoilla. Kaksi tuntia matkaa tunnin salin takia ei kuulosta kovin mielekkäältä.
Joo, meillä myös näin. Olen saanut useasti kommenttia, kuinka helppoa minulla on, kun saan levätä stressaamatta asioita. Monesti juurikin kun "lepään", on koko ajan asiaa ja valittamista milloin mistäkin.
Ja meillä olen minä, joka on liki kellon ympäri töissä ja tekee myös kotitöitä, monesti suurimman osan. Mies on kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ennen lapsia kävin kaverini kanssa monesti salilla, niin vakioksi tuli, että mies soitti noin tunnin kuluttua lähdöstäno ja kysyy meneekö vielä kauan/tulenko kohta? Tämä jopa alkoi ärsyttämään ystäväänikin kun ei edes salivaatteita ehditty laittaa ja toinen jo huhuilee perään.
Ap
Miten voi mennä tunti siihen että lähtee salille mutta ei saa edes salivaatteita päälle?
Tunnissa olen käynyt salilla ja suihkussa ja olen matkalla kotiin.
t. Mies
Taidat käyttää autoa salilla käymiseen, sillä itselläni oli käytössä bussi ja oven sulkemisesta salin pukukoppiin pääsemiseen meni useimmiten lähemmäksi se tunti.
Ap
Huh. Tulisi etsittyä uusia harrastusmahdollisuuksia lähempää noilla matka-ajoilla. Kaksi tuntia matkaa tunnin salin takia ei kuulosta kovin mielekkäältä.
Niin no, ennen lapsia olisin enemmän aikaa itselle, kevyesti nautin bussissa maisemista ja kunnon hiki jumpasta. Miksi olisi kotona pitänyt päivystää? Kulkihan puolisonikin menoissaan eikä tykännyt jos kyseltiin koska tuut kotiin. Se oli minun aikaani. Silti sekin keskeytettiin poikkeuksetta joka kerta.
Ap
Vedä rajat. Sano, että nyt en tuo enkä vie enkä jeesaa. Eihän se muuten lopu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen myös kotiäitinä tällä hetkellä, hoidan vauvaa ja on myös kaksi isompaa. Olen tehnyt miehelle erittäin selväksi, että arkeni on raskasta ja tarvin omat hetkeni iltaisin. Mies tuon kyllä tietää itsekin, sillä hänkin on aika poikki kun käyn omilla harrastusmenoillani parina iltana viikossa. Joka tapauksessa kun laitamme yhdessä lapset unille, sen jälkeen ei toista häiritä millään töillä. Keskustelu on tietysti ok, ja huomion antaminen toiselle. Mutta nuo pari tuntia lasten nukkumaanmenon jälkeen on lepoa ja palautumista varten molemmilla.
En tiedä osunko oikeaan, mutta viestistäsi tulee vaikutelma, että arastelet vetää omia rajojasi miehen suhteen. Sano vaan suoraan hänelle että olet oman rankan päivätyösi tehnyt, tarvitset lepoa etkä ole valmis enää tekemään töitä siinä vaiheessa päivää.
Myönnän, arastelen, sillä kokemuksesta tiedän, että hän asiasta kiukustuu ja nousee taas riita.
Kun hänen mielestää pyytää vaan pikku juttuja (ihan kirjaimmellisesti sanoo, autatko yks pikkujuttu, tuokko asian x, teetkö asian x, vie, auta ja jne. eikä jää kuuntelemaan ehdinkö vai enkö, painelee vaan menemään ja jos en ehdi, tulee hetken päästä kiukkuusena että missä se on, mikset hakenut/vienyt....
Nytkin aiemmin. Tuokko lautapaketin. Vein ja palasin kirjan ääreen. Hetken kuluttua, tuokko toisen. Vein taas. Taas kohta lisää lautoja. Vein kaikki, koska alkoi käydä selväksi että aikoo käydä asentaa kaikki. Hetken kuluttua kuului, et sitten viitsinyt avata näitä?
Aha, ok, eipä tee mieli auttaa. Mutta aina vaan sitä tekee ja tekee, kun ei jaksaisi taas riidellä.
Kuule, tuohon on oikein hyvä ratkaisu: lähde menemään ja anna tyypin riidellä keskenään.
Alue: Aihe vapaa
Meillä ei ole edes lapsia, mutta muuten tunnistan tuon tilanteen. Ollaan tästä monesti puhuttukin, että silloin kun luen tai kuuntelen äänikirjaa niin häiritsisi vain jos on oikeasti pakko. Välillä meinaa pinna palaa, kun lukee hyvää, jännittävää kirjaa ja kesken tosi intensiivisen kohdan mies kysyy, että hei voiko hän juoda maitoa jonka parasta ennen -päivä oli eilen.