Lue keskustelun säännöt.
Puolisoni kadehtii omaa aikaani
15.08.2018 |
Siis, ollaan perhe kahdella lapsella ja kahdella vanhemmalla. Mies on aina poikki töistä tullessaan joten suunnistaa sänkyyn joko nukkumaan tai selaamaan kännykkää n. 1,5t ja aloittaa iltahommat, jotka tällä hetkellä sisältää remontointia. Olen kotiäiti tällä hetkellä, joten yön keskinäisten unien lisäksi hommat alkaa aamulla klo 7 ja jatkuu siivouksilla ym muilla kotihommilla päiväunien aikana ja jatkuu lasten huolehtimisella kasiin asti. Eli kun lapset saan sänkyyn, aloitan oman hetkeni, joka katkeilee vähän väliä palautellessani esikoista takaisin sänkyyn.
Nyt vaan alkaa kuppi mennä nurin, sillä huomasin että minun hengähdys hetkeä ei enää häiritse lapsi, vaan aina joku pikku homma miehelle. Ja kun autan siinä ja palaan kirjani tai kännykän pariin, taas pikku homma ja taas yks pikku homma.
Jos miestäni häirittäisiin hänen levollaan, hän hyppisi seinille kiukuisaan, miksi minun hetkeni ei saa omaa rauhaa?
Kysymykseni on, onko teillä puolisoja jotka eivät anna levätä kun on sinun vuorosi, vaan pudottelee vähän väliä jotain tehtäviä? Miten olette nostaneet asian esille ettei toinen suutu?
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turska kirjoitti:
Nämä kotiäitiyden työmäärää vähättelevät voivat kyllä suksia jonnekin muualle arvostelemaan. Aloittajan mies kuulostaa harvinaisen rasittavalta tapaukselta. Jos heidän pitäisi vaihtaa rooleja päiväksi niin veikkaan että mies lähtisi äitinsä helmoihin itkemään väsymystä ensimmäisten tuntien jälkeen.
No kokeilkaapa. Mies jää kotiin hengailemaan lasten kanssa ja vaimo ryhtyy elättäjäksi. Kertokaa sit miten sujui :)
Sehän menee niin, että minä herään aamulla kellon soittoon, keitän kahvit ja lähden töihin. Työpäivän päätyttyä tulen kotiin ja pääsen heti syömään. Sitten otan torkut ja lähden harrastuksiin. Illalla tulen kotiin, kun mies on saanut lapset nukkumaan. Käyn suihkussa, katosn telkkaria ja syön iltapalaa. Ehdottelen miehelle pientä iltavoimistelua ja rupean sitten nukkumaan. Minun ei tarvitse tehdä mitään, ei pyykätä, siivota, käydä kaupassa, tehdä ruokaa, ei mitään. Lasten kanssa leikin, jos huvittaa. Onpa raskasta.
Aika harvalla on sellainen työpäivä, ettei tarvitse tehdä mitään. Työelämässä on ihan eri tulosvaatimukset kuin kotona, jossa voi vaikka päättää, ettei tänään jaksa lähteä puistoon kun käveleminen on niin raskasta.
Tietenkin töissä tehdään töitä, hölmökö olet. Töissä yksikään työkaveri ei roiku jalassa tai hakkaa minun näppäimistöä, ei huutoitke, kun olen puhelimessa eikä revi työkavereita hiuksista. Puistoon mennään joka päivä, huvitti vanhempaa tai ei, kun lapsille nyt ulkoilu on hyväksi. Muuten lapset riehuvat sisällä ja sitä ei kenenkään hermot kestä.
Annas kun arvaan, sinä kaivat lapiolla ojaa päivästä toiseen, kun se miesten työ on niin raskasta. Joku autolla ajaminen ei ole raskasta työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis ap saa olla päivät kotona mutta valittaa siitä, että mies illalla pyytää häntä hieman auttamaan kun raskaan työpäivän päätteeksi vielä remontoi taloa? Jos sukupuolet olisivat toisin päin niin mies olisi sipsimammojen mielestä joka tapauksessa vätys, miesvauva ja vaikka mitä 😂
Vierailija kirjoitti:
Siis ap saa olla päivät kotona mutta valittaa siitä, että mies illalla pyytää häntä hieman auttamaan kun raskaan työpäivän päätteeksi vielä remontoi taloa? Jos sukupuolet olisivat toisin päin niin mies olisi sipsimammojen mielestä joka tapauksessa vätys, miesvauva ja vaikka mitä 😂
Saa olla kotona... Kuule, siellä kotona ei todellakaan OLLA! Äiti, joka ottaa äitiyden ja lasten hoitamisen todesta, ei kerkiä OLEMAAN.
Kun olin saanut esikoisen, laskin jossain vaiheessa kuinka paljon aikaa menee suoraan lapsen hoitoon. Jouduin pumppaamaan maidon, sitten ruokkimaan lapsen, pesemään ja desinfioimaan pullot, vaihtamaan vaipat (meillä lapsi teki isomman tarpeen alussa noin kahden tunnin välein) pesuineen, kylvettämään, pesemään lapsen pyykit, silittämään ne, ulkoiluttamaan lapsen (meillä ei parveketta), käymään neuvolassa ja lääkärillä jne. Yhteensä päivässä kului noin 10 h. Jos lapsi olisi valvottanut vielä yöt.... onneksi ei! Tähän muu kodinhoito. Ja oli siis vain yksi lapsi.
Aika harvalla on sellainen työpäivä, ettei tarvitse tehdä mitään. Työelämässä on ihan eri tulosvaatimukset kuin kotona, jossa voi vaikka päättää, ettei tänään jaksa lähteä puistoon kun käveleminen on niin raskasta.