Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Ekaluokkalaisilla eka koulupäivä tänään ja panin merkille: ylipainoisuus on todellakin huomattavasti lisääntynyt jo tuonikäisillä

Vierailija
15.08.2018 |

Kun itse aloitin koulutaipaleeni 80-luvulla n. 50 ekaluokkalaisesta ehkä 1-2 oli ylipainoisia, nyt näytti siltä että joka neljäs on... :(

Kommentit (62)

Vierailija
41/62 |
15.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Huolestuttavaa on myös se, että liikuntakaan ei auta painonhallinnassa. Tuttavapiirissä on jääkiekkoa, pesäpalloa, jalkapalloa, uintia, yleisurheilua aktiivisesti harrastavia alakoululaisia, mutta pulleita ovat, suorastaan lihavia jotkut. Tässä lähellä on pallokenttä ja siellä on aika usein harkkoja ja turnauksia, joita näen kun ohi kuljen. Pulleita lapsosia pelaamassa sielläkin.

Taitaa ne mammojen kilpaa leipomat mokkapalat ja väkipakolla myytävät keksi- ja karkkirasiat tehdä kauppansa.. Kannattaisko sitä varainhankintaa ehkä hieman uudistaa?

Välillä minusta tuntuu, että nuo urheiluharrastukset tekevät koko perheen arjesta epäterveellistä. Iskä tai äiskä kuskaa lapsia viitenä iltana viikossa autolla liikkumaan ja tököttää sitten autossa kännykkää selaten. Viikonloppuisin ajetaan mahdollisesti vielä kauemmaksi, muu perhe istua tököttää yhden urheillessa ja kotimatkalla hampurilaiset. Ei ole aikaa arkiliikunnalle tai yhteiselle ravitsevalle aterialle pöydän ääressä, kun ne urheiluharrastukset on niiiiin tärkeitä...

Vierailija
42/62 |
15.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vähän sivuaa aihetta, mutta ihmettelen suuresti juuri tuota maalaisten lihavuutta.

Mieheni sisko perheineen pyörittää maatilaa. Työ on erittäin fyysistä. Silti kaikki paitsi perheen isä ovat lihavia. Olen tavannut heidän naapureitaan ym kylän väkeä heidän järjestämissään juhlissa ja kaikki keski-ikäiset ovat olleet lihavia. Miten helkutissa tuo on mahdollista kun raatavat maatilan töissä ja ovat omin sanoin todella kiireisiä. Missä välissä ne sitten syövät niin paljon? Vai onko todellisuus se, että työtä ei olekaan niin paljon ja tuet senkun rullaavat ja päivästä menee iso osa joutenoloon ja syöpöttelyyn?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/62 |
15.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni lapsi alkaa nykyään liikkua vasta koulussa, missä on pakollinen koululiikunta. Valitettavasti.

Ja sitten sekin koululiikunta tappaa ne loputkin liikkumishalut.

No onham se koululiikunta varmasti hirveää, kun lapsi on kömpelö eikä osaa perusliikuntataitoja, koska ei ole koskaan ennen harrastanut liikuntaa. Liikkumattomalle pulskalle lapselle liikunta on vain yhtä epäonnistumisten sarjaa ja siitä saa syyttää ihan vain vanhempiaan.

Juu ei. Minä olen aina harrastanut urheilua, nyt viisikymppisenä käyn 3-4 kertaa viikossa kovalla sykkeellä punttisalilla/sauvakävelemässä/vesijuoksemassa. Päälle melkein päivittäin rauhallisia kävelyitä.

Lapsena juoksin, tanssin ja ratsastin.

Silti yläkoulun ja lukion kpää liikkaope onnustui pilaamaan minulta monta urheilulajia. Hiihtoa tai luistelua en ole harrastanut yli 30 vuoteen kuin lapsille ko. lajeja opettaessa.

Enkä ole mitenkään ainutkertainen tapaus. Huono ja laiska liikkaope tekee tehokkaasti koululiikunnan lajeista vastenmielisiä. Eikä se riipu aiemmasta liikuntahistoriasta, minäkin sekä luistelin että hiihdin MIELELLÄNI vielä alakouluikäisenä.

Vierailija
44/62 |
15.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Totta. Lapset ovat nykyään lihavampia, koska niillä ei teetetä mitään. Kotona pelaavat vain pelikoneilla sisällä. Koulussa sentään joutuu liikuntatunnilla ja välitunnilla ulos liikkumaan.

Vierailija
45/62 |
15.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä on ihan päinvastainen kokemus. Ja meillä sentään maalaiskoulu (200 henkeä) jossa luulisi olevan enemmän pulskia.

Meni vähän ohi miksi maalla luulisi olevan enemmän pulskia? Siellähän juuri lasten tulee liikuttua paljon enemmän.

Maalla ei ole muuta tekemistä kuin olla kotona ja istua koneella syömässä. Kaupungissa pystyy helposti kävelemään paikasta toiseen ja harrastaa kaikenlaista

eri

Vierailija
46/62 |
15.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vähän sivuaa aihetta, mutta ihmettelen suuresti juuri tuota maalaisten lihavuutta.

Mieheni sisko perheineen pyörittää maatilaa. Työ on erittäin fyysistä. Silti kaikki paitsi perheen isä ovat lihavia. Olen tavannut heidän naapureitaan ym kylän väkeä heidän järjestämissään juhlissa ja kaikki keski-ikäiset ovat olleet lihavia. Miten helkutissa tuo on mahdollista kun raatavat maatilan töissä ja ovat omin sanoin todella kiireisiä. Missä välissä ne sitten syövät niin paljon? Vai onko todellisuus se, että työtä ei olekaan niin paljon ja tuet senkun rullaavat ja päivästä menee iso osa joutenoloon ja syöpöttelyyn?

Tulee mieleen mun isä, tekee valtavasti töitä kasvukauden ajan mutta sitten talvella ei mitään mutta ruokailutahti on ihan sama kuin kesällä. Vähemmästäkin lihoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/62 |
15.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei liikunnalla saa painoa pois, eniten merkitystä on sillä mitä päivittäin syödään.

Mun lapsen kaveri syö usein herkkuja, siis tosi usein. Aina kun lapsi on kaverinsa luona, on syöty jotain herkkuja keskellä päivää ja minä tahansa viikon arkipäivänä. Muun syödyn ruuan laadusta en tiedä. Mietin, miten ottaisin puheeksi sen, että eivät tarjoaisi herkkuja mun lapselle.

Vierailija
48/62 |
15.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vähän sivuaa aihetta, mutta ihmettelen suuresti juuri tuota maalaisten lihavuutta.

Mieheni sisko perheineen pyörittää maatilaa. Työ on erittäin fyysistä. Silti kaikki paitsi perheen isä ovat lihavia. Olen tavannut heidän naapureitaan ym kylän väkeä heidän järjestämissään juhlissa ja kaikki keski-ikäiset ovat olleet lihavia. Miten helkutissa tuo on mahdollista kun raatavat maatilan töissä ja ovat omin sanoin todella kiireisiä. Missä välissä ne sitten syövät niin paljon? Vai onko todellisuus se, että työtä ei olekaan niin paljon ja tuet senkun rullaavat ja päivästä menee iso osa joutenoloon ja syöpöttelyyn?

Kiireisyys ei ole sama asia kuin että työ plisi fyysistä.

Iso osa maatilojen töistä on pitkälle koneistettua. Se ei tarkoita, että ne hoituisivat itsestään - työkiireitä siis riittää - mutta ei niissä enää juurikaan joudu ponnistelemaan fyysisesti.

Mutta samaan aikaan ruokaa kulutetaan kuin oltaisiin juuri nosteltu käsin puoli päivää tukkeja hevosen rekeen.

Ihmisen lihomiseen siis vaikuttaa SEKÄ LIIKUNTA ETTÄ RAVINTO.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/62 |
15.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä on ihan päinvastainen kokemus. Ja meillä sentään maalaiskoulu (200 henkeä) jossa luulisi olevan enemmän pulskia.

Meni vähän ohi miksi maalla luulisi olevan enemmän pulskia? Siellähän juuri lasten tulee liikuttua paljon enemmän.

Maalla ei ole muuta tekemistä kuin olla kotona ja istua koneella syömässä. Kaupungissa pystyy helposti kävelemään paikasta toiseen ja harrastaa kaikenlaista

eri

Maalla sitä tekemistä nimenomaan on.

Vierailija
50/62 |
15.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Me asutaan maalla. Lapset hoikkia, vaikka juovat ihan maatilalta haettua, oikeaa maitoa. Lapsilla teetetään töitä niin ei siinä kerkiä lihoa. Ja ei, meillä ei ole lapsilla pelikoneita, eivätkä ole niitä kaivanneetkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/62 |
15.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän sivuaa aihetta, mutta ihmettelen suuresti juuri tuota maalaisten lihavuutta.

Mieheni sisko perheineen pyörittää maatilaa. Työ on erittäin fyysistä. Silti kaikki paitsi perheen isä ovat lihavia. Olen tavannut heidän naapureitaan ym kylän väkeä heidän järjestämissään juhlissa ja kaikki keski-ikäiset ovat olleet lihavia. Miten helkutissa tuo on mahdollista kun raatavat maatilan töissä ja ovat omin sanoin todella kiireisiä. Missä välissä ne sitten syövät niin paljon? Vai onko todellisuus se, että työtä ei olekaan niin paljon ja tuet senkun rullaavat ja päivästä menee iso osa joutenoloon ja syöpöttelyyn?

Kiireisyys ei ole sama asia kuin että työ plisi fyysistä.

Iso osa maatilojen töistä on pitkälle koneistettua. Se ei tarkoita, että ne hoituisivat itsestään - työkiireitä siis riittää - mutta ei niissä enää juurikaan joudu ponnistelemaan fyysisesti.

Mutta samaan aikaan ruokaa kulutetaan kuin oltaisiin juuri nosteltu käsin puoli päivää tukkeja hevosen rekeen.

Ihmisen lihomiseen siis vaikuttaa SEKÄ LIIKUNTA ETTÄ RAVINTO.

Juu no näinhän se kai menee. Hassua vaan kun hehkuttavat miten elävät oikeanlaista elämää kun touhuavat pihalla ja lapset saa virikkeitä. Kuitenkin todellisuudessa meno on se, että syödään nakkikastiketta (sehän on terveellistä koti_ruokaa!!) ja lapset saavat padit naaman eteen.

Vierailija
52/62 |
15.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä on ihan päinvastainen kokemus. Ja meillä sentään maalaiskoulu (200 henkeä) jossa luulisi olevan enemmän pulskia.

Meni vähän ohi miksi maalla luulisi olevan enemmän pulskia? Siellähän juuri lasten tulee liikuttua paljon enemmän.

Maalla ei ole muuta tekemistä kuin olla kotona ja istua koneella syömässä. Kaupungissa pystyy helposti kävelemään paikasta toiseen ja harrastaa kaikenlaista

eri

Maalla sitä tekemistä nimenomaan on.

Mitä tekemistä siellä on lapselle/teinille, kun mihinkään ei pääse ja kaikki on kaukana? Kaupungissa voi mennä kaveriporukalla potkimaan palloa lähikentälle tai mennä julkisilla harrastamaan. Kaupungissa voin lähteä vieressä olevaan keskuspuistoon lenkille, mökillä sai juosta maantien vieressä. 

Maalla kaikki arkipäiväisetkin jutut ovat hirveän prosessin takana

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/62 |
15.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ole kovin korkeatasoista matematiikkaa verrata kouluterveydenhuollon tilastoja alueellisesti.  

Ne kertovat aivan yksiselittelisesti, että lapset taajamissa ja varsinkin pääkaupunkiseudulla ovat olennaisesti hoikempia kuin maaseutukunnissa. 

Silti täällä kymmenet idiootit ovat alapeukuttaneet tätä faktaa, joka on jokaisen netin käyttöjän ulottuvilla. 

Vierailija
54/62 |
15.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

terveelliseksi mielletyissä ruokakulttuureissa Välimeren alueella on enemmän ylipainoisia ja lihavia lapsia.

Ei noissa maissa enää terveellinen ruokakulttuuri ole. Se "Välimeren ruokavalio" jota kehutaan on loppunut käytännössä joka paikasta jossain 1950-luvun loppuun mennessä. Nykyisin vetävät lihaa, eineksiä, sokerilimsoja jne ihan kuten muuallakin. Ne perinteiset Välimeren ruokavaliothan on tunnettuja esim. juuri lihansyönnn vähäisyydestä, mutta tänä päivänä kreikkalainen tai espanjalainen syö lihaa enemmän vuotta kohti kuin suomalainen. 

Mutta joo on lapset muuttuneet. Selvästi ylipainoisiakin näkyy tosiaan merkittävästi, mutta se normaalipainoisten perustasokin on jotain ihan muuta kuin oli vaikka 1970-luvulla. Jos luokallinen sen ajan lapsia tuotaisiin rinnalle samanikäisten nykylasten kanssa, ne 70-lukulaiset näyttäisivät surkean laihoilta rimpuloilta.

Juu. Kyl se näin on.

https://www.google.fi/search?q=greece+obesity&prmd=imvn&source=lnms&tbm…:

https://www.thenationalherald.com/202694/study-finds-greek-children-ove…

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/62 |
15.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aloitin koulun käynnin -59 silloin ei ollut ylipainoisia lapsia, johtui kehnosta ruuasta ja liikunnasta, kouluun matka taittui kävellen ja hiihtäen kilometriä laskematta!

Vierailija
56/62 |
15.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun näkee pulleita lapsia, olisi tosi helppo vain osoittaa sormella lapsen vanhempia ja julistaa suureen ääneen, että on aivan selvä juttu, että lapset lihovat, kun ne mussuttavat koko ajan karkkia, sipsejä ynnä muita herkkuja. Onhan tämä tietysti yksi syy, mutta ei ainut. Varsinkaan kaupungissa lapset eivät enää liiku omin jaloin juuri minnekään. Ensin niitä kuskataan rattaissa isoiksi koltiaisiksi asti. Kuitenkin se juuri se kävely tekisi niin hyvää, ei vain kadulla kävely, vaan ennen muuta luonnossa kävely epätasaisella alustalla. Maalla monet lapset liikkuvat vielä enemmän. Rattaissa ei isoja terveitä lapsia kuskata. Kun lapsi liikkuu omin jaloin vapaasti, niin energiaa kuluu eikä laardia kerry luiden ympärille. Eikä liikkumisen pidä suinkaan aina olla ohjattua, siis harrastusta. Mutta minkäs teet, kun monet nykyvanhemmat ovat niin hermoheikkoja, että eivät uskalla päästää lasta vapaasti riehumaan ja kiipeilemään puihin jne. Ei siihen maailma kaadu, jos se tenava joskus puusta putoaakin, murtumat ja mustelmat paranevat kyllä.

Vierailija
57/62 |
15.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Huolestuttavaa on myös se, että liikuntakaan ei auta painonhallinnassa. Tuttavapiirissä on jääkiekkoa, pesäpalloa, jalkapalloa, uintia, yleisurheilua aktiivisesti harrastavia alakoululaisia, mutta pulleita ovat, suorastaan lihavia jotkut. Tässä lähellä on pallokenttä ja siellä on aika usein harkkoja ja turnauksia, joita näen kun ohi kuljen. Pulleita lapsosia pelaamassa sielläkin.

Taitaa ne mammojen kilpaa leipomat mokkapalat ja väkipakolla myytävät keksi- ja karkkirasiat tehdä kauppansa.. Kannattaisko sitä varainhankintaa ehkä hieman uudistaa?

Erittäin hyvä kommentti. Lasten kohdalla annetaan liikunta aina patenttiratkaisuksi painonhallintaongelmiin, aikuisten kohdalla puhutaan ruokailusta. Eli ennen lapset olivat hoikkia, koska liikuttiin paljon. Tässä on ehkä perää siksi, että ennen liikunta oli leikkimistä ulkona. Sitä harrastettiin paljon, välillä käväistiin syömässä, kun oli pakko, ja taas ulos. Pointti oli se, että SAMALLA EI SYÖTY. Liikunta esti lihomista, koska se vei aikaa syömiseltä, eikä silloin ennen ollut tapanakaan syödä pupeltaa koko ajan. Ei se lukutoukkakaan istunut toinen käsi sipsipussissa. Nykyisin lasten liikunta tarkoittaa tunnin harkkoja. Vaikka se toistuisi useamman kerran viikossa, se ei edelleenkään vie aikaa syömiseltä sillä tavalla kuin se oman lapsuuteni ulkona kuljeskelu. Ja kun tähän syömiseen käytettävään aikaan yhdistetään se, että nykyisin on entistä paljon hyväksytympää napostella vähän väliä jotakin, ei ole minusta ihme, että myös aktiivisesti liikkuvat lapset voivat olla ylipainoisia. Toki sillä liikunnalla on muita terveyshyötyjä eli ei sitä tietysti kannata lopettaa.

Toinen juttu, minkä lainaamani kirjoittaja nosti esiin, on ärsyttänyt minua jo vuosien ajan. En puhu edes urheiluseurojen varainhankinnasta, siitä en tiedä, mutta koulun varainhankinta ja yleensäkin koulun järjestämät tapahtumat tarkoittavat jatkuvaa herkkujen mättämistä. Ehkä olen jokin muinaisjäänne, mutta mielestäni lapseni koulun tapa kerätä luokkaretkirahat on moraaliton: ostetaan viereisestä kaupasta karkkia ja myydään sitä pikkukoululaisille kiskurihintaan ja nämähän ostavat - tolkuttomia määriä. Sama toistuu discoissa. Ja samalla mammat vääntävät mokkapaloja "hyvään tarkoitukseen" - lasten lihottamiseen. Koulu järjestää myös vanhemmille tarkoitetun pihapeli-illan. Siellä on totta kai buffet, jossa voi häivyttää liikunnasta saadun hyödyn. Ei puhettakaan, että hengästyneille lapsille olisi tarjolla vaikka vettä, jotain muuta kuin lisäainemehua tai vaikka hedelmiä. Ei, kyllä se on halvinta mehua, makkaraa ja niitä ihanaisia mokkapaloja. Koululaisille pidettyyn omaan liikuntapäivään sai ottaa eväitä, jotta lapset pysyvät hengissä aamupalan ja koululounaan välisen ajan. Laitoin lapselleni mukaan vesipullon. Muut istuivat syömässä sipsejä ja katsoivat puhelimilta "jotain liikuntaan liittyvää". Olipa hieno urheilupäivä. Ymmärrän hyvin herkuttelun kohtuullisissa määrin, mutta jotenkin tämä koulun toiminta yllyttää enemmänkin siihen mättämiseen, ei herkutteluun. 

Vierailija
58/62 |
15.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Maalla töitä määrittävät vuodenajat ja sää.

Jos on 100ha puitavaa ja puimurin hyötyleveys 3-3,5 m, saa hehtaaria tahkota melko kauan 3-7 km tuntivauhdilla.

Vierailija
59/62 |
15.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huolestuttavaa on myös se, että liikuntakaan ei auta painonhallinnassa. Tuttavapiirissä on jääkiekkoa, pesäpalloa, jalkapalloa, uintia, yleisurheilua aktiivisesti harrastavia alakoululaisia, mutta pulleita ovat, suorastaan lihavia jotkut. Tässä lähellä on pallokenttä ja siellä on aika usein harkkoja ja turnauksia, joita näen kun ohi kuljen. Pulleita lapsosia pelaamassa sielläkin.

Taitaa ne mammojen kilpaa leipomat mokkapalat ja väkipakolla myytävät keksi- ja karkkirasiat tehdä kauppansa.. Kannattaisko sitä varainhankintaa ehkä hieman uudistaa?

Erittäin hyvä kommentti. Lasten kohdalla annetaan liikunta aina patenttiratkaisuksi painonhallintaongelmiin, aikuisten kohdalla puhutaan ruokailusta. Eli ennen lapset olivat hoikkia, koska liikuttiin paljon. Tässä on ehkä perää siksi, että ennen liikunta oli leikkimistä ulkona. Sitä harrastettiin paljon, välillä käväistiin syömässä, kun oli pakko, ja taas ulos. Pointti oli se, että SAMALLA EI SYÖTY. Liikunta esti lihomista, koska se vei aikaa syömiseltä, eikä silloin ennen ollut tapanakaan syödä pupeltaa koko ajan. Ei se lukutoukkakaan istunut toinen käsi sipsipussissa. Nykyisin lasten liikunta tarkoittaa tunnin harkkoja. Vaikka se toistuisi useamman kerran viikossa, se ei edelleenkään vie aikaa syömiseltä sillä tavalla kuin se oman lapsuuteni ulkona kuljeskelu. Ja kun tähän syömiseen käytettävään aikaan yhdistetään se, että nykyisin on entistä paljon hyväksytympää napostella vähän väliä jotakin, ei ole minusta ihme, että myös aktiivisesti liikkuvat lapset voivat olla ylipainoisia. Toki sillä liikunnalla on muita terveyshyötyjä eli ei sitä tietysti kannata lopettaa.

Toinen juttu, minkä lainaamani kirjoittaja nosti esiin, on ärsyttänyt minua jo vuosien ajan. En puhu edes urheiluseurojen varainhankinnasta, siitä en tiedä, mutta koulun varainhankinta ja yleensäkin koulun järjestämät tapahtumat tarkoittavat jatkuvaa herkkujen mättämistä. Ehkä olen jokin muinaisjäänne, mutta mielestäni lapseni koulun tapa kerätä luokkaretkirahat on moraaliton: ostetaan viereisestä kaupasta karkkia ja myydään sitä pikkukoululaisille kiskurihintaan ja nämähän ostavat - tolkuttomia määriä. Sama toistuu discoissa. Ja samalla mammat vääntävät mokkapaloja "hyvään tarkoitukseen" - lasten lihottamiseen. Koulu järjestää myös vanhemmille tarkoitetun pihapeli-illan. Siellä on totta kai buffet, jossa voi häivyttää liikunnasta saadun hyödyn. Ei puhettakaan, että hengästyneille lapsille olisi tarjolla vaikka vettä, jotain muuta kuin lisäainemehua tai vaikka hedelmiä. Ei, kyllä se on halvinta mehua, makkaraa ja niitä ihanaisia mokkapaloja. Koululaisille pidettyyn omaan liikuntapäivään sai ottaa eväitä, jotta lapset pysyvät hengissä aamupalan ja koululounaan välisen ajan. Laitoin lapselleni mukaan vesipullon. Muut istuivat syömässä sipsejä ja katsoivat puhelimilta "jotain liikuntaan liittyvää". Olipa hieno urheilupäivä. Ymmärrän hyvin herkuttelun kohtuullisissa määrin, mutta jotenkin tämä koulun toiminta yllyttää enemmänkin siihen mättämiseen, ei herkutteluun. 

Olipa hyvä kommentti! Just näin. Vaikka liikkuisit kuinka, syödyllä ruualla on suurin merkitys. Jos koko ajan mussuttaa herkkuja ja vetää vielä ruokajuomana mehua päälle niin siinä se maha kasvaa lapsellakin.

Vierailija
60/62 |
15.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Opettakaa vanhemmat kotona että vaikka lapsi olisi lihava ei häntä saa syrjiä/kiusata jokainen on arvokas omana itsenään. Ei sitten lisäänny nämä mt ongelmat samassa suhteessa kuin lihavuus. Ikäväähän se on että kaikilla ei luut kolise mutta eipä me tiedetä syitä miksi joku on lihava, niin kannustetaan siihen että annetaan kaikkien kukkien kukkia. Eikä lisätä lapsen arvosteluhaluja kauhistelemalla ääneen naapurin Sannan lihavaa vartaloa.

Opettakaa lapsillenne myös, ettei hoikkia saa kiusata, vaikka olisi kuinka kateellinen heidän hoikasta ulkomuodostaan. Todella usein kuulee ikäviä kommentteja toisten ulkomuodosta nimenomaan ihmisiltä, joilla on itsellään heikko itsetunto ja vähän ylipainoa. Kenenkään ulkonäköä ei saa arvostella.