Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voiko taide koskaan olla vahingollista?
14.08.2018 |
En tarkoita nyt mitään propagandamaista taidetta tai sellaista joka pyrkisi välttämättä edes tietoisesti shokeeraamaan. Vaan se että motiivina on ollut pelkkä taiteilijan itseilmaisu.
Kommentit (30)
Kiasmassakin on toisinaan näyttelyihin ikäraja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkkä itseilmaisu taiteen lähtökohtana usein merkitsee enemmän sitä, ettei kyseinen "taide" ole taidetta vaan diletantismia. Suurelle yleisölle ehkä tutuin taideteorioista on em. ilmaisuteoriat... vaikka se on vain yksi alue.
Toivon että oli parodiaa.
Kuinka niin? Taiteen mieltäminen ITSEilmaisuksi on harrastajamaista.
Hyvin sä vedät. Saan jo vahvan mielikuvan monokkelia myöten.
Olet ilmeisesti sekaisin?
Jos altistuu liian pitkään sairaiden ihmisten ajatuksille voi sairastua itsekin. Et ehkä tunne itseäsi sairaaksi kylläkään.
Mitä suurempi mäntti on kyseessä, sitä enemmän se yleensä haluaisi säädellä taidetta mieleisekseen.
Vierailija kirjoitti:
Jos altistuu liian pitkään sairaiden ihmisten ajatuksille voi sairastua itsekin. Et ehkä tunne itseäsi sairaaksi kylläkään.
Juu! Ehdottomasti. Kannattaa kiertää kaukaa kaikki sairaat, ettei se vaan tartu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkkä itseilmaisu taiteen lähtökohtana usein merkitsee enemmän sitä, ettei kyseinen "taide" ole taidetta vaan diletantismia. Suurelle yleisölle ehkä tutuin taideteorioista on em. ilmaisuteoriat... vaikka se on vain yksi alue.
Toivon että oli parodiaa.
Kuinka niin? Taiteen mieltäminen ITSEilmaisuksi on harrastajamaista.
Hyvin sä vedät. Saan jo vahvan mielikuvan monokkelia myöten.
Olet ilmeisesti sekaisin?
Joo, joo. En nyt jaksa lähteä mukaan tähän spedeilyyn. Hauskaa loppuiltaa.
Koin nuorena raiskauksen ja muistan kuinka lukion kuvaamataidonopettaja järkyttyi maalauksistani. Niissä juostiin pakoon ja oli paljon pahuutta. Sain pahiksen näyttämään karmealta.
Koulun taidenäyttelystä teokseni vietiin vähin äänin edellisenä iltana pois, samainen opettaja oli kuitenkin puoltanut niiden pitämistä esillä.
Olen opetellut maalaamista, ja takuulla parempi kuin silloin. Silti sitä sisältä kumpuavaa kokokuvaa ei enää tule.
Vaikuttavin taide mitä olen itse nähnyt, on tullut suoraan taiteilijan omista kokemuksista. Sellainen shokeeraava muoto ei miellytä, jos sillä haetaan nimeä tai kävijöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No höh. Hyvin alkanut ketju päätyi haukkumiseen.
No höh. Vastaukseni ilmeisesti julkaistaan (jos julkaistaan) "hyväksynnän jälkeen".
Kirjoitin suunnilleen näin, yritän s**uroida itseäni....:
Uskon, että on. Mikä tahansa voi olla haitallista jos vastaanottajan mieli on haavoittuva. Taiteen tehtävä ei olekaan vain tuottaa miellyttäviä esteettisiä elämyksiä.
Esimerkki: Schubertin musiikissa on mielestäni sen sortin mielen mustuutta ja jopa v**ivaltaa, että jos on jo valmiiksi herkässä mielentilassa, voi kuuntelemisesta tulla hyvinkin "bad trip".
Mutta yleensä koen klassisen musiikin positiivisena voimana. Esimerkiksi Beethovenin musiikista ei minusta koskaan - ei koskaan - jää mitään negatiivistä tunnetta, vaikka esim. kolmannen sinfonian hidas osa on todella raastava surun kuvaus. Lopussa aina elämä voittaa. Rakastan Beethovenia. Rakastan myös Schubertia kaikessa neuroottisuudessaan.
(Muuten, 1800-luvulla Goethen Nuoren Wertherin kärsimykset innoitti kuulemma useita nuoria miehiä *piip* itsensä.)
Alue: Aihe vapaa
paskiainen se on