Miksi jotkut käyttävät turhia täytesanoja puhuessaan?

Jotkut käyttävät täytteenä vaikka kootessaan ajatuksiaan kesken jutun, ettei tule hiljainen hetki kun miettii ensin repliikin valmiiksi.

Noo se voi kertoaa esimm kohteliaisuudesta ja siiitä että tahtoo olla diplomaattinen.

Vierailija kirjoitti:

Noo se voi kertoaa esimm kohteliaisuudesta ja siiitä että tahtoo olla diplomaattinen.

Varsiiinkan jos ihmistää ei tunne niin se on ihann järvekä tapa kommunikoida.

ummm ömmmm on kun miettii aiempia valheita ja mitä nyt pitäisi sanoa ettei jää niistä kiinni

Huomaan käyttäväni täytesanoja ehkä vähän liikakin esimerkiksi esitelmöidessäni. Silloin se liittyy usein siihen, että pelaan aikaa jäsennelläkseni sanomani siten, että se menee varmasti perille. Tuntemattomien ihmisten kanssa keskustellessa, sillä voi viivyttää sanomaansa sen verran, että voi tulkita vastapuolen ilmeitä ja reaktioita ja ehkä vielä vähän harkita, mitä sanoo. Ensitreffeillä pirun hyödyllinen taito...

Isällä on tapana lisätä puhelimessa tai vieraille puhuessaan _jokaiseen_ lauseeseen vähintään kerran "et tota noin niin". Ai hyvä jumala että meinaa mennä hermo, jos sitä joutuu kuuntelemaan.

Niiden aikana aivot miettivät, mitä oikein piti sanoa.

Jotkut ovat täytesanojen sijaan hiljaa, esim. Paavo Lipponen oli sellainen. Hänestä valitettiin että voi luoja kun puhuu hitaaaaasti. Todellisuudessa sai sitä itse asiaa suustaan tasan samaa vauhtia kuin täytesanojen suoltajat.

sääkin, totanoin, käytät ap, mutta et vaan siis omasta puheestas sillai huomaa sitä.

Mun siskolla "noin niinku"...joka lauseessa..🤔

Täytepäätteiden liikakäyttöön reagoin enemmän, "menempä" " enpä mennytkään" jne. Kuulostaa epävarman ihmisen puheelta ihan kuin pyydettäisiin hyväksyntää tekemisilleen.

Samoin -han/hän päätteiden liikakäyttö ärsyttää. "Kyllähän" jne. Tuo on kuin väitettäisiin sanomansa olevan selvä totuus ja muut ovat väärässä jos ovat eri mieltä. Erityisesti väittelyssä tuon liikakäyttö ärsyttää. "Eihän ilmastonmuutos ole totta".

Tota tota jne kuulostaa vähän hitaalta ihmiseltä jolla kestää aikaa muodostaa lauseensa.

Sikäli mikäli öö tota joo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noo se voi kertoaa esimm kohteliaisuudesta ja siiitä että tahtoo olla diplomaattinen.

Varsiiinkan jos ihmistää ei tunne niin se on ihann järvekä tapa kommunikoida.

Muttta tokii se voi viestiäää myös siitä etttä toinen on hermoilee ja kommmunikointi ei luonnnistu.

Hidas ajattelija käyttää täytesanoja. Joillain ne ovat kirosanoja.

Pelokas esittää itsevarmaa höpöttämällä, ahdistuu hiljaisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noo se voi kertoaa esimm kohteliaisuudesta ja siiitä että tahtoo olla diplomaattinen.

Varsiiinkan jos ihmistää ei tunne niin se on ihann järvekä tapa kommunikoida.

Muttta tokii se voi viestiäää myös siitä etttä toinen on hermoilee ja kommmunikointi ei luonnnistu.

Mittta esimm koneelta poliitikolta voisii sen jopa tuoomita epäluittamukseksi.

Paljon puhuvat ihmiset puhuvat yleensä sujuvammin.

Ehkä heillä on aivoissa tapahtunut ajan myötä neurologisia muutoksia.

*

Itse olen huomannut, että kuukauden yksinolon jälkeen on vaikea löytää ihan perussanoja.

Tänään 7.5.2024 väyläviraston yksi johtaja käytti koko ajan "niin tota". Toivomus: Voisiko hänelle järjetää henkilökohtaista puhekoulutusta. Alkoi ärsyttää aika tavalla.

Automaattisesti.

Siksi, että olemme hitaita. Ei vain löydy puolessa sekunnissa oikeaa sanaa tai lauserakennetta, joten noilla täytesanoilla ostetaan pari sekuntia lisää aikaa.

Tapa, tai sitten ostaa aikaa ajatella.

Saattaa joissain tapauksissa kertoa myös siitä, että jännittää puhetilannetta, mutta uskon että tämä on harvinaista.