Ärsyttää lasten "vapaa kasvatus" eli kasvatuksen puute
Kaikki edes etäisesti rajoja tai ohjenuoria muistuttavat tekijät on nykylasten elämästä poistettu. Pienen lapsen pitäisi itse ohjata omaa syömistään, käyttäytymistään, koulunkäyntiään, nukkumaanmenoaikojaan jne. Käytöstapojen vaatiminen ja niiden opettaminen on asia josta on kokonaan luovuttu (Helsingissä, missä itse asun, on ainakin näin).
Kännykkää ja tablettia saa käyttää kaikkialla, myös vieraiden ihmisten kuvaamiseen.
Mitään ei tarvitse jos ei huvita, muu maailma kyllä joustaa.
En jumaliste kestä enää! :(
Kommentit (178)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö itselläni 1.5 vuotias lapsenlapsi on opetettu tapoja. Istuu nätisti syöttötuolissa ravintolassa. Meillä kultainen noutaja koira ei revi eikä kiusaa koiraa sekin on hänelle opetettu. Tämä on aloitettava jo pienestä. Jo kävelemään oppiva ymmärtää kiellot.
Moni muu ei istu nätisti ja todellakin juoksee koiran perässä ja tökkii koiraa. Vaikka on opetettu ja kielletään joka kerta. Mutta kun kovapäinen lapsi ei tottele jos ei ole pakko.
Lapsen toiminnan voi myös estää poistamalla hänet tilanteesta. Kai niistä kovapäisiä tulee, kun saavat joka päivä vahvistusta sille, että voivat tehdä, mitä huvittaa. Kyllä taas on vaikeaa.
T. äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö itselläni 1.5 vuotias lapsenlapsi on opetettu tapoja. Istuu nätisti syöttötuolissa ravintolassa. Meillä kultainen noutaja koira ei revi eikä kiusaa koiraa sekin on hänelle opetettu. Tämä on aloitettava jo pienestä. Jo kävelemään oppiva ymmärtää kiellot.
Moni muu ei istu nätisti ja todellakin juoksee koiran perässä ja tökkii koiraa. Vaikka on opetettu ja kielletään joka kerta. Mutta kun kovapäinen lapsi ei tottele jos ei ole pakko.
Lapsen toiminnan voi myös estää poistamalla hänet tilanteesta. Kai niistä kovapäisiä tulee, kun saavat joka päivä vahvistusta sille, että voivat tehdä, mitä huvittaa. Kyllä taas on vaikeaa.
Aina ei pysty poistamaan tilanteesta eikä se sitä paitsi välttämättä auta.
Ei pidä paikkaansa jos lapselle ei mitään opeteta kyllä se on kuin metsässä kasvanut. Lapsi tarvitsee aikuisen tukea,ohjausta rajojen asettamista toisten ihmisten kunnioittamista. Ei ole niin että ihan sama tehköön mitä tykkää. Se on jo turvallisuus kysymys lapsi ei itse ymmärrä vaaran olemassaoloa. Jos lapsi sen ymmärtäisi niin nehän asuisi yksin jo syntymästään asti. Lapsuus on valmistautumista aikuisuutta kohti. Lapsuus aikana opitaan tiedot ja taidot miten maailmassa pärjää.
On olemassa erilaisia keinoja isommilta otetaan puhelin pois tietokone pois karkkipäivä pois ulos ei mennä yms. Keinoja on kyllä kun aloittaa se kasvatustyön heti kun lapsi oppii kävelemään ikätasoisesti. Jatkaa sitä niin ei tarvitse murrosiässä taistella. Homma pitää hoitaa jatkuvasti. Kotona päivittäin aina kun tilanne eteen tulee. Homma on välillä rankkaa mutta sen kun hoitaa se myös palkitsee
Ei juokse eikä oo kovapäinen sellainen lapsi haetaan miljoona kertaa tilanteesta pois. Niin monta kertaa että oppii. Periksi ei anneta. Kyllä varmasti oppii. Sitkeyttä vanhemmilta se vaatii
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö itselläni 1.5 vuotias lapsenlapsi on opetettu tapoja. Istuu nätisti syöttötuolissa ravintolassa. Meillä kultainen noutaja koira ei revi eikä kiusaa koiraa sekin on hänelle opetettu. Tämä on aloitettava jo pienestä. Jo kävelemään oppiva ymmärtää kiellot.
Moni muu ei istu nätisti ja todellakin juoksee koiran perässä ja tökkii koiraa. Vaikka on opetettu ja kielletään joka kerta. Mutta kun kovapäinen lapsi ei tottele jos ei ole pakko.
Kiipeilijä istuu jatkossa tuolissaan valjaissa ja koiran härnääjä laitetaan jäähylle.
Vanhemmat eivät vie komennusta loppuun Lapsi oppii hyvin pian että kyllä se uhkailee et esim. Puhelin otetaan pois eikä oteta kuitenkaan. Se on pahin virhe minkä aikuinen voi tehdä. Asiat viedään aina loppuun jos sanotaan et tietokoneella ei pelata niin silloin sillä ei kans pelata. Aikuinen päättää asioista ei lapset
Lisää ääriateismia vaan niin nähdään lisää näitä lasten tekemiä puukotuksia, mt ongelmia, jengiytymistä 👍
Vanhemmat eivät ole asiansa osaavia jos lapset määrää kotona mitä tehdään ja mitä ei
Puukotukset johtuu juuri siitä kun lapsista ei olla välitetty. Ei rajoja, ei opeteta mitään kaikkein pahin ei rakasteta kannusteta elämässä. Ei ole kotiintuloaikoja saa olla yöllä ulkona. Vanhemmat on itsekin alkoholin käyttäjiä ja huumeiden
Vanha sanonta katso omaa lastasi, niin tiedät millainen itse olet.
Rajoja, rakkautta välittämistä lasten kanssa aikaa vietetään ollaa oikeasti kiinnostuneita lapsen tekemisistä. Aikuiset jättäisi puhelimen ja netin tutkimisen pois ja olisi kiinnostuneempi omasta lapsestaan. Leikkipuistossa nähtyä isä ja äiti tutkii puhelimiaan lapsi leikkii yksin. Tätä jatkui koko puistossa oloajan. Olipa tosi kiinnostuneita lapsensa leikeistä
Jokapäiväistä eipä paljo muksun tekemiset kiinnosta. Puhelin on tärkeämpi
Vierailija kirjoitti:
Jokapäiväistä eipä paljo muksun tekemiset kiinnosta. Puhelin on tärkeämpi
Puhelin pitää myös muksun rauhallisena.
Vierailija kirjoitti:
Niin. Moni uusavuton ymmärtää vapaan kasvatuksen niin, että kaiken kasvatuksen voi laiminlyödä, voi jättää sen lapsen heitteille, kasvamaan oman onnensa nojassa. Silleen oikeasti, esim. psykologia tietää faktaksi, että lapsen hyvinvointi edellyttää, että lapsella on rajat, jotta lapsi oppii, missä puitteissa on turvallista toimia. Ne rajat asettaa kasvatus, ja jos niitä ei ole, lapsi kokee turvattomuutta, joka ilmenee käytöshäiriöinä.
Esim. kun mennään lapsen kanssa kauppaan, niin lapsi kiljuu ja kiukuttelee, heittelee vaatekappaleitaan, itkee ja huutaa, vaatii sitä, vaatii tätä jne. Sitten on lapsia, jotka tyynesti istuu ostoskärryissä, katselee ympärilleen, kyselee, katselee, on kanssakäymisessä kärryjä työntävän vanhemman kanssa. Tuleeko yllätyksenä, että se viimemainittu lapsi on onnellisempi, koska on oppinut millaisella käytöksellä saa positiivisia reaktioita?
Mikä on se salaisuus, miten ne lapset kasvaa niin eril
Muuten samaa mieltä, paitsi lopusta täysin eri mieltä. Itselläni on jo aikuinen ns. vahinkolapsi, joka on erittäin rakastettu ja erittäin huolella kasvatettu. Ei ikinä häiriköinyt kaupassa tai ravintolassa. Aina saanut kiitosta kouluista ja naapureilta ja muilta. Ei ole mt-ongelmia eikä päihteitä. Korkea resilienssi. Olen myös tavannut tarkoituksella hankittuja, erittäin huonosti kasvatettuja lapsia, joita rakastetaankin vähän kuin velvollisuudesta tai näön vuoksi. Tunnen myös omasta ikäluokasta ihmisiä, joita on kasvatettu liiankin kovalla kurilla.
Joillekin perhe on jonkinlainen statussymboli nykyään ja se näkyy näiden kasvatuksessa. Lapsia hankitaan, mutta hoito ja kasvatus jää muille, kun vanhemmat haluavat luoda uraa. Myös niissä wt-perheissä tehdään lapsia usein ihan tarkoituksella. Jotkut kasvattaa ja jotkut ei. Jotkut rakastaa ja jotkut ei edes tiedä mitä rakkaus on. Jotkut tekee lapsia tarkoituksella ja joillekin niitä vain tulee "vahingossa". Nämä eivät korreloi keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Koira oireilee kouluttamattomuutta eri tavoin kuin lapsi kasvattamattomuutta. Koira syö koko kämpän repii hihnassa hyppii haukkuu. Tuolla niitä lenkillä näkee. Iso saksanpaimenkoira repii hihnassa niin että omistaja meinaa kaatua. Koiralle huudetaan sitä kiskotaan jotkut lyö koiraa. Tää on sitä kun ei osata. Koiraa ei saa repiä sille ei tarvitse huutaa. Jos ei osaa kouluttaa kannattas mennä koira kouluttajan luo hakemaan ohjeita.
Kyllä ne oikeastaan oireilevat ihan samalla tavalla.
Kasvatus on julmaa ja lapsi saa siitä traumat. Kuka kykenee tahallaan itketyttämään pientä puolustuskyvytöntä pilttiä?
Mitä teet jos lapsi rikkoo rajojansa?