Lue keskustelun säännöt.
Nyt iski syksyahdistus. Koulujen alku ok mut nyt alkaa harrastusrumba.
Kesä ollut Ihanaa aikaa, ehtinyt kotonakin olla sekä myös hoitaa sosiaalisia suhteita ja nauttia elämästä. No sitten alkoi työ ja lasten koulut. No Joo, ihan fine. Mut nyt ahdistaa, kun kaikki harrastukset alkaa taas ja jatkuva aikataulujen vahtiminen, stressiruokailut ja kuskaamiset. Elämä on taas ohi eikä siihen juuri muuta mahdukaan.
Ja ei, valitettavasti eivät pääse itse kulkemaan harrastuksiinsa (kuin jonkun satunnaisen kerran). Kimppakyytejä toki järjestetään mahdollisuuksien mukaan, mutta kyllä sitä kuskattavaa jää silti. 3 lasta, joita yhdellä 2 harrastusta muilla vaan 1. Harrastuskertoja 2-5/lapsi/vko. (= noin 10 kuljetusta, vienti ja haku =20)
Olen toki iloinen, että ovat aktiivisia ja kaikki löytäneet sen oman juttunsa, mieluisan harrastuksen. Kyllä se silti mehut vanhemmista vie. Muuta?
Kommentit (125)
Vierailija kirjoitti:
Niin lapsethan ei itsenäisesti pysty kulkemaan, kun on tavattoman monia pirun huonoja tekosyitä vaatia tässä kohtaan sitä itsenäisyyttä.
Tekosyinä julkisen liikenteen puute/heikot yhteydet ilta-aikaan? 10 km:n pyöräilyä klo 21 illalla marraskuun sateessa... Sen verran curling-vanhempi olen, etten itsenäisyyttä tässä ala 11-vuotiaalta vaatimaan.
Kaikki ei asu (luojan kiitos ) kehä 3 sisäpuolella, harrastushallien naapurissa. Joten voi olla vaikeaa ymmärtää, että kulkuyhteydet ei joka puolella Suomea ole ihan samat.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa, kun syksy tullee. Saa taas elämän järjestykseen, kesällä tuli velttoiltua liikaa. Hyvä, kun lapsilla päivisin koulu. Vielä oitan syksyn treenaikoja, mutta hyvä kun on harrastuksia. Meillä lapset pääsee itsekin harrastuksiin, mutta vieminen helpottaa.
En suostuis kuskaamaan, polkupyörillä saavat kulkea ja jos se ei onnistu, ei tarvi mennä. Näyttävät olevan onnellisia näinkin. Pihassa pelaavat jalkkista ja kavereiden kanssa käyvät koulun pihassa skeittaamassa yms. Lisäksi omissa pelloissa ja metsissä ajellaan enduroa ja mönkkäreillä. T. Neljän pojan äiti
Minusta ja miehestä ne kuskausvuorot + oman kirjan lukeminen lapsen treeniajan on ihan parasta. Ihanaa vapaa-aikaa ilman kotitöitä! :D
Mitä järkeä noissa lasten treenivuoroissa oikeasti on? Liikkuminen tietysti tärkeää mutta missä vaiheessa harrastuksesta tulee rasite? Kuinka monesta lopulta tulee se jalkapallon supertähti, aika tosi harvasta. Lapsuus menee stressitasoja kasvatellessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin lapsethan ei itsenäisesti pysty kulkemaan, kun on tavattoman monia pirun huonoja tekosyitä vaatia tässä kohtaan sitä itsenäisyyttä.
Tekosyinä julkisen liikenteen puute/heikot yhteydet ilta-aikaan? 10 km:n pyöräilyä klo 21 illalla marraskuun sateessa... Sen verran curling-vanhempi olen, etten itsenäisyyttä tässä ala 11-vuotiaalta vaatimaan.
Kaikki ei asu (luojan kiitos ) kehä 3 sisäpuolella, harrastushallien naapurissa. Joten voi olla vaikeaa ymmärtää, että kulkuyhteydet ei joka puolella Suomea ole ihan samat.
Ap
Kun sitä perhettä alettiin suunnittelemaan käyntiin läpi myös lasten tulevaisuus koulun, harrastusten, yms sosiaalisenelämän osalta ja asuinpaikka mietittiin sen mukaan. Luojan kiitos, että kehä 3 ulkopuoleltakin löytyy paikkoja, jotka ei ole kaukana sosiaalisesta elämästä ja palveluista. Ei tarvitse koko lasten lapsuutta käyttää uhriutumiseen kuinka joutuu kuskaamaan harrastuksiin ja kavereille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin lapsethan ei itsenäisesti pysty kulkemaan, kun on tavattoman monia pirun huonoja tekosyitä vaatia tässä kohtaan sitä itsenäisyyttä.
Tekosyinä julkisen liikenteen puute/heikot yhteydet ilta-aikaan? 10 km:n pyöräilyä klo 21 illalla marraskuun sateessa... Sen verran curling-vanhempi olen, etten itsenäisyyttä tässä ala 11-vuotiaalta vaatimaan.
Kaikki ei asu (luojan kiitos ) kehä 3 sisäpuolella, harrastushallien naapurissa. Joten voi olla vaikeaa ymmärtää, että kulkuyhteydet ei joka puolella Suomea ole ihan samat.
Ap
Kun sitä perhettä alettiin suunnittelemaan käyntiin läpi myös lasten tulevaisuus koulun, harrastusten, yms sosiaalisenelämän osalta ja asuinpaikka mietittiin sen mukaan. Luojan kiitos, että kehä 3 ulkopuoleltakin löytyy paikkoja, jotka ei ole kaukana sosiaalisesta elämästä ja palveluista. Ei tarvitse koko lasten lapsuutta käyttää uhriutumiseen kuinka joutuu kuskaamaan harrastuksiin ja kavereille.
En minä ainakaan ennen lasten syntymää tiennyt missä ne on lahjakkaita ja mitä ne haluaa harrastaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin kuulun näihin huonoihin vanhempiin, jonka lapset harrasti vain juttuja, joihin pääsivät. Pienenä kävivät koulun jumppajutuissa ja 4h-kerhon järjestämissä kerhoissa. Kun ikää tuli, alkoivat kulkea salilla minun kanssa ja juoksulenkeillä. Kun ikää tuli enemmän, alkoivat käydä näissä itse.
Ei ole harrastukset stressanneet elämää. Liikuntaa harrastavat edelleen aktiivisesti aikuisina.
Pitää vaan valita sellainen harrastus, jonne lapsi voi kulkea itse. Autokyydit vain poikkeustapauksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osta lapsille fillarit, kuntokin nousee.
Just, jotain järkeä nyt näihin juttuihin. Koitapas itse viedä lätkälaukkua ja mailoja fillarilla. Jotkut harrastaa muutakin kuin satujumppaa. Tilanteita on niin erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin lapsethan ei itsenäisesti pysty kulkemaan, kun on tavattoman monia pirun huonoja tekosyitä vaatia tässä kohtaan sitä itsenäisyyttä.
Tekosyinä julkisen liikenteen puute/heikot yhteydet ilta-aikaan? 10 km:n pyöräilyä klo 21 illalla marraskuun sateessa... Sen verran curling-vanhempi olen, etten itsenäisyyttä tässä ala 11-vuotiaalta vaatimaan.
Kaikki ei asu (luojan kiitos ) kehä 3 sisäpuolella, harrastushallien naapurissa. Joten voi olla vaikeaa ymmärtää, että kulkuyhteydet ei joka puolella Suomea ole ihan samat.
Ap
Kun sitä perhettä alettiin suunnittelemaan käyntiin läpi myös lasten tulevaisuus koulun, harrastusten, yms sosiaalisenelämän osalta ja asuinpaikka mietittiin sen mukaan. Luojan kiitos, että kehä 3 ulkopuoleltakin löytyy paikkoja, jotka ei ole kaukana sosiaalisesta elämästä ja palveluista. Ei tarvitse koko lasten lapsuutta käyttää uhriutumiseen kuinka joutuu kuskaamaan harrastuksiin ja kavereille.
Eli te sanelitte jo ennen lapsen syntymää, että mitä ja missä hän voi harrastaa? Ei mitään väliä, missä asiassa hän on hyvä ja mikä häntä itseä kiinnostaa? Melkoista vanhemmuutta se tuokin, en ole ennen kuullut...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 100 % vastuussa perheen ja arjen pyörittämisestä. Meillä saa harrastaa jos:
- pääsee harrastukseen itse (pyörä/bussi tms.)
- ei vaadi vanhemmalta eli minulta muuta kuin laskunmaksun (jonka suuruus on kohtuullinen)
- harrastus ei häiritse koulunkäyntiä
Kyllähän nuo ehdot varmasti rajaa vaihtoehtoja mutta on pakko myös huolehtia omasta jaksamisesta kun ei ole toista vanhempaa joka voisi esim. käydä kaupassa kun toinen kuskaa. Lapsilla on mukavat harrastukset jotka täyttävät kaikki ehdot (ja lapset ymmärtävät että äitikin on ihminen joka ei kaikkeen pysty repeämään eikä kaikkea saa vaikka haluaa).
Kai sitä täällä palstalla saa valittaa? Minä ainakin reippaasti vien lapset harrastuksiin, vaikka kuinka ottaisi päähän enkä valita ääneen, haluan heidän harrastavan jne, mutta kyllä silti usein olen aika poikki. Ja joo on oma valinta ja halusin monta lasta, kai mäkin silti joskus saan valittaa, edes anonyymina täällä palstalla??
Mulla on neljä lasta, joten tiedän mistä Ap puhuu. Halusin monta lasta, mutta haluan heillä silti olevan mahdollisuus harrastaa niin paljon kuin haluavat eli harrastuskuskauksia meillä on joku 12 krt/vk ja määrä varmaan vielä lisääntyy. Yritetään löytää sopivat harrastukset läheltä ja kaukana oleviin ollaan onneks saatu sovittua kimppakyytejä, se helpottaa tosi paljon kun puolet kuskauksista hoitaa joku muu ja se on kaikille win-win. Tärkeintä on osallistuva mies ja kaksi autoa myös on melko pakollinen juttu. Treenien aikana käydään kaupassa tai vietetään laatuaikaa muiden lasten kanssa kirjastossa tms.
Ap:lle tsemppiä! Kohta tähän taas tottuu, vaikka alku vähän tökkii joka kerta ja lisäksi tulee vielä vanhempainillat, loputtomat wilma -viestit, täytettävät lippuset ja lappuset yms yms yms :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osta lapsille fillarit, kuntokin nousee.
Just, jotain järkeä nyt näihin juttuihin. Koitapas itse viedä lätkälaukkua ja mailoja fillarilla. Jotkut harrastaa muutakin kuin satujumppaa. Tilanteita on niin erilaisia.
Minä olin ringettemaalivahti ja kuljin 9 km pyörällä, mutta eihän sitä nykylapsilta voi sellaista vaatia :D Silloin tosiaan vaihtoehdot oli, että jos harrastat kuljet itse tai et harrasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin lapsethan ei itsenäisesti pysty kulkemaan, kun on tavattoman monia pirun huonoja tekosyitä vaatia tässä kohtaan sitä itsenäisyyttä.
Tekosyinä julkisen liikenteen puute/heikot yhteydet ilta-aikaan? 10 km:n pyöräilyä klo 21 illalla marraskuun sateessa... Sen verran curling-vanhempi olen, etten itsenäisyyttä tässä ala 11-vuotiaalta vaatimaan.
Kaikki ei asu (luojan kiitos ) kehä 3 sisäpuolella, harrastushallien naapurissa. Joten voi olla vaikeaa ymmärtää, että kulkuyhteydet ei joka puolella Suomea ole ihan samat.
Ap
Kun sitä perhettä alettiin suunnittelemaan käyntiin läpi myös lasten tulevaisuus koulun, harrastusten, yms sosiaalisenelämän osalta ja asuinpaikka mietittiin sen mukaan. Luojan kiitos, että kehä 3 ulkopuoleltakin löytyy paikkoja, jotka ei ole kaukana sosiaalisesta elämästä ja palveluista. Ei tarvitse koko lasten lapsuutta käyttää uhriutumiseen kuinka joutuu kuskaamaan harrastuksiin ja kavereille.
Eli te sanelitte jo ennen lapsen syntymää, että mitä ja missä hän voi harrastaa? Ei mitään väliä, missä asiassa hän on hyvä ja mikä häntä itseä kiinnostaa? Melkoista vanhemmuutta se tuokin, en ole ennen kuullut...
*reps*
Kävi varmaan tuuri, kun 3 km säteellä on vaihtoehtoja harrastaa kymmeniä eri lajeja :D Ei tariviste valikoida yhtä lajia kun voi laajasti kokeilla useita erilajeja. Miten teillä jotka asutte kymmenienkilometrien päässä? Miten monipuolista teidän lasten harrastukset on ollut?
Vierailija kirjoitti:
Olen 100 % vastuussa perheen ja arjen pyörittämisestä. Meillä saa harrastaa jos:
- pääsee harrastukseen itse (pyörä/bussi tms.)
- ei vaadi vanhemmalta eli minulta muuta kuin laskunmaksun (jonka suuruus on kohtuullinen)
- harrastus ei häiritse koulunkäyntiä
Kyllähän nuo ehdot varmasti rajaa vaihtoehtoja mutta on pakko myös huolehtia omasta jaksamisesta kun ei ole toista vanhempaa joka voisi esim. käydä kaupassa kun toinen kuskaa. Lapsilla on mukavat harrastukset jotka täyttävät kaikki ehdot (ja lapset ymmärtävät että äitikin on ihminen joka ei kaikkeen pysty repeämään eikä kaikkea saa vaikka haluaa).
Myös meillä oli näin "vanhanaikaisesti", käytännön syistä, sillä puolison sairastuessa en yksinkertaisesti olisi revennyt kaikkeen. Omassa nuoruudessa vaihtoehdot olivat "ota tai jätä" - omillaan kulkeminen tai ei kyseistä harrastusta, ketään ei kyyditty. Ihan onnellisia ollaan, samoin se nuori aikuinen, joka kasvatettiin samoilla harrastusraameilla.
Vierailija kirjoitti:
Olen 100 % vastuussa perheen ja arjen pyörittämisestä. Meillä saa harrastaa jos:
- pääsee harrastukseen itse (pyörä/bussi tms.)
- ei vaadi vanhemmalta eli minulta muuta kuin laskunmaksun (jonka suuruus on kohtuullinen)
- harrastus ei häiritse koulunkäyntiä
Kyllähän nuo ehdot varmasti rajaa vaihtoehtoja mutta on pakko myös huolehtia omasta jaksamisesta kun ei ole toista vanhempaa joka voisi esim. käydä kaupassa kun toinen kuskaa. Lapsilla on mukavat harrastukset jotka täyttävät kaikki ehdot (ja lapset ymmärtävät että äitikin on ihminen joka ei kaikkeen pysty repeämään eikä kaikkea saa vaikka haluaa).
Niin eihän siellä kaupassa voi käydä tai käydä itse harrastamassa kuskauksen ohessa :D Mitä nyt teet tuolla ajalla kun et joudu kuskaamaan?
Kuule ap, ihan sama juttu.
Musta on kiva juttu, että lapset harrastavat silti jotain. Muuten he vain makaavat ja katsovat kännyköitään.
Toinen lapsista harrastaa musiikkia musiikkiopistolla - soittokertoja on 2 viikossa. Hän käy myös partiossa.
Toinen lapsista harrastaa viulun soittoa (kerran viikossa) ja balettia kerran viikkoon.
Musiikki on kiva laji, mutta kyllä se työllistää myös vanhempaa ja siitä tulee loivaa ahdistusta.
Me asutaan paikassa, josta on pitkä matka kaikkialle, joten koko elämä perustuu kuskaukseen. Olen yrittänyt sanoa miehelle, että haluaisin muuttaa, mutta hänelle se ei käy. Ei halua edes miettiä koko asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 100 % vastuussa perheen ja arjen pyörittämisestä. Meillä saa harrastaa jos:
- pääsee harrastukseen itse (pyörä/bussi tms.)
- ei vaadi vanhemmalta eli minulta muuta kuin laskunmaksun (jonka suuruus on kohtuullinen)
- harrastus ei häiritse koulunkäyntiä
Kyllähän nuo ehdot varmasti rajaa vaihtoehtoja mutta on pakko myös huolehtia omasta jaksamisesta kun ei ole toista vanhempaa joka voisi esim. käydä kaupassa kun toinen kuskaa. Lapsilla on mukavat harrastukset jotka täyttävät kaikki ehdot (ja lapset ymmärtävät että äitikin on ihminen joka ei kaikkeen pysty repeämään eikä kaikkea saa vaikka haluaa).
Niin eihän siellä kaupassa voi käydä tai käydä itse harrastamassa kuskauksen ohessa :D Mitä nyt teet tuolla ajalla kun et joudu kuskaamaan?
Myönnän, että oma harrastaminen jäi, kun ei enää tarvinnut lapsia kuskata heidän harrastuksiin ja painoa on tullut +10kg.
Osta lapsille fillarit, kuntokin nousee.