Vierailija
Poiminta

Olemme kolmekymppinen lapsettomuudesta kärsivä ja koeputkihedelmöityshoidoissa oleva pariskunta. Asia on todella kipeä ja kaipuu omaan lapseen valtava. Olen tähän asti uskaltanut kertoa tilanteesta omalle lähisuvulle ja lähimmille ystäville, mutta nyt on tullut tunne, että suun avaaminen asiasta vaan pahentaa omaa tuskaa. En oikeasti enää kestä yhtäkään loukkaavaa kommenttia ja tuputtavia neuvoja. Kaipaisin vaan niin paljon kuuntelua, empatiaa ja vierellä kulkemista.

Tuntuu, että jos asiasta puhuu, niin aina ollaan kiirehti ässä neuvomaan ja tietämään paremmin. On ehdotettu lemmikin hankintaa, tyypilliset "älkää ajatelko koko asiaa, niin kyllä se tapahtuu" - neuvot kuultu moneen kertaan, vihjailtu et mitä odoteltiin tähän ikään asti.. Pahimpia on myös nämä kaikella on tarkoituksensa - "lohdutukset" (mitä tällä siis halutaan sanoa, että öö, meitä ei ole tarkoitettu vanhemmiksi?). Tuputetaan kuusenkerkkäuutteita ja vaihtoehtohoitoja. Ei kiitos, maksamme jo nyt itsemme kipeiksi lääketieteellisistä hoidoista.

Pyyntö siis lapsettomien läheisille:älkää antako niitä neuvoja, olkaa vaan vierellä. Sanokaa vaikka "en osaa sanoa mitään, olen vain tosi pahoillani puolestasi". Antakaa lapsettomalle tilaa surra ja käydä oma kriisinsä läpi, teidän ei tarvitse sitä ratkaista eikä lapsettoman tarvitse päästä asiasta noin vain yli.

Kiitos.

T: Väsynyt hoidoissa käyvä lapseton.

Sivut

Kommentit (191)

Vierailija

Olisi voinut tulla suoraan minun suustani.
Kannattaa oikeasti sanoa läheisille tuo viesti suoraan, toki ystävällisesti. Ei ne tarkoita pahaa, mut ite kans samassa veneessä olevana tiedän, et läheisten "auttavat" kommentit voi todella satuttaa. Tsemppiä meille! <3

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
No, eihän kaikkia ole tarkoitettu vanhemmiksi. Siksi kaikki eivät saa biologisia lapsia tai tietty pariskunta yhdessä ei saa yhteisiä lapsia. Luonto tietää asian parhaiten.

Mitä tarkoitat tällä, ei ihan avaudu?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
No, eihän kaikkia ole tarkoitettu vanhemmiksi. Siksi kaikki eivät saa biologisia lapsia tai tietty pariskunta yhdessä ei saa yhteisiä lapsia. Luonto tietää asian parhaiten.

On se jännä, miten niin monet narkit, rappioalkoholistit ja muuten vaan pahasti luonnehäiriöiset sekopäät on ”tarkoitettu vanhemmiksi”. Usein vieläpä moneen kertaan ja monen eri kumppanin kanssa. Mutta luontohan tietää, eikös juu? (..mitä v*tua se sitten ikinä tarkoittaakaan..)

Vierailija

Oon tosi pahoillani, että joudutte kokemaan lapsettomuuden surua ja siihen päälle vielä loukkaavia kommentteja. Me pelättiin myös jäävämme lapsettomiksi ja tiedän, miten musertavaa se suru on. Sitä ei voi ymmärtää, jos ei ole itse kokenut. Toivon sydämestäni, että hoidoista on teille apua!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
No, eihän kaikkia ole tarkoitettu vanhemmiksi. Siksi kaikki eivät saa biologisia lapsia tai tietty pariskunta yhdessä ei saa yhteisiä lapsia. Luonto tietää asian parhaiten.
Kaikkia ei ole tarkoitettu elämään. Kun 2-vuotias sairastuu syöpään, luonto tietää, että hänen on kuoltava. Vai miten se nyt oli?

Vierailija

Miksi sinua pitää tukea?

Tätä kysyy 37v lapsettomuushoidoissa yli 6 vuoden ajan ollut nainen, joka ei keksi yhtäkään syytä sille, miksi lapsetonta pitäisi paapoa. Loukata ei pidä, mutta hyvänen aika sentään - ei sinulla ole mitään tappavaa sairautta, et ole maailman ainoa lapseton. Se on suuri suru, mutta liian isoksi se muuttuu siinä vaiheessa, kun haluat tehdä siitä elämäsi keskipisteen.

Ympärilläsi on todennäköisesti monia muita samassa tilanteessa olevia tai olleita. He eivät ole tehneet asiasta isoa numeroa, siksi et siitä tiedä. Oletko koskaan miettinyt, että sinä saatat samalla tavalla loukata muita?

Vierailija

Suosittelen hakemaan vertaistukea, jos sellaista tarjotaan kotikaupungissasi! Myös netistä löytyy. Itselle ollut henkireikä puhua muiden hoidoissa olevien kanssa, purkaa kaikkea sitä paskaa ja saada myös tietoa.

Minusta läheisille saa sanoa, kun kommentit loukkaavat. Tämä toivottavasti myös estää heitä laukomasta vastaavia kommentteja jatkossa joko sinulle tai muille. Siitä voi myös kehittyä aidosti ystävyyttä syventävä keskustelu, kun toinen ymmärtää, mikä kommentissa loukkasi.

Vierailija

Työkaveri kävi lapsettomuushoidoissa ja kertoi meille kaiken. Toisaalta meiltä oli kielletty kertomasta lasten synttäreistä, lasten tekemisistä, kesälomasta jne, ihan kaikesta, mihin liittyi lapsia. Koska lapsista puhuminen oli kiusaamista, lastenelokuvista puhuminen oli kiusaamista ja jopa Konsta Hietasesta puhuminen oli kiusaamista (koska on muinainen lapsilaulaja tms. ja nyt 5 lapsen isä).

Eihän sitä kukaan kestänyt! Ei meillä syöpää sairastavakaan leväyttänyt rtg-kuvia kaikkien katsottavaksi, mutta lapseton esitteli kuvia munasoluistaan. Ja meidän piti kuunnella ja ymmärtää ja hyväksyä se, että yksi ryhtyi perjantaina lounasaikaan itkemään ja lähti kotiin. Yllättäen mies oli parkkipaikalla odottamassa, auto pakattuna viikonloppua varten.

Ei me vaan jaksettu sen kanssa!

Vierailija

Täällä myös toinen 37v joka ei ole osannut tehdä 5v jatkuneesta lapsen yrittämisestä niin suurta ongelmaa kuin monet muut tuntuvat tekevän. Jo ennen yrityksen aloittamista keskustelimme miehen kanssa miten paljon hyvää elämässämme on vaikka lasta ei koskaan tulisikaan ja tätä mieltä olemme edelleen. Toki saavuttamatta jääneitä unelmia saa surra, mutta jokaiseen elämän vastoinkäymiseen ei voi jäädä vellomaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Miksi sinua pitää tukea?

Tätä kysyy 37v lapsettomuushoidoissa yli 6 vuoden ajan ollut nainen, joka ei keksi yhtäkään syytä sille, miksi lapsetonta pitäisi paapoa. Loukata ei pidä, mutta hyvänen aika sentään - ei sinulla ole mitään tappavaa sairautta, et ole maailman ainoa lapseton. Se on suuri suru, mutta liian isoksi se muuttuu siinä vaiheessa, kun haluat tehdä siitä elämäsi keskipisteen.

Ympärilläsi on todennäköisesti monia muita samassa tilanteessa olevia tai olleita. He eivät ole tehneet asiasta isoa numeroa, siksi et siitä tiedä. Oletko koskaan miettinyt, että sinä saatat samalla tavalla loukata muita?

"Haluat tehdä siitä elämäsi keskipisteen"? En usko sinun olevan oikeasti lapsettomuushoidoissa käyvä lapseton, vaan trolli. Jokaiselle, rankkoja hoitoja käyvälle ja lasta kipesti toivovalle asia on todellakin siinä tilanteessa elämän keskipiste.

Ja ei tarvi tukea kuin silloin, jos itse uskaltaudun niille kaikista lähimmille avautumaan. Sehän on ihan perusasia, että läheisiä Tuetaan elämän vaikeuksissa ja suruissa, oli se suru mikä tahansa! T: Toinen lapseton

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Työkaveri kävi lapsettomuushoidoissa ja kertoi meille kaiken. Toisaalta meiltä oli kielletty kertomasta lasten synttäreistä, lasten tekemisistä, kesälomasta jne, ihan kaikesta, mihin liittyi lapsia. Koska lapsista puhuminen oli kiusaamista, lastenelokuvista puhuminen oli kiusaamista ja jopa Konsta Hietasesta puhuminen oli kiusaamista (koska on muinainen lapsilaulaja tms. ja nyt 5 lapsen isä).

Eihän sitä kukaan kestänyt! Ei meillä syöpää sairastavakaan leväyttänyt rtg-kuvia kaikkien katsottavaksi, mutta lapseton esitteli kuvia munasoluistaan. Ja meidän piti kuunnella ja ymmärtää ja hyväksyä se, että yksi ryhtyi perjantaina lounasaikaan itkemään ja lähti kotiin. Yllättäen mies oli parkkipaikalla odottamassa, auto pakattuna viikonloppua varten.

Ei me vaan jaksettu sen kanssa!

Tämä nyt on täysin eri tilanne kuin ap:lla.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Työkaveri kävi lapsettomuushoidoissa ja kertoi meille kaiken. Toisaalta meiltä oli kielletty kertomasta lasten synttäreistä, lasten tekemisistä, kesälomasta jne, ihan kaikesta, mihin liittyi lapsia. Koska lapsista puhuminen oli kiusaamista, lastenelokuvista puhuminen oli kiusaamista ja jopa Konsta Hietasesta puhuminen oli kiusaamista (koska on muinainen lapsilaulaja tms. ja nyt 5 lapsen isä).

Eihän sitä kukaan kestänyt! Ei meillä syöpää sairastavakaan leväyttänyt rtg-kuvia kaikkien katsottavaksi, mutta lapseton esitteli kuvia munasoluistaan. Ja meidän piti kuunnella ja ymmärtää ja hyväksyä se, että yksi ryhtyi perjantaina lounasaikaan itkemään ja lähti kotiin. Yllättäen mies oli parkkipaikalla odottamassa, auto pakattuna viikonloppua varten.

Ei me vaan jaksettu sen kanssa!

En ikinä puhuisi omasta lapsettomuudestani työpaikalla. Minua ei myöskään haittaa muiden jutut omista lapsista yms. (toki surun tunne voi välillä kouraista), mutta pyrin aina kyselemään ja kuuntelemaan ystävien ja sukulaisten juttuja lapsistaan. Kyse oli nyt ihan muusta. Ap

Vierailija

Pahimpia ovat nämä "teidän tällä vaikealla tiellä on tarkoituksensa" - kommentit. Yksi ystävä erityisesti viljeli tätä, kunnes sain lopulta kerrottua, että tämä lohdutus tuntuu pahalta, vaikka tiedän hänen tarkoittavan vain hyvää. Kävimme läpi ihan hyvän keskustelun ja hyvissä väleissä ollaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinua pitää tukea?

Tätä kysyy 37v lapsettomuushoidoissa yli 6 vuoden ajan ollut nainen, joka ei keksi yhtäkään syytä sille, miksi lapsetonta pitäisi paapoa. Loukata ei pidä, mutta hyvänen aika sentään - ei sinulla ole mitään tappavaa sairautta, et ole maailman ainoa lapseton. Se on suuri suru, mutta liian isoksi se muuttuu siinä vaiheessa, kun haluat tehdä siitä elämäsi keskipisteen.

Ympärilläsi on todennäköisesti monia muita samassa tilanteessa olevia tai olleita. He eivät ole tehneet asiasta isoa numeroa, siksi et siitä tiedä. Oletko koskaan miettinyt, että sinä saatat samalla tavalla loukata muita?

"Haluat tehdä siitä elämäsi keskipisteen"? En usko sinun olevan oikeasti lapsettomuushoidoissa käyvä lapseton, vaan trolli. Jokaiselle, rankkoja hoitoja käyvälle ja lasta kipesti toivovalle asia on todellakin siinä tilanteessa elämän keskipiste.

Ja ei tarvi tukea kuin silloin, jos itse uskaltaudun niille kaikista lähimmille avautumaan. Sehän on ihan perusasia, että läheisiä Tuetaan elämän vaikeuksissa ja suruissa, oli se suru mikä tahansa! T: Toinen lapseton

Ei kaikki tee elämästään draamaa! Meille on miehen kanssa enemmän kuin selvää, että tämä voi päättyä siihen, että lapsia ei tule. Juuri siksi lapsettomuuteen ei pidä jäädä vellomaan, ei kannata loukkaantua jokaisesta rupattelusävyisestä kyselystä tai ohjeesta ajatella välillä jotain muuta. Kun tekee lapsettomuudesta elämänsä keskipisteen, menettää samalla ison osan sellaista elämää, johon lapset ei koskaan kuuluisi - metsä pysyy metsänä, oli lapsia tai ei ja Pariisi on silti Pariisi.

Lapsettoman tukemista ei ole se, että sanoo olevansa pahoillaan tämän puolesta, koska samalla tavalla pitäsi pahoitella koliikkivauvaa. Lapsettoman tukemista on tuoda esille kaikki se hyvä ja kiva, jota elämässä on, oli niitä lapsia tai ei.

Vielä 30 vuotta sitten - ennen keinoalkuisia hedelmöityksiä - lapsettomat ei tuoneet julki tilannettaan. Nyt kun on hoitokeinoja, lapsettomuudesta puhutaan kuin rintaimplanteista. Ei ympäristö jaksa!

Vierailija

yksi vaihtoehto on sijoitus mutta ymmärrän että ette lhäde siihen varsinkaan jos omia haluat siinä tulee enemmän ongelmia. Tutkikaa onhan raskausaikakin jopa 9 kuukautta kaikkea hoitoa on!

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat