Anorektikkojen "erityisasema" sairaalassa?
Läheiseni on tällä hetkellä hoidossa psykiatrisessa sairaalassa. Samalla osastolla on syömishäiriöisiä (veikkaan, että ovat anorektikkoja) sekä johonkin psykoosisairauteen sairastuneita. Ihmetyttää, kun osastolla pelkästään syömishäiriöisillä on yhden hengen huone, kaikilla muilla kahden hengen. Läheiseni olisi paljon mieluummin yhden hengen huoneessa, koska hänellä on paljon paniikkikohtauksia, jotka menisivät nopeammin ohi, jos hän saisi olla omassa huoneessaan sängyssään ihan yksin. Olemme puhuneet tästä hoitajille, mutta he ovat vain valitelleet ja sanoneet, että pelkästään syömishäiriöisillä on omat huoneet.
Lisäksi syömishäiriöisillä on paljon enemmän hoitajia per potilas aina vuorossa. Syömishäiriöisiä on 6 ja heillä on aina 3 hoitajaa vuorossa, kun taas muita potilaita on 12 ja heillä on vain 2-3 hoitajaa vuorossa. Monesti on päiviä, jolloin kukaan hoitaja ei ehdi lähtemään läheiseni kanssa pihalle.
Viimeinen asia, joka anorektikoilla on paremmin kuin muilla, on ruoka. Anorektikoilla on tarjolla muroja, mysliä, enemmän hedelmiä, jugurttia ja pakastemarjoja. Muut potilaat eivät saa syödä noita.
Hieman erikoista?
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
No ei ole erikoista, kun ottaa huomioon syömishäiriöiden taudinkuvan laadun.
Ikävää on toki se, että pitää säästää muiden mukavuudesta.
Kerro ihmeessä lisää, miksi syömishäiriöisillä täytyy olla oma huone ja enemmän hoitajia?
Syömishäiriöisiä pitää jatkuvasti vahtia. Muuten he ovat syömättä, oksentavat tai tekee salaa jumppaliikkeitä. Syömishäiriö on hengenvaarallinen, jos potilas on sairaalassa.
Itellä oli aika pahakin syömishäiriö ja muista samaa tautia sairastavista oli todella paljon haittaa. Koko ajan kannustettiin toisiamme laihduttamaan lisää ja jos olisi ollut huonekaveri niin ei paranemisesta olisi tullut mitään. Syömishäiriöisiä pitää tarkkailla myös ihan koko ajan. Aina voi piilottaa ruokaa hihaan tai rintsikoihin, oksentaa kukkaruukkuun tai partsilta alas, vessassa voi jumpata. Huh noita aikoja. ☹️
Ruokajutun ymmärrän niin ja näin, mutta tuo huone- ja hoitaja-asia on täysin naurettava.
No ainakin ruoka selittyy mutulla sillä, että anorektikot pitäisi saada syömään ja syömistä helpottaa, jos vaihtoehtoja on enemmän. Minä en pidä jugurtista enkä sitä söisi (en ole syömishäiriöinen), mutta ehkä potilaan on helpompi syödä mysliä. Jos parantuminen on vasta alussa, voi näistä pienistä asioista olla apua.
Syömishäiriöisillä on oma huone ettei ne anna omia ruokia vierustoverille syötäväksi.
Aina ei mene ne nallekarkit tasan. Sairaammat saavat ja ansaitsevatkin enemmän hoivaa. Menetkö sinä kirrallakin potilaalle joka on huonommassa kunnossa kuin joku muu sanomaan, että sä et mun mielestä tartte niin intensiivistä hoitoa. Kyllä lääkärit ja hoitajat tietää kuka tarvitsee mitäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole erikoista, kun ottaa huomioon syömishäiriöiden taudinkuvan laadun.
Ikävää on toki se, että pitää säästää muiden mukavuudesta.Kerro ihmeessä lisää, miksi syömishäiriöisillä täytyy olla oma huone ja enemmän hoitajia?
Usein syömishäiriöiset tarvitsevat tarkempaa silmälläpitoa, sillä he yrittävät kikkailla vedenjuomisilla, pakkoliikkumisilla jne. Saattavat olla vierihoidossakin. Omalle huoneelle en tiedä perustelua, jos kyse ei siis ole vierihoidossa olevasta potilaasta. Kun itse olin psykiatrisella osastolla (en syömishäiriön takia), yhden hengen huoneita oli tasan yksi ja sen saaja ei ollut ainakaan tietääkseni syömishäiriöinen.
Vierailija kirjoitti:
Syömishäiriöisiä pitää jatkuvasti vahtia. Muuten he ovat syömättä, oksentavat tai tekee salaa jumppaliikkeitä. Syömishäiriö on hengenvaarallinen, jos potilas on sairaalassa.
Oma huonehan mahdollistaa heille jumppaamisen ja salailun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syömishäiriöisiä pitää jatkuvasti vahtia. Muuten he ovat syömättä, oksentavat tai tekee salaa jumppaliikkeitä. Syömishäiriö on hengenvaarallinen, jos potilas on sairaalassa.
Oma huonehan mahdollistaa heille jumppaamisen ja salailun.
Ei, jos on oma hoitaja. Siitä huolimatta anorektikot aina onnistuu jotenkin huijaamaan: sekunnin murto-osassa juustoviipale piilotetaan pikkuhousuihin, vettä juodaan litrakaupalla ennen punnitusta, juostaan portaita ylös alas jne.
Nuo on sinänsä ihan ymmärrettäviä eroja, mutta samalla osastolla ei kyllä pitäisi olla potilaita joita kohdellaan noin merkittävästi eri tavoin, se varmasti aiheuttaa "huonommin" kohdelluissa kateuden ja vihan tunteita, jotka eivät todellakaan auta hoitoa. Oikeastaan hämmästyttävää että asia on järjestetty noin, luulisi että varsinkin tuo ruokajuttu aiheuttaisi vaikeita ja mahdollisesti väkivaltaisia konfliktitilanteita osastolla.
Vierailija kirjoitti:
Nuo on sinänsä ihan ymmärrettäviä eroja, mutta samalla osastolla ei kyllä pitäisi olla potilaita joita kohdellaan noin merkittävästi eri tavoin, se varmasti aiheuttaa "huonommin" kohdelluissa kateuden ja vihan tunteita, jotka eivät todellakaan auta hoitoa. Oikeastaan hämmästyttävää että asia on järjestetty noin, luulisi että varsinkin tuo ruokajuttu aiheuttaisi vaikeita ja mahdollisesti väkivaltaisia konfliktitilanteita osastolla.
Ei vaan mielialapotilaat ottavat sen itseensä. Ajattelevat olevansa huonompia ja arvottomampia, koska saavat "huonompaa" hoitoa
En ole kuullutkaan tällaisesta ennen. Enkä tajua - miten se silmälläpito helpottuu, jos kaikki potilaat ovat omissa huoneissaan? Luulisi että kävisi päin vastoin. Ja joo muista huonekavereista voi varmaan olla pahastikin haittaa, mutta ihan niin kuin näin ei voisi olla muunkinlaisissa häiriöissä. Ja miten se syömishäiriöinen on automaattisesti sairaampi kuin kukaan muu, esim. itsetuhoiset, psykoottiset jne?
Niin no siinä syömishäiriössä voi usein ihan oikeasti lähteä henki toisin kuin vaikkapa paniikkihäiriössä. Kuten yllä jo mainittu, niin nuo kikkailut menevät aivan taivaisiin asti ja valvontaa on oltava, että he syövät edes henkensä pitimiksi eivätkä oksenna ruokaa pois. Jos ahdistunutta siellä nurkassa yksikseen ahdistaa, niin valitettavasti hän jää vähemmälle huomiolle jos vähäiset resurssit on kohdistettu todellisessa hengenvaarassa oleviin. Sitä en kyllä ymmärrä miksi ei voisi majoittaa syömishäiriöistä ja vaikkapa masentunutta ja ahdistunutta samaan huoneeseen. Ymmärrän kyllä ettei kahta syömishäiriöistä, etteivät keksi yhdessä älyttömyyksiä. Ja paremmat safkat selittyy järjellä ilman muuta.
t. ei-syömishäiriöinen
Miksei anorektikkoja laiteta lepositeisiin? Niinhän muillekin itsetuhoisille tehdään, jos ei ole resursseja vahtia yhtä potilasta 24/7.
Muut laitostuisivat jos liikaa paavottaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Muut laitostuisivat jos liikaa paavottaisiin.
Mikseivät syömishäiriöiset laitostu?
Vierailija kirjoitti:
Syömishäiriöisiä pitää jatkuvasti vahtia. Muuten he ovat syömättä, oksentavat tai tekee salaa jumppaliikkeitä. Syömishäiriö on hengenvaarallinen, jos potilas on sairaalassa.
Sitten laitetaan lepositeisiin muut jos tekevät jotain vastaavaa.
Kiva lukea tällaista, kun minä olin vain eristyksessä lepositeissä lukuisten hirttäytymisyritysten jälkeen. Olisipa minuakin vaan joku hoitaja vahtinut koko ajan.
No ei ole erikoista, kun ottaa huomioon syömishäiriöiden taudinkuvan laadun.
Ikävää on toki se, että pitää säästää muiden mukavuudesta.