Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Anorektikkojen "erityisasema" sairaalassa?
11.08.2018 |
Läheiseni on tällä hetkellä hoidossa psykiatrisessa sairaalassa. Samalla osastolla on syömishäiriöisiä (veikkaan, että ovat anorektikkoja) sekä johonkin psykoosisairauteen sairastuneita. Ihmetyttää, kun osastolla pelkästään syömishäiriöisillä on yhden hengen huone, kaikilla muilla kahden hengen. Läheiseni olisi paljon mieluummin yhden hengen huoneessa, koska hänellä on paljon paniikkikohtauksia, jotka menisivät nopeammin ohi, jos hän saisi olla omassa huoneessaan sängyssään ihan yksin. Olemme puhuneet tästä hoitajille, mutta he ovat vain valitelleet ja sanoneet, että pelkästään syömishäiriöisillä on omat huoneet.
Lisäksi syömishäiriöisillä on paljon enemmän hoitajia per potilas aina vuorossa. Syömishäiriöisiä on 6 ja heillä on aina 3 hoitajaa vuorossa, kun taas muita potilaita on 12 ja heillä on vain 2-3 hoitajaa vuorossa. Monesti on päiviä, jolloin kukaan hoitaja ei ehdi lähtemään läheiseni kanssa pihalle.
Viimeinen asia, joka anorektikoilla on paremmin kuin muilla, on ruoka. Anorektikoilla on tarjolla muroja, mysliä, enemmän hedelmiä, jugurttia ja pakastemarjoja. Muut potilaat eivät saa syödä noita.
Hieman erikoista?
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiva lukea tällaista, kun minä olin vain eristyksessä lepositeissä lukuisten hirttäytymisyritysten jälkeen. Olisipa minuakin vaan joku hoitaja vahtinut koko ajan.
Olihan sulla vierihoitaja kun olit lepareissa. Tai ainakin kameravalvonta.
Joo, kameravalvonta oli kyllä. Miksei se riitä anorektikoille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma huone on varmaan osittain siksi, että järjestys pysyy huoneessa paremmin ja helpommin huomaa, jos ruokaa on piilotettu tms.
Miks anorektikkojen ei anneta vaan kuolla? Oma vika. Samalla tavalla se alipaino on itse hankittua kun ylipainokin.
Masentuneellakin on usein huono ruokahalu ja laihtumista ilman että on kuitenkaan syömishäiriöinen. Kyllä heitäkin parempi ruoka auttaisi. Laitosruoka on yleensä melko väritöntä, hajutonta ja mautonta että ei se ainankaan lisää sitä ruokahalua! Ja syömishäiriöiset saa enemmän hedelmiä? Tekis kyllä vitamiinit hyvää muillekin!
Sisko oli osastolla samassa huoneessa Anorektikon kanssa ja puoli vuotta myöhemmin oli itse syömishäiriöinen. Oli toki teini, mutta se ajatusmaailma tarttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunsin yhen anorektikon ja todella ilkeä ja huomionhakunen tyttö. Itsellä runsaat reidet ja huomaan miten intensiivisesti se vertaili omaa vartaloaan mun vartaloon. Olin joku kammottava valas sen silmissä, joka se ei todellakaan ikinä haluais olla. Anorektikot on ilkeitä ihmisiä, joilla laihuuden ihannointi vaan menee liian pitkälle.
Kallista lystiä tuollainen hoito ja veronmaksajat maksavat ihan kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veljeni on sairaalloisen lihava, hän on menossa yksityiselle puolelle leikkaukseen lihavuuden vuoksi. Hän on itse sanonut syövänsä itsensä hengiltä ja ei aio jonottaa kunnalliseen hoitoon, koska pelkää sydämensä pettävän jonottaessa. Runsaasti ylipainosta johtuvia vaivoja ja ongelmia on jo. Miksei hän voi hakeutua sairaalaan yksityishuoneeseen vahdittaksi, ainakin leikkaukseen saakka?
Luulisin, että jos on hengenvaarassa, saa oman huoneen? Olen vain kuullut, että syömishäiriöiset ei pääse nykyisin hoitoon. On niin vähän hoitopaikkoja ja kaikessa säästetään. Ei ole omaa kokemusta, mutta työkaverin tytär on taistellut anoreksian kanssa 14-vuotiaasta asti. Välillä on ollut viikkoja ilman kiinteää ruokaa, mutta hoitoon pääsy ollut vaikeaa. Ja kun sairaus oli ”selätetty”, se alkoi antaa uusiutumisen merkkejä. Oli taas ruokapuheita ja miten hiilarit lihottaa, rasva lihottaa, proteiini lihottaa. Alkoi jumppaamiset aamuyöllä yms. Silloinkaan ei päässyt heti hoitoon, vaikka oli tiedossa, mikä on. Oli liian hyvässä kunnossa niin sanotusti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyysäämistä! Oikein vielä ruokitaan sitä huomionhakua, mihin anorektikot muutenkin pyrkivät. Vastuunotto omasta elämästä tulisi heidän tajuta. Tajuta se mitä tarkoittaa ravinto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos anoreksia ei olisi sairaalloista huomionhakua, niin miksi lähes aina anoreksia puhkeaa teini-iässä eli pahimmassa huomionhaku-vaiheessa. Sattumaako? Ei. Joillekkin se vaan jää päälle loppuelämäks. Totuttu siihen sääliin ja hyysäämiseen ja mikä parhainta - ei tarvitse mennä töihin.
Vierailija kirjoitti:
Miksei anorektikkoja laiteta lepositeisiin? Niinhän muillekin itsetuhoisille tehdään, jos ei ole resursseja vahtia yhtä potilasta 24/7.
Leposide on aina viimeinen, hyvin äärimmäinen hoitokeino ja pakkotoimenpide, johon tarvitaan erittäin vahvat perusteet. Voi luoja mitä kommentteja. Itse olen entisenä syömishäiriöisenä joutunut lepositeisiin, jotta minulle saatiin laitettua nenämahaletku ja sen kautta ravintoa. Se oli hirveää. Jälkikäteen ymmärrän kyllä että oli tärkeää saada sitä energiaa kurkusta alas, tilani oli hengenvaarallinen.
Minusta on kurjaa lukea tällaisia kommentteja. Tottakai parasta on että syömishäiriöiset pidetään omilla osastoillaan, mutta kaikkialla ei ole resursseja tähän. Itse olen ollut hoidossa sekä syömishäiriöosastolla että sekaosastoilla. Olen ollut huoneessa yksin sekä toisen syömishäiriöisen kaverina että masentuneen tms potilaan kanssa sekaosastolla samassa huoneessa. Jokaisessa hoitoyksikössä on omat sääntönsä.
Terveisin nykyisin täysin terve ja töissäkäyvä 29-vuotias nainen. Mielenterveysongelmat ovat vaikea juttu. Syömishäiriöiselle on osastoilla paremmat ruuat jotta a) suhdetta ruokaan saadaan korjattua/normaalistettua b) aliravittu tarvitsee monipuolisesti eri ravintoaineita oltuaan pitkään syömättä c)on tärkeää että potilas pystyy ylipäänsä syömään jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoreksialla on historiansa "prinsessamielisairautena" eli on paremman sosiaaliluokan sairaus.
Uskomatonta!
Kuulostaa melkein siltä, että ap toivoisi läheisellään mieluummin olevan syömishäiriön kuin sen "oman" sairauden.
Sairaalassa oleva syömishäiriöinen on itsetuhoinen ja hengenvaarassa. Kaikki sairaalassa hoidettavatkaan eivät toivu vaan saattavat kuolla tähän sairauteen.
Ei anorektikko "vaadi" sitä "parempaa" hoitoa. Hän haluaisi olla rauhassa, jotta voisi elää edelleen sairaan mielensä mukaisesti ja näännyttää itsensä hengiltä,
Vierailija kirjoitti:
Tunsin yhen anorektikon ja todella ilkeä ja huomionhakunen tyttö. Itsellä runsaat reidet ja huomaan miten intensiivisesti se vertaili omaa vartaloaan mun vartaloon. Olin joku kammottava valas sen silmissä, joka se ei todellakaan ikinä haluais olla. Anorektikot on ilkeitä ihmisiä, joilla laihuuden ihannointi vaan menee liian pitkälle.
Ei ole. Anorektikko on psyykkisesti sairas. Yleensä taustalla on äärimmäisen heikko itsetunto ja paha olla. Joku voi olla ilkeä, ja olisit ehkä itsekin, jos sinun olisi todella paha olla itsesi kanssa ja tuntisit jatkuvaa itseinhoa.
Vierailija kirjoitti:
No ei ole erikoista, kun ottaa huomioon syömishäiriöiden taudinkuvan laadun.
Ikävää on toki se, että pitää säästää muiden mukavuudesta.
Itse näin syömishäiriöisenä voin sanoa, että meillä ei ole "taudinkuvaa", vaan olemme psykologisia yksilöitä. Mikä toimii toiselle, ei välttämättä toimi toisille. Tärkeintä on saada meidät tajuamaan, että ei kukaan arvosta liikaa laihuutta.
Vierailija kirjoitti:
Anoreksialla on historiansa "prinsessamielisairautena" eli on paremman sosiaaliluokan sairaus.
Niin, jos sairaalaan hakeutuu koko elämänsä syvästi masentunut epäsiisti ja sekava iäkäs henkilö, sairaalloisen ylipainoinen työtön syrjäytynyt henkisesti epävakaa henkilö ja nuori opinnoissaan menestynyt laajan ystäväpiirin omaava urheilija tyttönen jolla laihdutus on lähtenyt käsistä, niin toivoa sopii, että he saavat tasapuolista hoitoa. Toki saavat, eikö niin?
Alue: Aihe vapaa
Olihan sulla vierihoitaja kun olit lepareissa. Tai ainakin kameravalvonta.