Mies ei lohduta kärsivää eli minua silloin kun mulla on paha mieli
Sille pitäisi osata aina rautalangasta vääntää, mistä kärsin, vaikka en aina itsekään tiedä. Eikö se riitä, että näkee, että toinen voi huonosti!?? Että toisella on paha olla, että tämä kärsii? Miten voi olla niin vaikeaa oikeasti osoittaa toiselle, että tämä on tärkeä. Tulee aivan tunne, että en ollut, olin sille vain väline sellaiseen, mitä se itse halusi.
Heti kun löydän paremman lohduttajan tämä jää kuin nalli kalliolle toiveineen.
Kommentit (28)
Sehän on jo jäänyt. Ja aiemmin oli teidän suhteessa ainoa antava osapuoli. Sinä vain otat
Hän hoitaa ja elättää lapsenne yksin
Sinä et löydä koskaan ketään
Ehkä empaattinen ja ymmärtävä mies sopii paremmin sinulle. Epäempaattinen on todella vaikea pitkän päälle. Keskustelutaito on tärkeä. En tarkoita että olisi 24/7 hyysäämässä, mutta joku ymmärrys sinua kohtaan ja sun puolella
totta kirjoitti:
Ehkä empaattinen ja ymmärtävä mies sopii paremmin sinulle. Epäempaattinen on todella vaikea pitkän päälle. Keskustelutaito on tärkeä. En tarkoita että olisi 24/7 hyysäämässä, mutta joku ymmärrys sinua kohtaan ja sun puolella
Ehkä joku terapeutti? Mutta niillekin täytyy maksaa...
totta kirjoitti:
Ehkä empaattinen ja ymmärtävä mies sopii paremmin sinulle. Epäempaattinen on todella vaikea pitkän päälle. Keskustelutaito on tärkeä. En tarkoita että olisi 24/7 hyysäämässä, mutta joku ymmärrys sinua kohtaan ja sun puolella
Tämä.
En tiedä oletko kroonisesti sairas/masentunut/etc. Oli syysi mikä tahansa, tarvitset selkeästi tavallista enemmän syliä, läheisyyttä ja keskustelua. Syvää yhteyttä ja rakkautta. Toiselta ei tällaista voi vaatia - nämä ominaisuudet joko ovat tahi eivät. Niiden täytyy myös herätä toisessa juuri sinun kohdallasi, sinunkin on oltava toiselle The Match.
Miten se mies voi sua auttaa jos et itekään tiedä mikä vaivaa?
No kyllä minusta parisuhteeseen ja rakkauteen kuuluu empatia toista kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
totta kirjoitti:
Ehkä empaattinen ja ymmärtävä mies sopii paremmin sinulle. Epäempaattinen on todella vaikea pitkän päälle. Keskustelutaito on tärkeä. En tarkoita että olisi 24/7 hyysäämässä, mutta joku ymmärrys sinua kohtaan ja sun puolella
Ehkä joku terapeutti? Mutta niillekin täytyy maksaa...
Ei, tämä on asia erikseen. Syvä symbioottinen rakkaussuhde sitten oma juttunsa.
No oleppa onnellinen, voisi lisätä löylyä lisää ja pahentaa oloasi. Elän juuri sellaisen empatiakyvyttömän räksyttäjän kanssa. Kohta en kyllä enää jaksa. Aluksi ymmärsin kun oli ihan fyysinen sairaus taustalla ja kovat hoidot siihen. Nyt alkaa olla terve, mutta se kiva ja hellä mies on muuttunut ihan täysin. Voiko tuollaisen koettelemuksen, lähellä kuolemaa, seota?
Oletteko kysyneet itseltänne miksi olette parisuhteessa?
Vierailija kirjoitti:
Miksi tämä saa alapeukkuja?
Äitihullu on palstan kammottavin hahmo
Miehet ovat useimmiten melko vältteleviä kiintymyssuhteissaan, naiset taas takertuvaisia.
Sinun ahdistuksesi siitä, ettei mies huomioi on todennäköisesti yhtä suurta kuin miehesi ahdistus siitä, että sinä tarvitset paljon huomiota.
Kärsivä eli minä.
Anteeksi, mutta tuo naurattaa. 😂
Kivipissa ottaa aina jonkun sanan tai teeman, mistä länkyttää koko päivän. Tänään se on ollut Kärsimys.
Lohduttaa varmaan samalla tavalla, kuin sinä lohdutat häntä.
Semmosia ne miehet on.