Lue keskustelun säännöt.
Arjen fyysiset epämukavuudet, jotka koettelevat sietokykyäsi
Aloitan: hellehiki, krooninen kusihätä, närästys, runsaat ja kivuliaat kuukautiset sekä ruikulivatsa. Silmätulehdus, takapuolen suonenveto ja toispuoleinen nuha. Nämä erikseen ja varsinkin yhdessä. (Keskitytään ihan lillukanvarsinillitykseen; kroonisiin sairauksiin kuuluvat kivut ja kärsimykset eivät välttämättä kuulu tähän keskusteluun.)
Kommentit (1723)
Ikänäkö ja kirpunp..kankokoiset tekstit purkeissa ja pakkauksissa, ei näe edes suurennuslaseilla lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aurinkoyliherkkyys ja herkästi tarjoava vatsa sekä migreenitaipumus. Persjalkaisuus ja peukalo keskellä kämmentä.
Jotenkin tuntuu, että joka puolella on viime aikoina länkytetty jostain "kamelinvarpaasta".
Kehittelin tästäkin neuroosin: ei mitään asiaa kylille ilman vesirajan reilusti (varmuuden vuoksi) peittävää paitaa, jos nyt joku sattuisi "napapiiristä etelään sijaitsevaa" ruumiinosaani kyttäävän.
Harkitsen burkhaa tai armeijatelttaa. Ja jos, heitän tasan alkkarit mäkeen!
Uudelleensuljettavat elintarvikepakkaukset (hehheh)...
Jos saisi edes ehjinä auki :(
Koiranpaksat tai ihmisenyrjöt keskellä katua, niin ettei pyörätuolilla ohi pääse. Menee varsinkin keväisin monesti reittisuunnitelma uusiksi, kun sitä peetä on miinakenttänä niin paljon ettei siitä kerta kaikkiaan ole mitään mahdollisuutta suoriutua ajamatta yli. Pariin kertaan saanu jo kakat käteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun oot kaupassa täsmäostoksilla ja tahdot juuri tietyn elintarvikkeen, sen hyllyn edessä kyykkii varmasti joku myymälähenkilö täyttämässä sitä hyllyä. **tuttaa, muttei millään viitsisi työtänsä häiritä ja pyytää siirtymään.
Kaksivuotiaani uhmaikä. Ja kyllä, on fyysisesti epämukavaa laatua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mutta tietysti se ihonalainen hormoninäppy tai -pahkura, joka kerää voimiaan, punoittaa ja jomottaa.
Se sijaitsee aina erittäin näkyvällä alueella leuassa, otsassa tai poskessa.
Juuri se, johon ei saisi koskea tai ainaskaan puristella. (Ei se anna mitään ulos).
Tietysti puristelen: pursuaa visvaa kuin Etna seuraavat pari viikkoa ja epätoivolla yrität sitä purkausta peitepuikolla ja puuterilla peittää. Muutaman kerran päivässä joudut raaputtamaan ulospursunneen, kyynelehtivän puuteri-peitepuikko-visva -palleron pois ja peittämään sen uudestaan.
En opi ikinä.
ISO linnunpaska, johon astut paljasjaloin kesäaamuna terassille aamukahvia viedessäsi.
Se tursuaa varpaiden välistä ja äkkiä ovat kaikki aamun keijut kaikonneet...
Vielä pahempi, kun muistat, miten koit kakarana saman ja se oli JÄNNÄÄ (?!)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No fyysistä tai henkistä, mutta turhauttaa kun lempiparfyymin tuoksu haihtuu päivän mittaan omasta nenästä tai muuttuu (omassa nenässä) jotenkin epämiellyttäväksi. Ne on kuitenkin aika kalliita hankintoja :(
Miten on mahdollista, että vaikka ihan normaalisti pissalla istun ja istualtaan huolella kuivaan, jostain livahtaa AINA noustessa inhat pari tippaa pitkin sisäreisiä ja tekee jotenkin saastaisen olon?
(Näinä hetkinä jaksan ihmetellä, montako tippaa lirahtikaan pitkin kinttuja esiäideillä, kun joutuivat krinoliineissaan samat toimitukset hoitamaan.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Liian tiukassa olevat hillopurnukan kannet ja muut. Tuntuu että ranne murtuu.
Saarioisten konsulentti jakoi avaajia joskus kaupassa.
Kipeä ihonalainen finni selässä jossain lapojen välissä. Mitenkuten saat sen puristettua ja sieltä alkaa valumalla valua tummaa mädälle haisevaa verta.
Tulehtunut bartholinrauhanen (eli se iso patti p*llussa joka ilmestyy kuin tyhjästä, ei onneksi usein) oikein iso ja kipeä ja tietysti pitäis lähteä ratsastustunnille, jossa tehdään kaikenlaisia istuntaharjoituksia harjoitusravissa ja tietty ilman jalustimia. Aaauuuuuhhh! !!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatteitten pesumerkit. Jatkuvaa kutinaa ja hiertämistä, kunnes saksit ne niin lyhyiksi kun mahdollista. Tästä huolimatta merkkiin jää joku terävä kulma joka jatkaa hiertämistä. Ja sitten kun on aika pestä tämä vaate, niin mieti siinä sitten että mikäköhän lämpötila tällä kyseisellä vaatekappaleella olikaan, mitenkään et sitä kuitenkaan muista ja vaate menee pilalle ensimmäisessä pesussa.
Joskus oli pakko ommella silkinpala merkin päälle.
Minä ratkon sen kokonaan irti ja ompelen sauman takasin kiinni. Niskassa on kamalin, sivulla tai helmassakin kutittaa.
Näin paras. Ihme ettei joku keksi laittaa näitä sivusaumaan päällipuolelle, heti ostaisin.
Vierailija kirjoitti:
Ikänäkö ja kirpunp..kankokoiset tekstit purkeissa ja pakkauksissa, ei näe edes suurennuslaseilla lukea.
Taskusuurennuslasi aina mukana.
Lapsena oli osa nautintoa häärätä pitkään ja hartaasti lahjapakettien avauksessa ähräten.
Aikuisena ostan omat pakettini (lähinnä kirjoja netistä) enkä enää jaksaisi purkaa yhtä vaaratonta romaania kuin pommia överipahvien, muovien ja teippien seasta puukkojen ja saksien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kesän peitto-ongelma. Peitolla on liian kuuma, lakanalla on liian kylmä. Vaihtelee säidien mukaan. Herään öisin kuumuuteen ja viluun. Ei ole mitään vaihdevuosia. Peittojen osto, erityisesti kalliimpien, tuntuu riskialttiilta hommalta, koska niissä ei palautusoikeutta, koska hygieniatuote, meninkin ostamaan yhden joka osoittautui huonoksi. Haaveilen keveästä ei hiostavasta peitteestä..
Ohut puuvillapeite, pussilakana, eivät sisäkkäin, laitan tarvittaessa peiton jalkojen päälle. Tosin ei aina käy.
Kuumalla ilmalla ei voinut käyttää mitään.
Pankkiautomaatilla asioidessa paistaa joskus aurinko niin pahasti selän takaa, että saat melkein randomilla näppäillä kaikki toiminnot kun et mitään näe. Paitsi jos takana hönkii liian lähellä joku, joka peittää auringon. Huikeat vaihtoehdot!
Tosi hyviä huomioita täällä jo esitelty. Mä tykkään viuhtoa kaikki kulkumatkani vauhdilla ja suoraviivaisesti. Tulee ihan fyysisesti rasittunut olo, jos joku laahustaa keskellä väylää mahdollisimman leveänä, tietysti vielä napit korvilla tai muuten huonokuuloisena, ettei reagoi kun pyydän tilaa päästäkseni huiskimaan ohi. Vastaavasti pyörätiellä epämääräisesti sivuttaissuunnassa seilaavat pyörät minun ja fillarini tiellä.
Hyvin voimakkaita turhautumisen tunteita aiheuttaa myös se, kun yrittää kiskoa suihkun jäljiltä kostealle iholle urheilurintsikoita. (Tavisrintsikat - myös ne kalliilla rahalla Funkyladysta hankitut - ovat niin epämukavia, etten käytä kuin äärimmäisessä hädässä.)
Minulla on yksi semmoinen hammasväli, johon jää helposti ruokaa. Viisaudenhampaan ja seuraavan väli, jostain syystä viisaudenhammasta ei haluttu aikanaan poistaa vaikka kerjäsin. Rakoon jää aina lounaalla jotain, ja monesti ei työpäivän aikana tarjoudu tilaisuutta kaivaa röhnä pois. Se ärsyttää ientä ja tykyttävä epämukavuus vaivaa koko päivän, kieli eksyy jatkuvasti sörkkimään hammasväliä. Toisaalta on yksi tyydyttävimmistä hetkistä kotona rassata väli puhtaaksi hammaslangalla niin, että veri lentää.
Yksi syvästi nöyryyttävä tilanne on vaatteiden sovittaminen liikkeessä. Miten sitä voikin näyttää niin muhkuraiselta, kalvakalta, näppyiseltä ja roikkuvapyllyiseltä, kuin sovituskopin peilit väittävät? Itku siinä meinaa päästä ja vaatteet jäävät ostamatta. Fyysinen pahoinvointi tulee kyllä sitä kuvaa katsellessa. Kotona pehmeässä valossa ja yhdestä peilistä näytän kuitenkin ihan vetävältäkin...
Visual Snow, eli kaikenlaista paskaa leijumassa näkökentässä ja muutkin näköhäiriöt.