Lue keskustelun säännöt.
Mies lakkasi puhumasta minulle
08.08.2018 |
Ei siis aloittanut mitään mykkäkoulua eikä olla riidoissa tms, hän vain vähitellen lopetti puhumisen. Ei sano hei kun lähtee töihin, jos minä lähden ekana ja sanon hei, niin hän ei vastaa. Ei tervehdi tullessaan kotiin. Ei aloita keskustelua mistään. Illalla kun mennään yhtäaikaa nukkumaan niin ei juttele mistään vaan lukee kirjaa tai katsoo telkkaria. Kun minä aloitan keskustelun niin hän ei välttämättä vastaa mitään, tai ehkä sanoo kerran joo ja hiljenee sitten. Kun alan puhumaan siitä, että puhumattomuus ahdistaa minua, niin hän ei sano mitään. Meillä on lapsia, joten en heti erotakaan haluaisi. Mitä tehdä?
Kommentit (61)
Miten pystytte hoitamaan lasten asiat, jos mies ei puhu sinulle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kauanko olette asuneet yhdessä,tod näk ei kovin monia vuosia ,kun on noin pienet lapset.
Koska mies puhuu normaalisti muille,jutteleeko hän niille omille pienille lapsilleen ,entä vanhemmilleen tai sisarilleen ?
Jos kaikille muille on ok,niin ei ole muuta syytä ,kuin että on sinuun jostakin pienestä tai isommasta erimielisyydestä ottanut itseensä,siis loukkaantunut syvästi,vaikka itse olet jo hetkessä unohtanut asian.
Minulla on puoliso ,joka muistaa kaikkia vanhoja ikäviä juttuja tyyliin "kun se sanoi niin ja niin ,tai katsoi sillä tavalla"-siis vuosikymmenien takaa.Itse taas unohdan tosi nopeasti ikävät asiat,enkä hevin loukkaannu.
Nämä on ihmisen erilaisia perusluonteita.
Vaikka nyt kysyisitkin,miten olet loukannut häntä,ei ilmeisesti alistu tai vaivaudu sitä sinulle kertomaan,koska sisimmässään tietää ,että se on hieman pikkumaista.
Toivottavasti teillä on avioehto,tai se asunto on testamentattu sinulle niin ,ettei puolisolla ole siihen avio--oikeutta.Jos käy niin ,ette jaksa yhdessä pidempään.
On avioehto. Ja mies ei puhu juuri meidän lapsillekaan, eikä paljoa vanhemmilleenkaan, eli läheisille ihmisille. Kavereille ja puolitutuille puhuu kuin papupata, juttua riittää loputtomiin. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Miten pystytte hoitamaan lasten asiat, jos mies ei puhu sinulle?
Ei hän täysin mykkä ole, vastaa kyllä joo tai ei jos kysyn jostain arjen asiasta tai hän itse ottaa puheeksi lyhyesti yhdellä lauseella jonkun lasten asian, eli ne hoituu kyllä ihan ok, mutta mitään keskustelua ei synny, vaikka yrittäisin kuinka kysyä vaikka miehen mielipiteitä tms. Hän vastaa esim. "ihan sama" ja juttu kuolee siihen. Ap.
Tuollainen puhumattomuus on passiivis-aggressiivista toimintaa.
Jokin miestä mättää, mutta hän selvästi syyllistää sinua ja vanhempiaan asiasta (aggressiivisuus), mutta koska hän ei itse kykene avautumaan asiasta eikä hakemaan ratkaisuja (passiivisuus), hän ikään kuin yhtä aikaa rankaisee sinua, ap, ja yrittää pakottaa sinut ratkaisemaan ongelma jollain tavalla.
Tässä tapauksessa aggressiivisuus kohdistuu sinuun, lapsiinne ja hänen vanhempiinsa. Se viittaaa siihen että ongelma on ehkä jo hänen lapsuudessaan. Minkälainen hänen isänsä on? Mikälainen vanhempien parisuhde? Onko puhumattomuus peräisin sieltä? Onko mahdollista miettiä asiaa miehen vanhempien kanssa?
Monet miehet ovat parisuhdeasioissa pelkureita, he pelkäävät riitoja ja välttelevät konfliktitilanteita. Ehkä sunkin miehelläsi on jokin viesti tässä puhumattomuudessaan, mutta se on asia jota hän ei kykene tuomaan esiin, koska pelkää riitaa tai asia on hänelle vaikea tuoda esiin muusta syystä. Puhumattomuus on aina vallankäyttöä, ja mies tavallaan kuvittelee näin "voittavansa" sinut.
Tässä ei siis ole kyse vain siitä, mikä miehen tietty raivpon syy tällä hetkellä on vaan myös siitä, että mies ei osaa avautua toiveistaan ja tunteistaan saati ratkaista ongelmia. Miehelle terapia tekisi hyvää, koska eihän tälläinen käytös ihmissuhteissa johda mihinkään hyvään.
Jotenkin ajattelen, että puhumattomuuteen aseena voi vastata vain puheella, tekemällä miehen toiminta julkiseksi ja nähtäväksi. Älä suostu painamaan asiaa villasella ja ottamaan uhrin osaa, älä suostu olemaan hiljaa asiasta.
Olisko mahdollista ottaa asia puolileikillisesti esiin vaikkapa miehen vanhempien edessä? Tai kavereiden edessä? Tai vaikka joskus heittää lapsillekin, että "meidän isä on niin kumma tyyppi kun ei osaa puhua meidän kanssa"? Mies todennäköisesti raivostuu tuollaisesta asian esiintuomisesta, mutta sehän ei muuta mitään teidän tilanteessa, paitsi että ukko voi saada suunsa auki.
Trollihan tää on.
Ei kukaan normaali suostuisi tuollaiseen, kohdistuu jopa lapsiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on vähän samanlainen kuin ap:n. Hän vastaa, että mikään ei ole vikana, kun kysyy. Kerran veti tuollaista kylmäkohtelua melkein kaksi kuukautta, enkä tiennyt syytä. Lopulta se purkautui rajuna haukkuryöppynä ulkonäköäni kohtaan. Myöhemmin on sanonut, että häntä ärsytti, etten ollut huomioinut kuulemma tarpeeksi. Eli kyllä se eräänlaista vihanpitoa ja mykkäkoulua on, vaikka ap kirjoitti, ettei olisi.
Miten tällaisessa liitossa voi edes elää? Etkö arvosta itseäsi sen vertaa, ettet uskalla lopettaa elämäsi tuhlaamista tuollaisessa? Yksin on aina onnellisempi kuin suhteessa, jossa ei rakasteta eikä arvosteta, tai ainakin olisit vapaa löytämään joskus vielä oikean parisuhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on vähän samanlainen kuin ap:n. Hän vastaa, että mikään ei ole vikana, kun kysyy. Kerran veti tuollaista kylmäkohtelua melkein kaksi kuukautta, enkä tiennyt syytä. Lopulta se purkautui rajuna haukkuryöppynä ulkonäköäni kohtaan. Myöhemmin on sanonut, että häntä ärsytti, etten ollut huomioinut kuulemma tarpeeksi. Eli kyllä se eräänlaista vihanpitoa ja mykkäkoulua on, vaikka ap kirjoitti, ettei olisi.
Miten tällaisessa liitossa voi edes elää? Etkö arvosta itseäsi sen vertaa, ettet uskalla lopettaa elämäsi tuhlaamista tuollaisessa? Yksin on aina onnellisempi kuin suhteessa, jossa ei rakasteta eikä arvosteta, tai ainakin olisit vapaa löytämään joskus vielä oikean parisuhteen.
Samaa mieltä. Täytyy osata vetää omat rajat miten antaa kohdella.
Mun mies tietää, että jos ei saa oksennettua asiallisesti suustaan mikä vaivaa, tarkoittaa siis keskustelua, en kattelisi mitään mökötyksiä, huutojam raivoamisia, keljuiluja, vittuiluja pätkääkään.
Vierailija kirjoitti:
Ap, olet kuollut ja mies ei kuulee sinua. On aika siirtyä eteenpäin. Mene kohti valoa!
Tai jos löydät sen pojan Kuudes aisti- elojuvasta, niin sille voit jutella. :)
Kunhan vaan muistaa että kyseessä ei ole enää pikkupoika vaan se on nykyisin kolmekymppinen parrakas mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sillä on paha olla. Kehtaa näyttää sen vain lähimmille. Sitä en sitten tiedä, miten tuon saa muuttumaan. Toista ei voi pakottaa avautumaan. Sanoisin ehkä sinuna, että et halua uhkailla ja haluat yrittää tukea, mutta tällainen ei silti voi jatkua enää. Ole sinnikäs mutta älä haasta riitaa.
Se haluaa eron, mutta on liian raukka sitä myöntämään. On kusipää, että sä otat eron ja sitten voi uhriutua. Oma ex teki saman. Muuttui mun raskausaikana mykäksi ja kylmäksi. Kysyin haluaako eron niin ei ei ei, ei missään nimessä. Sitten kuitenkin oli tyytyväinen, kun minä otin eron.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turha meidän on enää vastailla ap:lle.Kaikesta käy selville,että hän itsekkin tietää,mikä on tilanteeseen johtanut.Peiliinkatsomisen paikka kummallakin.Turha täällä on enää kitistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törkeää käytöstä :( Miten mies käyttäytyy kun teillä on vieraita? Puhuuko heille?
Kuinka niin törkeää? Mies haluaa viestiä jotain. Olkaa kuulolla.
Jos haluaa viestinsä perille on parasta muotoilla se ääneen sanoilla.
Me emme ole eläimiä, me olemme ihmisiä ja ihmiset käyttävät sanoja joilla kertovat toisilleen sisäisistä maailmoistaan.
On ihan normaalia että jotain juttuja joutuu toistamaan muutaman kertaa ennen kuin viesti menee perille.
Sen sijaan ei ole normaalia olla sanomatta mitään ja kuvitella että toiset ihmiset olisivat ajatustenlukijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko töissä olla tulossa jotain isoja mullistuksia, irtisanomisia tai esim. hänelle tarjottu ulkomaan hommia. Tuli nyt sellainenkin mieleen, että jos hän onkin tajunnut olevansa miehiin päin ja taistelee ajatusta vastaan tai päässä velloo ajatukset, miten kertoa se sulle.
Jotain isoa on tapahtunut tai tapahtumassa.
Toivottavasti osaisi avautua sulle.
Teidän lapset on aika vi**umaisessa iässä. Voisiko olla niin, että miehen voimavarat menee vain päivästä toiseen selviämiseen? Jos esim. öisin tulee paljon herätyksiä niin jotkut ei vaan jaksa pitää yllä keskustelua päivisin, kun pitää keskittyä järjissään pysymiseen.
Vierailija kirjoitti:
Teidän lapset on aika vi**umaisessa iässä. Voisiko olla niin, että miehen voimavarat menee vain päivästä toiseen selviämiseen? Jos esim. öisin tulee paljon herätyksiä niin jotkut ei vaan jaksa pitää yllä keskustelua päivisin, kun pitää keskittyä järjissään pysymiseen.
Aloitus on varmaankin provo, mutta tää on ihan totta. Ite en oikein muistakaan mistä ukon kanssa puhuttiin kun lapset oli 3 ja 1, vai puhuttiinko ylipäätään mitään. Huhheijaa, onneksi siitäkin ajasta selvittiin!
Meillä kanssa mies ajautui puhumattomaksi. Syyksi osoittautui se, että miehen ajatukset vei kokonaan toisen miehen kanssa ollut seksikokemus. Lopulta avautui asiasta, mutta ei suinkaan vänkäämiseni seurauksena, vaan sen, että päätin jättää miehen kokonaan rauhaan. En siis itsekään sanonut mitään enempää kuin oli arjen pyörittämisen kannalta välttämätöntä. Lopulta kuukausien päästä mies sanoi, että on bi, ja haluaa olla myös miesten kanssa. Jäätiin kyllä yhteen, mies silloin tällöin käy miehissä, mutta kertoo siitä aina minulle etukäteen.
Eli ap:lle sanoisin, että jätä mies rauhaan, ts. älä sinäkään puhu hänelle. Kun teet tästä tietoisen päätöksen, voit olla ihan levollisin mielin, hoitaa lasten asioita ym. Mies kertoo kyllä aikanaan mistä kiikastaa.
Kokeile kuule, kaikki vinkit mitä näilläkin vastauksilla avauksellesi saat, takuuvarmasti aikasi saat kuluman.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kanssa mies ajautui puhumattomaksi. Syyksi osoittautui se, että miehen ajatukset vei kokonaan toisen miehen kanssa ollut seksikokemus. Lopulta avautui asiasta, mutta ei suinkaan vänkäämiseni seurauksena, vaan sen, että päätin jättää miehen kokonaan rauhaan. En siis itsekään sanonut mitään enempää kuin oli arjen pyörittämisen kannalta välttämätöntä. Lopulta kuukausien päästä mies sanoi, että on bi, ja haluaa olla myös miesten kanssa. Jäätiin kyllä yhteen, mies silloin tällöin käy miehissä, mutta kertoo siitä aina minulle etukäteen.
Eli ap:lle sanoisin, että jätä mies rauhaan, ts. älä sinäkään puhu hänelle. Kun teet tästä tietoisen päätöksen, voit olla ihan levollisin mielin, hoitaa lasten asioita ym. Mies kertoo kyllä aikanaan mistä kiikastaa.
Tämä on trollin märkä päiväuni tai sitten olet kynnysmatto, jolta puuttuu omanarvontunnetta. Jos on totta, niin hyvä, että mies kertoi mistä kiikastaa, mutta kun tuota ekstrapoloidaan ajassa, mies jättää sinut jonkun miehen vuoksi. Tiedän parikin tällaista tapausta, ei eroa pettämisestä mitenkään. Miksi tuhlata aikansa pettäjään?
Kauanko olette asuneet yhdessä,tod näk ei kovin monia vuosia ,kun on noin pienet lapset.
Koska mies puhuu normaalisti muille,jutteleeko hän niille omille pienille lapsilleen ,entä vanhemmilleen tai sisarilleen ?
Jos kaikille muille on ok,niin ei ole muuta syytä ,kuin että on sinuun jostakin pienestä tai isommasta erimielisyydestä ottanut itseensä,siis loukkaantunut syvästi,vaikka itse olet jo hetkessä unohtanut asian.
Minulla on puoliso ,joka muistaa kaikkia vanhoja ikäviä juttuja tyyliin "kun se sanoi niin ja niin ,tai katsoi sillä tavalla"-siis vuosikymmenien takaa.Itse taas unohdan tosi nopeasti ikävät asiat,enkä hevin loukkaannu.
Nämä on ihmisen erilaisia perusluonteita.
Vaikka nyt kysyisitkin,miten olet loukannut häntä,ei ilmeisesti alistu tai vaivaudu sitä sinulle kertomaan,koska sisimmässään tietää ,että se on hieman pikkumaista.
Toivottavasti teillä on avioehto,tai se asunto on testamentattu sinulle niin ,ettei puolisolla ole siihen avio--oikeutta.Jos käy niin ,ette jaksa yhdessä pidempään.