Miksi asuntolainan takia ei voi jäädä kotiin hoitamaan lapsia?
Siis ei kysy pahalla tai mitään, oon vaan tyhmä xD mietin vaan kun moni sanoo että pitää viedä lapsi pienenä päiväkotiin asuntolainan takia, niin johtuuko se siis siitä, että lyhennettävä summa on niin suuri, vai vaikuttaako se jollain muullakin tavalla? :)
Kommentit (28)
Lainat on yleensä mitoitettu tulojen mukaan ja kovin pitkään ei kestetä tilannetta että toisen tulot puuttuu.
Asuntolainan lyhennys on 1500 ja toisen puolison palkan netto 2000. Lopulla 500e summalla ei kuusihenkinen perhe elä. Tämä on syy miksi molempien pitää olla töissä, silloin netto on 4000 ja sillä juuri ja juuri elää. Lastenhoidosta kotonasaa vain hikiset 200e verojen jälkeen käteen kotihoidontukea.
Kun mitä itse on kuullut, niin monella nuo lainanlyhennykset tuntuu olevan paljon pienempiä summia, kuin isomman vuokra-asunnon vuokrat, niin silläkin ihmettelin... Toki jos on suuri lainanlyhennys pr kk, niin sit loogista. Ap
Perheasunnon asuntolaina on sitä luokkaa ettei sitä lyhennetä yhden ihmisen palkalla. Asumiseen liittyy muitakin kuluja kuin laina ja perheasunnossa ne kulut eivät ole pienet. Vanhempainrahaa saa siihen asti kun lapsi on n. 11 kk. Jos ja kun lainan lyhentämiseen tarvitaan kaksi, niin vaihtoehdot on mennä töihin tai pienentää lyhennyssummaa tai ottaa lyhennysvapaata. Lyhennettävän summan pienentäminen tehty vaikeaksi, usein vaatii uuden lainan. Ehkä jopa huonommilla ehdoilla kuin vanha laina.
Kotihoidontuki on todella pieni. Jos ei saa mitään kuntalisää tms, kuten itse en saa, tilille kilahtaa kuukausittain alle 300 eur. Kyllä se on huomattavan paljon vähemmän kuin keskipalkkaiselle työssä saatava määrä.
Yleensä asuntolaina on mitoitettu omiin tuloihin. Toki lainaa ottaessa pitää huomioida mahdolliset työttömyydet, perhevapaat ym eli ei oteta liian isoa lainaa. Näitä varten usea varmasti kerää puskurirahastoa ja juuri tämä puskuri kyllä säätelee myös perhevapaan pituutta usealla. Itse olemme jatkaneet asuntolainan lyhennyksiä normaaliin tahtiin oman perhevapaani ajan, mutta ei meillä olisi vuosikausia mahdollisuus näin tehdä kun joka kuukausi menot ovat isommat kuin tulot.
Ennakoon säästäminen on ainoa miten se onnistuu (pl jotkut joilla pappa betalar).
Säästin 30 000 ennakkoon ja nyt voin olla vuoden hoitovapaalla. Säädtämisessä meni useampi vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Kun mitä itse on kuullut, niin monella nuo lainanlyhennykset tuntuu olevan paljon pienempiä summia, kuin isomman vuokra-asunnon vuokrat, niin silläkin ihmettelin... Toki jos on suuri lainanlyhennys pr kk, niin sit loogista. Ap
Asuntolainan lisäksi vastike, sähkö, vesi vakuutukset tai omakotitalossa sähkö, vesi vakuutukset, tonttivuokra, kiinteistövero, jätemaksut. Lyhennyserä on vain osa kuluista.
Vierailija kirjoitti:
Asuntolainan lyhennys on 1500 ja toisen puolison palkan netto 2000. Lopulla 500e summalla ei kuusihenkinen perhe elä. Tämä on syy miksi molempien pitää olla töissä, silloin netto on 4000 ja sillä juuri ja juuri elää. Lastenhoidosta kotonasaa vain hikiset 200e verojen jälkeen käteen kotihoidontukea.
Tuossahan on ihan liian suuret lainat tuloihin nähden. Miksi edes tehdä lapsia tuollaiseen tilanteeseen? Pienet lapset tarvitsevat vanhempiaan.
Vierailija kirjoitti:
Lainat on yleensä mitoitettu tulojen mukaan ja kovin pitkään ei kestetä tilannetta että toisen tulot puuttuu.
Laina mitoitettiin maltillisesti ja parempituloinen oli 2 vuotta kotona, ilman lyhennysvapaita.
No tekosyy,mutta kht noin 550 käteen.Asuntolaina 1000e/kk ja asunnon muut kulut n.300e/kk (yh joten muut ei maksa).Eikä asumistukea tms saa, tai saisi jonkun muutaman satasen ehkä.
Me ainakin jouduttaisiin liikaa tinkimään elintasosta, jos toinen jäisi kotiin lapsen kanssa. Meillä on lyhennys n. 800€/kk, johon vielä tulee vastike päälle noin 500€/kk. Vaimon nettopalkka on 1700€/kk ja minulla 2800€/kk. Mun netolla voidaan kyllä elää, mutta kyllä siinö joutuu liikaa tekeen kompromisseja menoissa. Pelkällä vaimon palkalla ei elettäisi. Jos kotihoidontuki olisi ansiosidonnainen niin silloin voisi jo harkita.
Vierailija kirjoitti:
Ennakoon säästäminen on ainoa miten se onnistuu (pl jotkut joilla pappa betalar).
Säästin 30 000 ennakkoon ja nyt voin olla vuoden hoitovapaalla. Säädtämisessä meni useampi vuosi.
Näin. Kolmas vaihtoehto on se, ettei sido itseään liian suuriin lainoihin pikkulapsiaikana tai ennen sitä, ja valitsee elää pienillä tuloilla. Moni tekee sellaisen arvovalinnan, koska kokee lasten kanssa vietetyn ajan tärkeämpänä kuin töissä käynnin.
Vierailija kirjoitti:
Kun mitä itse on kuullut, niin monella nuo lainanlyhennykset tuntuu olevan paljon pienempiä summia, kuin isomman vuokra-asunnon vuokrat, niin silläkin ihmettelin... Toki jos on suuri lainanlyhennys pr kk, niin sit loogista. Ap
Suuressa vuokra-asunnossa asuvat ovat usein sellaisia joiden asumista tuetaan verovaroin. Silloin ei ole niin merkitystä, koska tulojen laskiessa tuet nousee.
Me taas päätettiin, että ostetaan se perheasunto sitten, kun kuopus on täyttänyt 3 ja molemmat töissä.
Toki pidän ehdottoman tärkeänä, että myös mies hoitaa lapsia oman osansa, ettei tarvitse mökkihöperöityä.
Vierailija kirjoitti:
Kun mitä itse on kuullut, niin monella nuo lainanlyhennykset tuntuu olevan paljon pienempiä summia, kuin isomman vuokra-asunnon vuokrat, niin silläkin ihmettelin... Toki jos on suuri lainanlyhennys pr kk, niin sit loogista. Ap
Vuokraan saa asumistukea, mutta asuntolaina maksetaan itse. Tämä on aika olennainen tekijä siinä, miksi asuntovelkainen mielellään tekee työtä mutta vuokra-asukas voi olla tekemättäkin.
Vierailija kirjoitti:
Asuntolainan lyhennys on 1500 ja toisen puolison palkan netto 2000. Lopulla 500e summalla ei kuusihenkinen perhe elä. Tämä on syy miksi molempien pitää olla töissä, silloin netto on 4000 ja sillä juuri ja juuri elää. Lastenhoidosta kotonasaa vain hikiset 200e verojen jälkeen käteen kotihoidontukea.
Tämän tarinan jälkeen en enää ihmettele miksi lainansaantia kiristetään koko ajan. Aivan järkyttävää että teille on edes myönnetty tuollainen laina.
Isompaan vuokra-asuntoon saa asumistukea huomattavasti enemmän kuin omistusasuntoon.
Omistusasunnossa on lainan lisäksi esim. yhtiövastike, joka perheasunnossa on satoja euroja.
Jos jääkaappi hajoaa vuokra-asunnossa, vuokranantaja ostaa uuden.
Jos jääkaappi (tai mikä tahansa muu) hajoaa omistusasunnossa, se maksetaan omasta pussista.
Mutta jos oikeasti haluaa lasten kanssa jäädä kotiin niin lyhennysvapaa tai säästöt ois varmaan se ratkaisu. Itse voin suoraan myöntää että en halunnut jäädä kotiin venymään vaan jatkoin opintojani (Silloin asuin kyllä vuokralla, nykyään omassa).
Ei meillä ole sitä tilannetta. Lainanlyhennys 500e/kk ja vastike 400e/kk. Alle tonnin ei saa täältä edes vuokrakaksiota ja meillä on kolmio. Me voidaan itseasiassa molemmat vanhemmqt opiskella ja tehdä vaan osa-aikatöitä, kaksi lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuntolainan lyhennys on 1500 ja toisen puolison palkan netto 2000. Lopulla 500e summalla ei kuusihenkinen perhe elä. Tämä on syy miksi molempien pitää olla töissä, silloin netto on 4000 ja sillä juuri ja juuri elää. Lastenhoidosta kotonasaa vain hikiset 200e verojen jälkeen käteen kotihoidontukea.
Tämän tarinan jälkeen en enää ihmettele miksi lainansaantia kiristetään koko ajan. Aivan järkyttävää että teille on edes myönnetty tuollainen laina.
No eikö tuossa melkein ole se 1/3 nettotuloista? 3*1500 = 4500.
Se on tekosyy sille, ettei oikeasti viihdy kotona hoitamassa lapsia. Että tykkää mielummin olla töissä kuin lastensa kanssa. Siksi on ottanut tuloihin nähden ehkä turhan suuren lainan, jolloin on sidottu töihin eikä kotiin voi jäädä edes pienen, vanhempiaan tarvitsevan lapsen vuoksi.