Näin kun lapset (5-7v) leikkivät pihalla Aku-hippaa ja osa lapsista ei päässyt kyykkyyn

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosi moni lapsi ei enää pääse kyykkyyn. Eikä edes pysty istumaan lattialla jalat suorana ja samalla ryhdistämään ylävartalon normaaliin, hyvään ryhtiin. Käsittämätöntä, mutta totta.

Mä olen aina ollut jäykkä enkä saa käsiä lattiaan suorin jaloin. Istuminen jalat suorina ja selkä suorana just menee, mutten taivu sitä eteenpäin yhtään. Sen takia olen vältellyt jumppia, kun tuntuu, ettö muut taipuu miten vaan. Kyykkyyn pääsen kyllä kevyesti. En tajua, miten se ei onnistu joltain. Olen 50 v.

Pitää jumpata joka päivä. Aloita aamulla sängyssä. Lihakset pitää saada ensin lämpimiksi. Ristiselkää ja jalkoja hieron itse, ja kun on jonkinlainen vetreys saavutettu ja paikat tuntuu pehmeiltä ja lämpimiltä, voi aloittaa rauhallisen venyttelyn. Päivissä ei tule kummoisiakaan tuloksia, mutta viikoissa kyllä.

Joku jumppakerho kerran viikossa auttaa toteamaan ne omat jäykät lihakset, muttei riitä korjaamaan asiaa. Lihakset venyvät ja vetristyvät ahkeralla (=usein toistuvalla) pikku treenillä.

Metrossa vastapäätä istui nuori (pulska romani) poika, jolta putosi kännykkä lattialle, eikä pystynyt sitä itse nostamaan.

Huomauttaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosi moni lapsi ei enää pääse kyykkyyn. Eikä edes pysty istumaan lattialla jalat suorana ja samalla ryhdistämään ylävartalon normaaliin, hyvään ryhtiin. Käsittämätöntä, mutta totta.

En ole pystynyt istumaan selkä ja jalat suorana pikkulapsiajan jälkeen. Olen perinyt isältäni äärimmäisen hamstringien jäykkyyden. Olin silti erittäin urheilullinen ja toimintakykyinen rasitusvammaan asti. Jos haluaisin ylläpitää "keskimääräistä" notkeutta, pitäisi venytellä lähes joka päivä noin tunti.  Normaaliin toimintakykyyn riittää vähempikin notkeus. Slaavikyykkyyn pääsen helposti, mutta hamstringit ovat ikuisesti jäykät kun ei ole enää aikaa niin pitkään venytellä päivittäin. 

:D Jääkiekkoilija bongattu.

Jääkiekko, hyvää liikuntaa. No, juu ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa lapsista on päivät päiväkodissa. Siellä varhaiskasvatuksen ammattilaiset huolehtivat lasten riittävästä ja oikeanlaisesta liikunnasta. Kaikkihan me tiedämme, että etenkin ulkona se on sitä, että aikuiset kokoontuvat juoruilemaan ja lapset tekevät omiaan.

Niin no, kun vahdittavia lapsia on se 40-50 kappaletta ja aikuisia vahtimassa se 2-4 niin ei siinä kuule paljoa muuta voi tehdä kuin vahtia seisaalleen kaikkia yhtä aikaa eikä leikittää muutamaa. Toki ryhmien omat liikuntajutut ovat erikseen, mutta näitä ei ole helppo järjestää, koska ”Jannice-Nicolaide ei tule metsäretkelle, koska siellä voi kaatua ja se on liian raskasta nostella jalkoja juurien ja kivien yli, millainen ammatti-ihminen vie lapsia metsään kolhittavaksi??” Niih, tämä on ihan tosi juttu vaikkakin nimi muutettu. Eikä ole ainoa kerta.

Samaan aikaan pihalla: lapset leikkivät tappoleikkejä niin että oikeasti kuristetaan toisia ja aiheutetaan todellinen vaaratilanne. Ei enää leikitä kepeillä ja käsillä pyssyleikkejä ja intiaaneja.

Urheiluseuroissa vapaaehtoiset valmentajat (ei palkkaa, usein jonkun lapsen äitejä tai isiä) liikuttaa ihan samalla lapsi+aikuis -määrällä lapsia ja opettavat urheilulajeja siinä samalla. Eivätkä ole edes lastenhoidon ammattilaisia.

Vieläkö jossain sellaisoa urheiluseuroja on? Eiköhän aikalailla rupea olemaan että kaikissa seuroissa on paljatut valmentajat. Halutaan satsata lasten vuoksi parhaaseen laatuun, jolloin vapaaehtoiset saa väistyä ammattilaisten tieltä.

Voi kuule, kyllä niitä on pilvin pimein. Valmentajalle "maksettava" korvaus saattaa olla esim. alennusta oman lapsen kausimaksuista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa lapsista on päivät päiväkodissa. Siellä varhaiskasvatuksen ammattilaiset huolehtivat lasten riittävästä ja oikeanlaisesta liikunnasta. Kaikkihan me tiedämme, että etenkin ulkona se on sitä, että aikuiset kokoontuvat juoruilemaan ja lapset tekevät omiaan.

Niin no, kun vahdittavia lapsia on se 40-50 kappaletta ja aikuisia vahtimassa se 2-4 niin ei siinä kuule paljoa muuta voi tehdä kuin vahtia seisaalleen kaikkia yhtä aikaa eikä leikittää muutamaa. Toki ryhmien omat liikuntajutut ovat erikseen, mutta näitä ei ole helppo järjestää, koska ”Jannice-Nicolaide ei tule metsäretkelle, koska siellä voi kaatua ja se on liian raskasta nostella jalkoja juurien ja kivien yli, millainen ammatti-ihminen vie lapsia metsään kolhittavaksi??” Niih, tämä on ihan tosi juttu vaikkakin nimi muutettu. Eikä ole ainoa kerta.

Samaan aikaan pihalla: lapset leikkivät tappoleikkejä niin että oikeasti kuristetaan toisia ja aiheutetaan todellinen vaaratilanne. Ei enää leikitä kepeillä ja käsillä pyssyleikkejä ja intiaaneja.

Urheiluseuroissa vapaaehtoiset valmentajat (ei palkkaa, usein jonkun lapsen äitejä tai isiä) liikuttaa ihan samalla lapsi+aikuis -määrällä lapsia ja opettavat urheilulajeja siinä samalla. Eivätkä ole edes lastenhoidon ammattilaisia.

Vieläkö jossain sellaisoa urheiluseuroja on? Eiköhän aikalailla rupea olemaan että kaikissa seuroissa on paljatut valmentajat. Halutaan satsata lasten vuoksi parhaaseen laatuun, jolloin vapaaehtoiset saa väistyä ammattilaisten tieltä.

Nojoo, ei todellakaan ole. Missä manilandiassa oikein elät?

Minä olen jäykkä kuin rautakanki, olen ollut jo nuorena enkä varmaan edes lapsena ole saanut kumarassa kosketettua varpaita!  Kaksikin eri fysioterapeuttia on todennut, ettei venyttely korjaa tilannetta ja voi jopa tehdä lisää vahinkoa. Olen nyt 38-vuotias.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini työskentelee yläasteella ja on kuullut puhuttavan, että tytöt ei halua tehdä liikuntatunnilla sellaista mistä tulee hiki. :o Mikä liikuntatunti se semmoinen olisi, jos aina vain käveltäisiin tai hölkättäisiin korkeintaan kevyesti.

Muistan kyllä tämän jo omilta liikuntatunneiltani 90-luvulla. Ei tytöt olisi halunneet mitään kauheaa hikeä päälle, koska sitten olisi pitänyt käydä suihkussa. Moni yläasteikäinen tyttö ei ymmärrettävästi halua missään yhteissuihkussa käydä ja sen päälle pitäisi vielä puleerata meikit ja hiukset kuosiin :D

Joo ne koulun suihkut oli mallia Auschwitz. Joskus yhteisestä sopimuksesta paineltiin suihkunapeista joka koppi päälle niin, että lattia kastui ja opettaja luuli kaikkien käyneen suihkussa. Tai ainakin luultiin, että luuli.

Vierailija kirjoitti:

Itse valmentajana ja ohjaajana näen päivittäin näitä lapsia jotka eivät pääse kyykkyyn, eivät osaa juosta (oikeasti!), hengästymistä on pari lasta pelästynyt, muutama ihmettelee miksi päästä tulee vettä (hikeä). Tämä on arkipäivää ja hyvin huolestuttavaa. Ei osata seistä yhdellä jalalla, hyppiä tasajalkaa, kerähyppy ei onnistu nimeksikään, kuperkeikkoja osataan juuri ja juuri etuperin selälleen. Ennen enemmistö osasi nämä asiat jo alle kouluikäisenä helposti, nyt ovat ryhmissä vähemmistö.

Lapset ovat muuten kyllä hyvin hyperaktiivisia, eivät pysty istumaan 5 minuuttia paikoillaan ja kuuntelemaan. Koko ajan pitäisi olla jotain virikettä, itse ei keksitä mitään ja alkaa levottomuus sama tien.

Itse syytän tästä älykännyköitä ja videopelejä. Alle kouluikäinen lapsi ei näitä tarvitse. Kyllä vain silmiä pyörittelen kun kuulen jonkun mamman kehuskelevan kuinka meidän jonnimarieriina 2v osaa laittaa iPadista ohjelmat ja pelit päälle. Mahtavaa...

Mikä on kerähyppy?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini työskentelee yläasteella ja on kuullut puhuttavan, että tytöt ei halua tehdä liikuntatunnilla sellaista mistä tulee hiki. :o Mikä liikuntatunti se semmoinen olisi, jos aina vain käveltäisiin tai hölkättäisiin korkeintaan kevyesti.

Muistan kyllä tämän jo omilta liikuntatunneiltani 90-luvulla. Ei tytöt olisi halunneet mitään kauheaa hikeä päälle, koska sitten olisi pitänyt käydä suihkussa. Moni yläasteikäinen tyttö ei ymmärrettävästi halua missään yhteissuihkussa käydä ja sen päälle pitäisi vielä puleerata meikit ja hiukset kuosiin :D

Joo ne koulun suihkut oli mallia Auschwitz. Joskus yhteisestä sopimuksesta paineltiin suihkunapeista joka koppi päälle niin, että lattia kastui ja opettaja luuli kaikkien käyneen suihkussa. Tai ainakin luultiin, että luuli.

Ei mikään ihme että teinit haisevat juopolta pultsarilta.

Riippuu siitä onko kroppa sellainen, että kantapäät menevät maahan kyykkyasennossa. Jos ei, on pienten lasten hankala pysyä pystyssä kyykkyasennossa varpaillaan.

Vierailija kirjoitti:

Äitini työskentelee yläasteella ja on kuullut puhuttavan, että tytöt ei halua tehdä liikuntatunnilla sellaista mistä tulee hiki. :o Mikä liikuntatunti se semmoinen olisi, jos aina vain käveltäisiin tai hölkättäisiin korkeintaan kevyesti.

Itse muistan tämän omasta nuoruudestani. Oli inhottavaa mennä hikisenä jatkamaan 5 tunniksi koulupäivää. Suihkussa ei haluttu käydä, koska epävarmuus, koulukiusaus, märän pyyhkeen raahaaminen mukana jne. Nämä olivat isoja asioita tuossa iässä. Vasta aikuisena aloin nauttimaan liikunnasta ja hiki saa virrata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ehkä 5-vuotias ei vielä osaa mennä "sulavasti" kyykkyyn, kyykkäystaidot karttuvat kyllä myöhemmällä iällä, ei hätää.

Käsittääkseni kyykky on pienelle lapselle normaalisti ihan luonteva asento. Eli ennemminkin pitäisi huolestua pienestä lapsesta, joka ei pääse kyykkyyn kuin isommasta lapsesta / nuoresta, aikuisesta puhumattakasn.

Slaavikyykky on niitä harvoja asentoja joissa selkä on oikeassa asennossa.

Kyllä niitä tabletteja ja puhelimia saattaa löytyä jo aika pientenkin käytöstä, tosin suurin osa tuntemistani ihmisistä antaa lasten käyttää näitä älylaitteita rajatun määrän. Meillä vanhin lapsi on 7-vuotias ja hänen kohdallaan olen miettinyt, pitäisikö jonkinlaisia tietotekniikan alkeita opetella, että olisi koulussa helpompaa jos jotain osaisi ennalta... Vähän jopa hävettää, meiltä kun ei löydy pelikonetta tai telkkaria. Lapsilla ei ole puhelimia, vanhemmilta kyllä löytyy tietysti ja läppärit on (joita me vanhemmatkin käytetään ihan hirveän harvoin). Joskus olen tuota pelikoneen hankkimista miettinyt, esikoisen (poika) kavereilla kun tuntuu sellaiset melkein järkiään olevan... Samaan aikaan toisaalta kuulen sieltä ja täältä, kuinka pelivuorot ja -ajat aiheuttavat riitoja ja harmaita hiuksia, ja tuntuu että päästäänpä me tässä asiassa helpolla.

Mutta takaisin liikkumisasiaan: osalla voi olla perinnöllistä jäykkyyttä, reumaa tai muita tekijöitä jotka estävät tietyt asiat. Mutta näin tuskin on jokaisen lapsen kohdalla kuitenkaan.

Itse olen sitä mieltä, että ruokailutottumukset ja liikkumistottumukset lähtee kotoa. Toki lapset ovat erilaisia ja jotakuta liikkuminen houkuttelee enemmän kuin toista, yksi taas tykkää enemmän kirjoista... Mutta silti, vanhemmathan sen ruuan laittavat ja opettavat lapsille terveitä tottumuksia.

Meilläkin kyllä välillä syödään pikaruokaa (pizza, hampurilainen) mutta vastapainoksi myös paljon muuta. Lapset on oppineet syömään salaattia, marjoja ja hedelmiä. Itselleni kun on ollut yllätys, ettei läheskään kaikki lapset näitä tunnu syövän. Kaapeista ei löydy sokerisia jogurtteja ja turhia välipaloja vältellään. Ei siis paasaten tai numeroa tehden, vaan terveellä tavalla.

Liikuntaan lapsia on kannustettu aina. Ei patistellen, vaan ottamalla liikunta mukaan arkeen. Pyöräillään tai kävellään johonkin, mihin muuten vois tulla mentyä autollakin. On annettu mahdollisuuksien mukaan kokeilla erilaisia lajeja ja pyritty mahdollistamaan liikunnallisia harrastuksia olemassa olevien realiteettien mukaan.

Meillä lapset on mielestäni normaalikuntoisia. Jaksavat juosta ja kävellä pidempääkin matkaa, kyykkyyn päästään ja kuperkeikat onnistuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse valmentajana ja ohjaajana näen päivittäin näitä lapsia jotka eivät pääse kyykkyyn, eivät osaa juosta (oikeasti!), hengästymistä on pari lasta pelästynyt, muutama ihmettelee miksi päästä tulee vettä (hikeä). Tämä on arkipäivää ja hyvin huolestuttavaa. Ei osata seistä yhdellä jalalla, hyppiä tasajalkaa, kerähyppy ei onnistu nimeksikään, kuperkeikkoja osataan juuri ja juuri etuperin selälleen. Ennen enemmistö osasi nämä asiat jo alle kouluikäisenä helposti, nyt ovat ryhmissä vähemmistö.

Lapset ovat muuten kyllä hyvin hyperaktiivisia, eivät pysty istumaan 5 minuuttia paikoillaan ja kuuntelemaan. Koko ajan pitäisi olla jotain virikettä, itse ei keksitä mitään ja alkaa levottomuus sama tien.

Itse syytän tästä älykännyköitä ja videopelejä. Alle kouluikäinen lapsi ei näitä tarvitse. Kyllä vain silmiä pyörittelen kun kuulen jonkun mamman kehuskelevan kuinka meidän jonnimarieriina 2v osaa laittaa iPadista ohjelmat ja pelit päälle. Mahtavaa...

Mikä on kerähyppy?

https://www.google.fi/search?source=hp&ei=9a9qW8yBN5CTmwXo8JvABg&q=kerähyppy&oq=kerähyppy&gs_l=mobile-gws-wiz-hp.3..0.8885.13381..14153...1.0..0.144.1110.0j9......0....1.......5..35i39j46i39j0i131.mfsRp0odCAM#imgrc=7dc6KOJvFO8gfM:&scso=uid_BbBqW_aKN6ek6ATP3ZjYDA_0:0

Vierailija kirjoitti:

Itse valmentajana ja ohjaajana näen päivittäin näitä lapsia jotka eivät pääse kyykkyyn, eivät osaa juosta (oikeasti!), hengästymistä on pari lasta pelästynyt, muutama ihmettelee miksi päästä tulee vettä (hikeä). Tämä on arkipäivää ja hyvin huolestuttavaa. Ei osata seistä yhdellä jalalla, hyppiä tasajalkaa, kerähyppy ei onnistu nimeksikään, kuperkeikkoja osataan juuri ja juuri etuperin selälleen. Ennen enemmistö osasi nämä asiat jo alle kouluikäisenä helposti, nyt ovat ryhmissä vähemmistö.

Lapset ovat muuten kyllä hyvin hyperaktiivisia, eivät pysty istumaan 5 minuuttia paikoillaan ja kuuntelemaan. Koko ajan pitäisi olla jotain virikettä, itse ei keksitä mitään ja alkaa levottomuus sama tien.

Itse syytän tästä älykännyköitä ja videopelejä. Alle kouluikäinen lapsi ei näitä tarvitse. Kyllä vain silmiä pyörittelen kun kuulen jonkun mamman kehuskelevan kuinka meidän jonnimarieriina 2v osaa laittaa iPadista ohjelmat ja pelit päälle. Mahtavaa...

Minustakin suuri syy on juuri puhelimissa sun muissa viihdelaitteissa. Mutta vaikka sen puhelimen saisi "vasta" kouluikäisenä, ehtii se kunto sittenkin rapautua. Minusta tästä asiasta puhutaan kuitenkin liian vähän. Kouluikäisellä "pitää" olla puhelin sosiaalisista syistä, koska muuten on täysin ulkopuolinen ja usein myös kiusattu. Ainakin yläkoulussa sitä puhelinta edellytetään jo ihan koulunkin puolesta. Sitten kun huomioidaan miten koukuttaviksi monet pelit ym. on tehty ja miten epätäydellistä lapsen itsekontrolli on (siis ihan iän puolesta, häiriöt ovat vielä erikseen), olisi monessa perheessä suurin piirtein kokopäivätyö vanhemmalle keksiä lapselle innostavia virikkeitä ja vahtia, ettei puhelimella olla. Moni elää siinä luulossa, että eihän meidän lapsi juurikaan pelaa tms., tuolla se on kaverin luona tai ulkoilemassa. Käytännössä se kaverin luona oleminen tarkoittaa usein juuri pelaamista ja ulkoilu on istahtamista lähimmälle penkille puhelimen kanssa. 

Voi sanoa, että nykyvanhemmat ovat nössöjä, eivätkä osaa rajoittaa, mutta eipä toisaalta aiempina vuosikymmeninä tällaisia h*lvetinkoneitakaan ole ollut. Harva nyt jumittui kirjoihin niin, että sekosi täysin, eikä osannut puhua kuin kirjoista tai siitä, milloin pääsee taas lukemaan. Kukaan ei uskalla vieroittaa lasta laitteista, koska silloin tulee vieroittaneeksi myös sosiaalisesta kanssakäymisestä, eikä koulustakaan tukea tule, koska siellä otetaan vain digiloikkaa (muutenhan olisi tehokasta esim. luokan vanhempien kesken sopia, ettei osteta älypuhelimia tms. rajoituksia). On tietysti hyvä, jos perheen kesken harrastetaan liikuntaa, mutta jos ajatellaan, että lapsen pitäisi liikkua monta tuntia joka päivä, niin ei tällaiseen kaikilla vanhemmilla ole mahdollisuutta. Kyllä se minusta nyt vaan on niin, että vanhempien pitäisi saada tehdä joskus omiakin juttuja tai edes kotitöitä rauhassa; ei voi olla tarkoitus, että kaiket illat pitäisi pyhittää kouluikäisen lapsen liikuttamiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosi moni lapsi ei enää pääse kyykkyyn. Eikä edes pysty istumaan lattialla jalat suorana ja samalla ryhdistämään ylävartalon normaaliin, hyvään ryhtiin. Käsittämätöntä, mutta totta.

Mä olen aina ollut jäykkä enkä saa käsiä lattiaan suorin jaloin. Istuminen jalat suorina ja selkä suorana just menee, mutten taivu sitä eteenpäin yhtään. Sen takia olen vältellyt jumppia, kun tuntuu, ettö muut taipuu miten vaan. Kyykkyyn pääsen kyllä kevyesti. En tajua, miten se ei onnistu joltain. Olen 50 v.

Jumppaamalla nekin on saaneet sen kroppansa venymään. Ei se hoitamatta kunnossa pysy.

Minum kroppani kyllä venyy, kunnossa se ei kyllä ole. Selkävikaisena hyvin notkeana en näe mitään vikaa siinä, että on jäykkä, jos ei ole kipeä. Minulle liikkuvuus on aiheuttanut vain kipua ja vääriin lajeihin hakeutumisen (joogat ym eivät välttämättä liikkuvalle sovi).

Eilen kävelin 8-vuotiaan kanssa kolmen kilometrin päähän kirjastoon ja kun etsin luettavaa niin kohta huomasin että lapseni oli vieressäni kyykyssä. Sanoi lepäilevänsä siinä :D

Vierailija kirjoitti:

Sellaista se tekee kun lapset on vaan kotona ja makaa sängyssä kännykkä toisessakädessä ja sipsipussi toisessa. Sitten ihmetellään kun meidän Nicopetteri ei päässytkään armeijaan.

No ei se kyllä ole paikka mihin päästään, vaan joudutaan.

t. res. kersantti

Vierailija kirjoitti:

Eilen kävelin 8-vuotiaan kanssa kolmen kilometrin päähän kirjastoon ja kun etsin luettavaa niin kohta huomasin että lapseni oli vieressäni kyykyssä. Sanoi lepäilevänsä siinä :D

Meillä myös lapsi aina lepäilee tai odottaa kyykyssä. On yleensä ensimmäisenä valmis ulos lähtiessä ja sitten kököttää kyykyssä eteisen nurkassa.

Lasten fysiikka on mennyt todella huonoon kuntoon, kyykky on ihan perusjuttu.

Itse olen jo melkein 60v ja pääsen vaivatta niin alas että persus hipoo maata. Ja vielä ylöskin siitä auttamatta:D Mutta toisaalta treenaan niitä lähes päivittäin