Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?
Kommentit (12204)
Älä astu sieluuni kengät jalassa. Oikein kaunista tekstiä. Olen vasta alussa, joten en osaa sen kummempaa analyysiä antaa.
John Grishamin Caminosaari, hyvä kirja niin kuin Grishamit yleensäkin.
Vierailija kirjoitti:
Sinuhe Egyptiläinen. Luin sen ensimmäisen kerran 10-vuotiaana saatuani sen mummolta lahjaksi. Nyt, kymmeniä vuosia myöhemmin, teki mieli lukea se uudestaan ja katsoa, mikä kaikki oli lapsena mennyt ohi.
Hyvin on vanha kirja säilynyt ajankohtaisena ja edelleen tarina pitää otteessaan. Oli jopa pelottavaa lukea esimerkiksi kuningas Azirun arvioita vallasta ja vihollisista. Mitään ei ole ihmiskunta oppinut kun tätä nykymenoa katselee.
Minulla on Sinuhe kesken. Lukiossa se kuului pakollisiin luettaviin, enkä koskaan päässyt loppuun asti. Se tappoi lukuinnostukseni vuosiksi. Siitä on kohta 20 vuotta ja asia vaivaa edelleen niin, että käyn säännöllisesti kirjastossa katselemassa sitä, mutta en kuitenkaan uskalla yrittää uudestaan. En muista, että se edes olisi ollut tylsä tai huono, oli vaan väärä hetki eikä pakottaminen ole koskaan kivaa.
Olen sinnikäs lukija, en keskeytä huonoakaan kirjaa, vaan toivon että ne paranee loppua kohden ja jos ei, niin olen selvinnyt niin pitkälle ettei ole enää iso vaiva jatkaa loppuun asti. Olen aikuisiällä lukenut paljon klassikoita ja niin paksuja romaaneja että ranteet kipeytyy, mutta Sinuhe-kammo on ja pysyy.
En osta enää kirjoja, aikaisemmin kuuluin kirjakerhoonkin. Muutossa hävitin lähes kaikki. Nykyään lainaan kirjastosta, kaikki saa sitä kautta vaikka joutuu välillä vähän odottamaan. Kun ei samaa kirjaa viitsi montaa kertaa lukea.
Eilen laitoin juuri varaukseen Mikael Persbrandt - Muistini mukaan. Sain numeron 50.
Kolme, neljä muutakin uutuutta on varauksessa.
Arkadianmäen kirstunvartija on menossa - se pitäisi jokaisen lukea ennen vaaleja. Eduskunta on täynnä rötösherroja.
Jojo Moyes: Parillisia ja parittomia
Vierailija kirjoitti:
Taina Latvalan Venetsialaiset. Helppolukuista elämää Lapualta. Sisarusten viimeinen kerta yhteisellä mökillä isää muistellen. Saa nähdä, ainakin alku lähti hyvin vetävästi. Latvala on lapualainen alunperin, ja se näkyy ja kuuluu.
Nyt on luettu. Täytyy sanoa, että ei lähtenyt lentoon. Vähän vaisua ja alakuloista kerrontaa. Mehevämpääkin olisi lapualaisten juhlista saanut. Isää tosin rakastettiin, vaikka yllättäviä sisaruspuolia putkahteli vielä postuumistikin. Ja jotkut henkilöt jäivät ihan ilman huomiota. Ei lapualainen nainen noin käyttäytyisi, jos ukko maailmalla liehuisi.
Minulla on kesken se 70-luvun Toinen maailmansota-kirjasarja. Veikkaanpa, että se on kesken vielä aika pitkään :)
Marsalkka Zukovin muistelmat.
Mielenkiintoinen luettava.
Bruce Dickinsonin omaelämäkerta
"What does this button do?"
"Esseekokoelmana" Beauvoirin " Toinen sukupuoli. Sukellus alkulähteille. Ajattelin lukaista uudestaan tsekatakseni, kuinka vähän ja/tai paljon keskustelu on muuttunut seitsemässäkymmenessä vuodessa - ei juurikaan ja kaikki.
Lyriikkana Väinö Kirstinän Runoja -58-77 ja Haavikon Puut, kaikki heidän vihreytensä. Uudestaan jostain syystä nämäkin. Toki kestävät aikaa.
Elämäkertana Viljami Puustisen Kingston Wallista/Pete Wallista kertova Petri Wallin Saaga.
Nyt ei jostain syystä pitkää proosaa kesken. Novellikokoelmina Maarit Verrosen Saari kaupungissa ja Luotettava ohikokulkija.
Semivahingossa lähes kotimaista kaikki näemmä.
Nukahtamisteoksena Mauno Koiviston "muistelmat": 2 kautta ykkönen. Jos nukahdan - se on hienoa, valvoessani sivistän itseäni. Kaikki muistelmat ovat tietty luonteeltaan fiktiivisiä - kotimaista tämäkin.
Kiitos ketjuun osallistuneille. Paljon hyviä vinkkejä.
P.S. Ai niin - kylpyhuoneessa lojuu joku Orhan Pamukin teos: Muita Värejä. Hyväntuulisia tarinoita - ei ehkä hänen parhaitaan. Pääasiasia on, että tulen hyvälle tuulelle lukiessani opusta.
Pauliina Rauhalan Taivaslaulu. Hyvin mielenkiintoinen!
ICE-T Ganstan tie Hollywoodin kultasormeksi
Elina Lepomäki Vapauden voitto. Asmo Saloranta No exit. Luen aina vähintään kahta kirjaa yhtä aikaa, yhtä kerrallaan. Mielialan mukaan niinkuin täälläkin jo aiemmin kerrottua.
Giulia enders - Suoliston salaisuus
Vierailija kirjoitti:
Mikä on edgelord?
Vastasin tähän jo kerran, mutta viesti jäi sensuuriin. Poistetaan nyt nuo muut lainaukset, voi olla, että niiden takia viesti jää filtteriin.
"Edge"viittaa siihen, että henkilö haluaa olla jollain tavalla rankka (tai ehkä kirjoittaisin sen vielä mieluummin asussa "rancca"). Hän haluaa tuoda julki, että hänen arvonsa ja moraalinsa eivät vastaa yhteiskunnassa yleisesti vallitsevia arvoja ja moraalia. "Lord" taas kertoo, että hän on rankkuudentavoittelussaan ylemmä asteella kuin keskiverto nuori kapinallinen.
Ap
Hiromi Kawakami: Sensein salkku
Jari Ehrnroothin Hyvintoimintayhteiskunta. Ihan loistava.
Älä astu sieluuni kengät jalassa. Oikein kaunista tekstiä. Olen vasta alussa, joten en osaa sen kummempaa analyysiä antaa.