Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?

Fiona Barton, Epäilty

Oma poika on epäilynä murhasta. Äidin tuskaa ja huonoa omaatuntoa vatvova dekkari.

Katri Sisko: 30 ennen 30 (äänikirjana, en ole oikein ihastunut lukijaan enkä nyt tiedä onko sisältökään huippuhyvä, mutta koska 30 kolkuttaa itselläkin ovella niin taidan kuunnella loppuun)

Cecelia Ahern: Ps. I Love You (luin ekan kerran joskus 15-vuotiaana ja meinasin että täytyy nyt virkistää muistia jos pian lukisi jatko-osan Postscript)

J.K. Rowling: Harry Potter and the Goblet of Fire (tätä kuuntelen juostessa)

Juuri kuuntelin loppuun Kristiina Sahan Minäpäivät, tykkäsin. Odottamassa on ainakin Anni Kytömäen Kultarinta, Jonas Hassen Khemirin Kaikki se mitä en muista ja Linda Olssonin Kun mustarastas laulaa.

Tremaynen Ennen kuolemaani. Todella mielenkiintoinen ja jännittävä.

Knausgård: Poissa päiväjärjestyksestä.

Aleksandr Solzenitsynin GULAG: Vankileirien saaristo. Sain ostettua sen Silberfeldtin julkaiseman järkäleen, jossa on noin 1300 sivua.

Sinuhe, 2. kierros. Teininä luettuna oli historiallinen romaani siinä kuin muutkin. Nyt, tietäen kirjoitusajankohdan maailmansodan aatoksin ja historian opiskeluin, on oikeastaan aika julma ja viisas kirja. "Niin on aina ollut ja on aina oleva".

Cathy Kelly Se vuosi muutti kaiken

Mercedes Bentso - Ei koira muttei mieskään.

Suosittelen! Nuoren naisen selviytymistarina huumehelvetistä. Tempaisee mukaansa, on todella rankka ja puhuttelee!

Vierailija kirjoitti:

Sinuhe, 2. kierros. Teininä luettuna oli historiallinen romaani siinä kuin muutkin. Nyt, tietäen kirjoitusajankohdan maailmansodan aatoksin ja historian opiskeluin, on oikeastaan aika julma ja viisas kirja. "Niin on aina ollut ja on aina oleva".

Tämä(kin) odottaa lukemistaan. Minulla on jokin himo ostella kaikenlaisia kirjoja, luenkin niitä kyllä päivittäin.

Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät

Khaled Hosseini: Tusen strålande solar

Pjotr - Se vanha kellosurmaaja

Petteri Järvinen: PC-käyttäjän käsikirja. Äänikirja, Vesa Vierikko lukijana. Todella hyvä!

Pitää aina joskus käydä ihmetyksen sekaisin fiiliksin katsomassa mitä listattu. En itse tunne ketään joka lukisi tällaista tavaraa kuin mitä tänne aina listataan eikä täällä myöskään lueta mitään sellaisia kuin omissa kirjakaveripiireissä. Tai jos luetaan, kukaan ei kerro kyllä juuri niitä. Ihan mielenkiintoinen juttu koska tässä voi täysin anonyymisti kertoa. Miettinyt vain pitkään syitä, miksi se valikoima on näin kammottavan pieni.

Muotoutuuko se tasan siitä mitä kirjastosta sattuu löytymään?

utelias vain ihmettelee kirjoitti:

Pitää aina joskus käydä ihmetyksen sekaisin fiiliksin katsomassa mitä listattu. En itse tunne ketään joka lukisi tällaista tavaraa kuin mitä tänne aina listataan eikä täällä myöskään lueta mitään sellaisia kuin omissa kirjakaveripiireissä. Tai jos luetaan, kukaan ei kerro kyllä juuri niitä. Ihan mielenkiintoinen juttu koska tässä voi täysin anonyymisti kertoa. Miettinyt vain pitkään syitä, miksi se valikoima on näin kammottavan pieni.

Muotoutuuko se tasan siitä mitä kirjastosta sattuu löytymään?

Ja siellä taas yksi Parempi Ihminen. Minä olen seurannut tätä ketjua melkein alusta asti, ja täällä on kyllä listattu niin paljon kirjoja laidasta laitaan, että minusta on käsittämätöntä miten joku voi niputtaa sen kaiken alentuvasti yhteen nimityksellä "tällaista tavaraa". Olen löytänyt täältä monia kirjoja luettavaksi, suuren määrän sellaisia, jotka olen jossain vaiheessa elämääni jo lukenut, ja myös koko liudan sellaisia, joita ei tulisi mieleenkään lukea, ja valikoima täällä on minusta kaikkea muuta kuin "kammottavan pieni". Omalla kohdallani kirjaston valikoima ei ainakaan ole se rajoittava tekijä, koska enimmäkseen ostan käytettyjä kirjoja omaan hyllyyn, ja luen enemmän englanniksi kuin suomeksi.

Kummasti jätit muuten ylemmyydentuntoisessa kommentissasi kertomatta mitä ne uskomattoman hienot kirjat ovat, joista sinun "kirjakaveripiireissäsi" kehdataan muillekin kertoa :D

Vierailija kirjoitti:

Aleksandr Solzenitsynin GULAG: Vankileirien saaristo. Sain ostettua sen Silberfeldtin julkaiseman järkäleen, jossa on noin 1300 sivua.

Oon lukenut Vankileirien saariston kaksi ensimmäistä osaa, kolmas on vielä lukematta. On kyllä mielenkiintoista tekstiä (vaikka aihealue on mulle aika tuttu). Solženitsyn kirjoittaa intensiivisesti. Tulee olo, että hän on ollut koko ajan kirjoittaessaan raivon vallassa - varmasti on ollutkin.

Ap

Kremlin jalanjäljet: suomettuminen ja vuoden 2002 vakoilukohun tausta

https://www.suomensotilas.fi/uutuuskirja-erkki-tuomioja-on-venajan-tied…

Paavo Rintala: Salla-Kiestinki

Topi Sorsakoski: Viimeiseen korttiin

Stephen King: Tarpeellista tavaraa

Eero Huovinen: Äitiä ikävä. Taattua Huovista.