Lue keskustelun säännöt.
Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?
Kommentit (12467)
Torey Hayden: Aavetyttö
Olen aika alussa vasta mutta nyt jo ahdistavia juttuja ollut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Knausgårdin Taisteluni 1-6 luettu nyt. Olipahan kokemus, jota pitää sulatella. En tosiaan tuedä, mitä ajattelen Knausgårdista ihmisenä ja kirjailijana, isänä ja aviomiehenä.
Kalle Ankka kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aku Ankan taskukirja nro 97, Ankkain sankka suku.
Aku Ankan taskukirja Taikaviitta oli suuri suosikkini nurorempana. Olisiko ollut nro 67 tai sinnepäin. Tuli jopa leikittyä itse taikaviittaa sen innoittamana..
Se muuten oli huippuhyvä!
N 1973
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just aloitin Clare Mackintoshin Lopun jälkeen. Vaikuttaa hyvältä- kertomus surusta, rakkaudesta ja vaikeista päätöksistä.
Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin.
Hyvä matkakirja ja samalla elämänkertakirja. Uusi suosikkikirjailijani. Aiempi teos " Asioita jotka saavat sydämeni lyömään nopeammin " myös mielenkiintoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ezekiel Boonen "Skitter". Toiseen kertaan luen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eloton Johnin elämänkerta, Minä Elton John. Mukavan itseironisella otteella kirjoitettu. Pari lukua vasta lukenut, mutta hyvältä vaikuttaa.
Sama kirja odottaa lukemista yöpöydälläni, Aloitan kun saan edelisen opuksen luettua.
"Keskenmeno ja sen hoito" kirjoittanut Arvo Ylppö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Augustina Bazterrica, Rotukarja
Virus leviää eläinmaailmaan ja kaikki eläimet on pakko tappaa. Siirtymäajan jälkeen aloitetaan lihantuotanto ihmisillä. Ihmisiä tarhataan ja niiltä poistetaan äänijänteet, jotteivat kilju teurastettaessa. Ounastellaan, että tämä on vallanpitäjien juoni ihmiskunnan määrän säätelyyn.
Aivan hirveä kuvaus tulevaisuudesta. Yökötellen luin. Makkarasiivua leipäni päällä katson ahdistuneena.
Aloitin Ivan Túrgenevin Aateliskodin. Se oli ohut ja mahtui mukaan laukkuun sairaalareissulle. Kirja on peräisin ystäväni edesmenneen isän kirjastosta. En osaa vielä sanoa kirjasta oikein mitään, koska en ehtinyt montaa sivua lukea.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Aloitin Ivan Túrgenevin Aateliskodin. Se oli ohut ja mahtui mukaan laukkuun sairaalareissulle. Kirja on peräisin ystäväni edesmenneen isän kirjastosta. En osaa vielä sanoa kirjasta oikein mitään, koska en ehtinyt montaa sivua lukea.
Ap
Ps. Kirjailijan nimessä ei ole aksenttia, se on kirjoitusvirhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Petteri Pietikäinen: Hulluuden historia
Olen tätä pitkään katsellut, ja nyt tuli hankittua, kun käytiin lomalla Suomessa. Todella kiinnostavaa! Välillä myös ahdistavaa ja järkyttävää, esim. kuvaukset erilaisista hoitokeinoista ja niiden kehittelystä sekä näihin liittyvästä tieteellisestä vilpistä.
Ja no, Bolañon Kesyttömät etsivät on edelleen kesyttämättä. Alan ymmärtää puolisoa, jonka mukaan kirja on "hyvä, mutta jotenkin vastenmielinen".
Toi Pietikäisen kirja oli todella mielenkiintoinen, suosittelen! Avasi uusia näkökulmia niin historiaan kuin nykypäiväänkin. Teksti ei myöskään ollut mitään puisevaa akateemista jargonia, vaikka kirjoittaja onkin alan proffa.
Nyt menossa Indrek Harglan Apteekkari Melchior ja Gotlannin piru. Tämä on ollut hauskasti erilainen dekkarisarja keskiaikamiljöineen. Se vähän harmittaa, että monet potentiaalisesti kiinnostavat naishahmot raivattiin jo aiemmissa osissa hautaan tai luostariin, mutta minkäs teet.
Nyt täytyy perua vähän puheitaan, Harglan kirja yllätti iloisesti naishahmojen puolesta! Muutenkin kivaa kevyttä lukemista ja jopa vähän odotan seuraavan osan suomennosta. Pidän siitä, että keskiaika ei ole Harglan kirjoissa pelkkää miljöötä, vaan hän pyrkii tuomaan esiin myös kulttuurin erilaisuutta, esim. uskonnon valtavaa roolia ja siihen pohjautuvaa oikeuskäsitystä, sitä, miten 1400-luvun Viron kaupungit olivat käytännössä saksalaisia ja virolaista "maarahvasta" pidettiin vähän alempana rotuna jne. Miinusta siitä, että kirjassa oli niin monta limittäistä juonta, että osa pääsi vähän lässähtämään. Arvoituksia kehiteltiin pitkällisesti, mutta sitten osan kohdalla ratkaisu tuli tavallaan liian helposti.
Nyt on kesken Virginia Woolfilta Selected diaries ja Gabriela Mistralin runokokoelma Ternura.
21 oppituntia maailman tilasta: Yuval Noah Harari
Tosin vasta sisällysluetelon olen kahlannut.
Jeffrey Eugenides: Oikukkaat puutarhat. Pitkiä novelleja. Olen lukenut ensimmäisen. Helposti ymmärrettävää tekstiä, ei kikkailua, mutta oivaltavaa. Hyvä käännös. Sama tyyppi on kirjoittanut Virgin suicides -kirjan, josta tehtiin myös mieleenpainuva elokuva. Tykkään.
Novellit on kivoja, voi lukea yhden ennen nukkumaanmenoa, ja asia on kerralla käsitelty. Ei tarvi muistella, ketä tässä olikaan ja mitä tapahtui.
Aku Ankan taskukirja Taikaviitta oli suuri suosikkini nurorempana. Olisiko ollut nro 67 tai sinnepäin. Tuli jopa leikittyä itse taikaviittaa sen innoittamana..