Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?
Kommentit (12467)
Kirpparilta ostetun Anwar Sadatin muistelmakirjan aloitin juuri.
Sain luettua Westmanin Henkien saaren, ja aloitin eilen illalla Riikka Ala-Harjan En Saab. Aluksi puhekielisyys häiritsi, mutta sitten pääsin siitä yli. Ei tämä niin huono ole kuin Härkösen Kenraaliharjoitus.
Sain kuin sainkin Orlandon luettua, mutta niinhän siinä kävi, että vasta saatuani paperiversion äidiltä nimipäivälahjaksi - e-kirjaan en vaan jaksanut tarttua.
Välissä luin kokoelman Woolfin kirjeitä, se oli myös kiinnostavaa. Erityisesti maailmansotia edeltävät kirjeet. Järisyttävää huomata käytännössä, miten vähän ennen suursodan alkua ihmiset vielä uskovat, että ei tästä mitään sotaa tule, hysteeristä pelotella sellaisella.
Nyt aloitin (osittain syksyn yhteiskuntaluokkakeskustelusta innostuneena) pitkään hyllyssä pyörineen "Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa" (Katriina Järvinen & Laura Kolbe). Tietokirja, mutta ainakin alku on ollut varsin nopealukuinen ja tyyliltään kevyt. Paljon mm. kuvauksia omista ja haastateltujen kokemuksista.
Riko Eklundin isoäidistään toimittama teos: "Flickan skall uppleva historia".
Kiehtova ajankuva 1890 luvun lopulta nykypäivään!
Outi Pakkanen - Yön yli
Mukavasti herättää aavistuksia mitä on voinut tapahtua ja henkilöt liittyvät toisiinsa jopa taksikuskia myöten. En jostain syystä odottanut paljoa , mutta positiivisesti yllättänyt tähän mennessä.
Viv Groskop / Älä heittäydy junan alle ja muita elämänoppeja venäläisistä klassikoista -
aika pitkä nimi kirjalla muuten.
"Elämäntaito-oppaat eivät aina osaa vastata tärkeisiin kysymyksiin, mutta Venäjän kirjallisuuden mestariteokset osaavat. Ne avaavat ihmisen sielunelämää ja paljastavat yhteisen inhimillisyytemme osuvasti ja ajankohtaisesti". Teksti takakannesta.
Juuri aloitettu, saa nähdä mitä pidän.
Vierailija kirjoitti:
Michelle McNamara, Katoan yön pimeyteen. Tositarina yhden naisen pakkomielteestä jäljittää Golden State killer.
Karmiva. Tarkistin kaikki ovet ennen nukkumaan menoa. Taidan lukea vain fiktiota tästä lähtien.
Jonas Hassein Khemiri, Isän säännöt
Pikkulapsiarkea isyyslomalla olevan isän kertomana. Vaimo on juristina ja isä hoitaa 1- ja 4-vuotiaita kotona. Suhde omaan isään on mutkikas. Toden tuntuista. Khemirin Kaikki se mitä en muista -kirja oli myös hyvä.
Gabriel Tallent, Minun ikioma kultani
Antto Terras, Tallinnan tappajat.
Todella synkkiä tositapauksia naapurimaamme lähihistoriasta.
Adam Kay - Kohta voi vähän kirpaista / nuoren lääkärin salaiset päiväkirjat.
Ihan jees, mutta näin ekan puolivälin kohilla ei ainakaan takakannessa luvattuja kirpaisuja ole näkynyt. Ihan hyvää huumoria siellä täällä mutta ei mitenkään skandaalimaisia potilastarinoita.
Tällä hetkellä pahiten kesken Gradutakuu (Kimmo Svinhufvud).
Ja jos saan itseni em. aihepiiristä pois, käteen eksyvä kirja on Vanhan liiton mies (Kari Ojala). Ihana! Tätä kirjaa olen suorastaan ahminut kuluneen parin viikon aikana kun olen saanut päiväni gradutavoitteen täyteen. Seuraavaksi tällä lukulistalla on Pushkinin enkeli (Hannu Mäkelä) ja sen jälkeen vielä Miki Liukkosen O (siinä sitten meneekin jo hetki).
Illalla ennen nukkumaanmenoa Lolita (Vladimir Nabokov). :)
Elisabeth Badinter: Mika on mies?
Suositus:
Christopher Ruocchion mahtava Empire of Silence on Amazonissa paraikaa tarjouksessa parilla dollarilla, se Gollancz - kustannuksen e-kirjaversio. Minusta tuli kertaheitolla taannoin fani. Nyt on halpaa tutustua.
Leena Paasion Melkein äiti.
Samaistun hyvin päähenkilöön oman luonteeni ja taustani vuoksi, vaikka hänen perhetilanteensa nyt on eri. Kertoo naisesta, joka on mennyt naimisiin ja saanut siinä mukana vuoroviikkotyttären. Omaa lasta on yritetty, mutta ne ovat päättyneet keskenmenoihin. Miehen eksä kirjoittaa makeilevaa ja hienostelevaa blogia.
Ganjaji:Löydä sisäinen loisteesi Hyvä kirja itse tutkisteluun
Inka Nousiainen, Mustarastas
Kolmekymmentä vuotta sitten 17-vuotias Juha katoaa Ruotsin laivalla jäljettömiin. Pikkusisko Eeva kirjoittaa surusta ja veljestä. Niin kovin surullinen kirja.
Eihän Raaamstun luku mikään hankala urakka ole, kun hyppii sukuluettelot yli.
Ei niitä kuitenkaan ulkoa opi, joten ne eivät tuo sisältöön mitän.