Lue keskustelun säännöt.
Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?
Kommentit (12465)
Lopetin Teemu Keskisarjan Hulttio. Kertoo Mannerheimin vaikeasta nuoruudesta. Antoi aivan uuden näkökulman kyseiseen kansallissankariin, joka lopetti koulut kesken, koska oli häirikköoppilas. eikä jaksanut keskittyä opiskeluun. Häntä myös kiusattiin koulussa jossain vaiheessa. Isä oli peliaddikti ja hassasi perheen varallisuuden ulosottoon.
Luin myös Janne Ranisen elämänkerta Kutsuvat minua palkkamurhaajaksi. Kertoo nuoresta köyhän yksinhuoltajaäidin pojasta, joka ajautuu väärään seuraan ja päätyy vankilaan lopulta kahdesta murhasta. Sain käsityksen, että on lopulta aika pienestä kiinni, päätyykö elämässä vankilaan istumaan elinkautisia murhasta vai ei. Viimeinen murhatapaus, mistä Raninen sai elinkautisen, liittyi Jari Aarnion tapaukseen epäsuoraan, joten nyt luen kirjaa Keisari Aarnio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä he tekevät
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä alapeukutetaan kommentteja? Itse sain alapeukkuja enemmän kuin yläpeukkuja. Kyllä mulla on oikeus lukea mitä haluan. Ilmoitin vain kirjan nimen, eikä se edes ole mikään huonossa maineessa oleva hömppäkirja. Suorastaan myrkyllinen tämä palsta, aina tulee paha mieli. Minun av-päivät taitaa olla nyt ohi!
Itsekin ihmettelen alapeukkuja. Onko pakko alapeukuttaa, jos ei tykkää jostain kirjasta. Jokainen lukee mitä haluaa. Eikä ns. hömpässäkään mitään vikaa ole. Joskus hömpän lukeminen on rentouttavaa.
Minun taas on vaikea ymmärtää, miksi monet tällä palstalla tuntuvat kokevan alapeukut jonkinlaisena hyökkäyksenä koko persoonaansa vastaan, varsinkin tällaisessa ketjussa. Itse asiassa minua on harmittanut tämän ketjun vähäiset peukutukset, koska täällä on listattu paljon kirjoja, jotka olen itsekin lukenut, ja on ollut mielenkiintoista seurata mitä mieltä muut niistä ovat. Onhan täällä peukutusketjujakin, voivatko nämä alapeukuista mielensä syvästi pahoittavat osallistua niihin lainkaan?
Selja Ahavan Taivaalta tippuvat asiat. Hyvää tekstiä.
Max Seeck, Mefiston kosketus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Emelie Schepp: Hidas kuolema
Ruotsalainen dekkari, en sano vielä mitään, vasta aloitin. Schepp on valittu Ruotsin dekkarikirjailijaksi v. 2016 ja 2017, joten odotukset on korkealla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla jää nykyään kirjat ihan liian helposti kesken. Harmittaa ihan. Trainspottingin sain luettua melko loppupuolelle, mutta on se kyllä niin outo kirja, että taitaa jäädä kesken. Pakko sanoa, että elokuva taitaa olla parempi - kerrankin. Nousiaisen Juurihoitokin jäi lukematta. Oli vain aika tylsä. Jotenkin tavallisten ihmisten elämä ei kiinnosta minua pätkääkään.
Alice Echolsin Janis Joplin - paratiisin arvet -kirjaa luen nyt ennen nukkumaanmenoa. Tykkään etenkin rokkareiden elämäkerroista, ja koska Joplinista en juuri mitään tiedä, tämän teoksen saan varmasti luettua kokonaan. Omaelämäkerrat ovat kylläkin miljoona kertaa parempia.
Lukupiiriä varten hankin Lehtolaisen Valapaton. Alku oli aika kiinnostava.
Muutama oppilas sai koulussa luettavakseen jonkun Tuija Lehtisen nuortenkirjan - olikohan se Ystävänpalvelus. Pakko lukea se siis itsekin. En kyllä tiedä, vetoaako se ollenkaan yläkoululaisiin jääkiekkoilijapoikiin. Teos taitaa olla jo vanhentunut, ja nyt vähän harmittaa, että valitsin sen.
Samaa mieltä tuosta Trainspottingista, elokuva on parempi kuin kirja. Harvinaista, että on näin päin.
Stockmann Yard - myymäläetsivän muistelmat.
Antto Terraksen toisenkin kirjan luin:
Pilkkuun asti - baarimestarin muistelmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Karoliina Timonen, Kirjeitä Iijoelle. Kalle Päätalon elämän naiset.
Pari sivua enää jäljellä ja sekös harmittaa. Luulin, että en saa kirjasta irti mitään, kun en juurikaan tunne Kalle Päätalon Iijoki-sarjaa. Mutta mitä vielä! Kirjeet on kirjoitettu sen ajan naisille ja välillä on lainauksia Päätalon kirjasta, jossa kerrotaan tuosta naisesta. Suomalaisen naisen historiaa parhaimmillaan. Päätalohan on kertonut kaiken olevan faktaa hänen kirjoissaan ja Timonen antaa lisätietoja naisten elämästä ja kohtaloista kirjan tapahtumien jälkeenkin. Sujuvaa kieltä ja oikein nautinnollinen lukukokemus.
En olisi uskonut näin hyväksi! Taas huomasin, että olen ennakkoluuloinen, onneksi sain näpeilleni!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anita Shreve: Lento tuntemattomaan
Tosi kökköä tekstiä, mutta koska olen sinnitellyt jo puoleenväliin, niin en aio jättää kesken.
Leena Krohnin Matemaattisia olioita tai jaettuja unia. Hieno kirja, sisältää erilaisia esseenovelleja.
"Muistin joskus katsoneeni männyn rungolla lepäävää tummaa kiitäjää. Kysyin silloin, miten kiitäjä osaa valita oikein. Miksi se aina asettuu rungolle, jota peittää tumma kaarna eikä vaalealle tuohelle? Tietääkö se siis, minkä värinen se on? Kiitäjä ei näe itseään, mutta me näemme. Ja kuitenkin ne osaavat aina valita oikein, mutta ihminen ei. Miksi se mitä kutsutaan vaistoksi on erehtymättömämpi kuin se mitä kutsutaan älyksi."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edouard Louise: Ei enää Eddy. Tosi hyvä!
Teurastamo no: 5
En ymmärrä mikä tässä nyt niin hienoa on. Aika ajanut ohi? Osaisiko joku kirjallisuutta tunteva kertoa?
Vierailija kirjoitti:
Teurastamo no: 5
En ymmärrä mikä tässä nyt niin hienoa on. Aika ajanut ohi? Osaisiko joku kirjallisuutta tunteva kertoa?
Mä oon lukenut tuon joskus 2000-luvun alussa, kun mulla oli Vonnegut-innostus. Harmikseni en enää oikein muista kirjan yksityiskohtia, ja nyt, kun siitä puhuttiin Hesarissa, ajattelin, että luen sen uudelleen. Mutta kyllä se on jäänyt mieleeni ennemmin hyvänä kuin huonona kirjana.
Mitäs siinä oikeastaan tapahtuu ja onko siinä(kin) henkilö nimeltä Benjamin O'Hare?
Ernest Hemingwayn Kirjava satama
törkytehdas jo varmaan kymmenettä kertaa.