Osa ei tunnu hokaisevan, että tohtorintutkinto on vasta ammattitutkijan ajokortti
Tosi usein melko senioreistakin tutkijoista korostetaan sitä, että he ovat tohtoreita. Tässä itselläkin tuli hiljattain tilanne, jossa tuli puheeksi, että olin hiljattain vastaväittäjänä, jonka seurauksena kysyttiin missä työskentelen. Sitten hetken aikaa keskusteltuamme minulta kysyttiin, että olenko vielä väitellyt. Jotenkin välillä tulee sellainen kuva, että osa ajattelee väittelyn olevan jonkinlainen työuran lakipiste. Ainakin itselläni väikkäri edustaa melko pientä osaa tekemästäni tutkimuksesta.
Kommentit (15)
Näinhän se on. Samoin väitöskirjatutkijat, tohtorit ja professoritt menevät iloisesti sekaisin. Siksi saa aina täälläkin lukea naureskelua siitä kuinka putkari tienaa moninverroin sen, mitä pienellä ja satunnaisella apurahalla sinnittelevät professorit.
Joitakin vuosikymmeniä sitten tohtorintutkinto oli yksi tutkijan uran huippukohdista. Sittemmin siitä on tohtorikoulujen sun muiden myötä tullut tutkijan uran alkupiste. Maailma muuttuu, eskoseni.
Ja se on vain tutkinto: ei se vie aivoja ja kykyä toimia muussa työelämässä. Ei tutkimusmaailmassa riitä rahoitusta kaikille tohtoreille. Ja osa saa niukin naukin sen väikkärinsä kasaa.
Tuskastuttava uskomus on, että tohtori ei ole kiinnostunut muusta kuin väitöskirja-aiheestaan, kun on siihen aiheeseen niin syvällisesti perehtynyt. Joo, neljän vuoden aikana 😬
Vierailija kirjoitti:
Ja se on vain tutkinto: ei se vie aivoja ja kykyä toimia muussa työelämässä. Ei tutkimusmaailmassa riitä rahoitusta kaikille tohtoreille. Ja osa saa niukin naukin sen väikkärinsä kasaa.
Tuskastuttava uskomus on, että tohtori ei ole kiinnostunut muusta kuin väitöskirja-aiheestaan, kun on siihen aiheeseen niin syvällisesti perehtynyt. Joo, neljän vuoden aikana 😬
Tai ettei tohtori osaa minkäänlaisia käytännön asioita tai kädentaitoja. Väitöskirjan jälkeen ymmärtää asioita vain teoreettisesti, olipa kyseessä mikä tahansa asia.
Ymmärtääköhän tohtorit, että teollisuudessa tehdään tutkimusta ihan DI tutkinnon voimin?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääköhän tohtorit, että teollisuudessa tehdään tutkimusta ihan DI tutkinnon voimin?
Teollisuudessa tehdään pääosin soveltavaa tutkimusta, yliopistoissa perustutkimusta. Tutkimuksen rahoituksen muutos 2000-luvulla on pyrkinyt tosin höllentämään näiden välisiä rajoja.
Vierailija kirjoitti:
Joitakin vuosikymmeniä sitten tohtorintutkinto oli yksi tutkijan uran huippukohdista. Sittemmin siitä on tohtorikoulujen sun muiden myötä tullut tutkijan uran alkupiste. Maailma muuttuu, eskoseni.
Ei se ole kyllä ollut koskaan mikään tutkijanuran lakipiste. Ilman väitöstä on ennenkin ollut joitain poikkeuksia lukuunottamatta melkolailla mahdotonta saada professuuria.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääköhän tohtorit, että teollisuudessa tehdään tutkimusta ihan DI tutkinnon voimin?
Itse toimin teollisuudessa tällaisten pomona ja sanotaanko kauniisti, että sen todellakin huomaa. Osa dippainsseistä on ihan totaalisen toistaitoisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääköhän tohtorit, että teollisuudessa tehdään tutkimusta ihan DI tutkinnon voimin?
Itse toimin teollisuudessa tällaisten pomona ja sanotaanko kauniisti, että sen todellakin huomaa. Osa dippainsseistä on ihan totaalisen toistaitoisia.
Täydennyksenä tähän, että käytännössä se TkT on halvempi rekry kuin DI, koska palkkaero ei ole iso, mutta tekemisessä on iso ero. Jos dippainssi tutkii jotakin asiaa vaikka 6 kk ja työ on tehty niin hutaisten, ettei siitä voi sanoa mitään, niin se on pirun kallista puuhaa. Väitellyt osaa edes iollakin tavalla järkevän koejärjestelyn miettiä.
Itse väittelin noin 40-v iässä, lukion lehtorina. Ajattelin, että siirryn tutkijaksi.
En siirtynyt edes yliopistonlehtoriksi, koska lukion opettajan palkka ja lomaedut voittivat. Tutkijana palkka olisi tippunut noin tonnilla/kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääköhän tohtorit, että teollisuudessa tehdään tutkimusta ihan DI tutkinnon voimin?
Itse toimin teollisuudessa tällaisten pomona ja sanotaanko kauniisti, että sen todellakin huomaa. Osa dippainsseistä on ihan totaalisen toistaitoisia.
Täydennyksenä tähän, että käytännössä se TkT on halvempi rekry kuin DI, koska palkkaero ei ole iso, mutta tekemisessä on iso ero. Jos dippainssi tutkii jotakin asiaa vaikka 6 kk ja työ on tehty niin hutaisten, ettei siitä voi sanoa mitään, niin se on pirun kallista puuhaa. Väitellyt osaa edes iollakin tavalla järkevän koejärjestelyn miettiä.
Väitellyt on siis opiskellut DI tutkintonsa jälkeen jonkun lisäkurssin koejärjestelyistä, joita joudutaan käyttämään jo diplomityövaiheessa.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääköhän tohtorit, että teollisuudessa tehdään tutkimusta ihan DI tutkinnon voimin?
Teollisuudessa tehdään pääosin soveltavaa tutkimusta, yliopistoissa perustutkimusta. Tutkimuksen rahoituksen muutos 2000-luvulla on pyrkinyt tosin höllentämään näiden välisiä rajoja.
Ja minusta tuo on huono asia. Nobel-tasoinen huippututkimus "tähtää" sovelluksiin >20 vuoden päässä, yliopistotutkimuksen pääosa 10-20 vuoden päässä. Näihin perustuu soveltavampi tutkimus esim tutkimuslaitoksissa, joka tähtää konkretiaan 3-10 vuoden päässä. Ja näihin perustuu AMK ja yritysten tutkimus, joka tähtää sovellukseen 1-3 vuoden päästä.
Koko "kehityslinja" on pidettävä käynnissä, jos halutaan pärjätä kilpailussa. [Ehkä tuo nobeltasoinen on se, mistä voidaan joustaa ja onkin joustettu. Se on harvoin sellaista, missä tekemispaikailla tai tutkimuskohteella on isoa merkitystä.)
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääköhän tohtorit, että teollisuudessa tehdään tutkimusta ihan DI tutkinnon voimin?
Ymmärtää. DI:stakin voi tulla tekniikan tohtori, jos ehtisi vääntää väitöskirjan.
Mutta DI ei tarvitse väitöskirjaa, hän osaa sen tekniikkapuolen aivan kuin lääketieteen lisenssiaatti oman alansa.
Väitöskirja on pakollinen, jos aikoo tieteelliselle alalle. Tai yleensä töihin yliopistopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääköhän tohtorit, että teollisuudessa tehdään tutkimusta ihan DI tutkinnon voimin?
Itse toimin teollisuudessa tällaisten pomona ja sanotaanko kauniisti, että sen todellakin huomaa. Osa dippainsseistä on ihan totaalisen toistaitoisia.
Täydennyksenä tähän, että käytännössä se TkT on halvempi rekry kuin DI, koska palkkaero ei ole iso, mutta tekemisessä on iso ero. Jos dippainssi tutkii jotakin asiaa vaikka 6 kk ja työ on tehty niin hutaisten, ettei siitä voi sanoa mitään, niin se on pirun kallista puuhaa. Väitellyt osaa edes iollakin tavalla järkevän koejärjestelyn miettiä.
Väitellyt on siis opiskellut DI tutkintonsa jälkeen jonkun lisäkurssin koejärjestelyistä, joita joudutaan käyttämään jo diplomityövaihee
TkT on tehnyt vuosia työtä, joka edellyttää koejärjestelyiden tekemistä. Ja saanut siitä vertaispalautetta. DI usein täysin itseoppinut ja osalla homma ihan hakusessa, jolloin pitkäkään kokemus ei kompensoi sitä, että ei ole missään vaiheessa opittu asioita oikein. Tämä siis oma kokemus siitä, kun olen toiminut esimiehenä tohtoreille ja dippainsseille.
uppia