Lue keskustelun säännöt.
Vauva 10kk ei viihdy isänsä kanssa
07.08.2018 |
Isä ei voi koskaan syöttää vauvaa, enkä minä voi jättää pientä hetkeksikään isälle ja vaikka tyhjentää astianpesukonetta rauhassa, kun alkaa kitinä tai itku ja vauva konttaa perääni.
On kai tämä joku vaihe, josta vauva itse kasvaa ulos? Toisaalta ei meillä helppoa ennenkään ole ollut.
Kommentit (7)
Joo, poistu välillä ja opeta lapsi viihtymään isänsä kanssa ajoissa. Meillä esikoinen alkoi vierastamaan ihan kaikkia hirveästi 4,5kk iässä ja sen jälkeen kelpasi vain äiti. Joka hemmetin asiaan vain äiti äiti äiti, jos vain olin näköpiirissä. Arvaa vaan kun palasin töihin lapsen ollessa 3,5v. Joka ilta kamala rääky kun en voinut olla nukuttamassa, koska piti herätä aamuneljältä tms...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla vauva 8,5 kk on ihan täysi mammanpoika. Niin ovat sisaruksensakin olleet. Mutta jos lähden ulos talosta, kelpaa kyllä isäkin.
Se lapsi pitää opettaa siihen isään ja jättää isällekin hoitoon niin vauvakin huomaa, että isän kanssa on hyvä olla. Ei kannata antaa heti periksi ja juosta jokaiseen itkuun ja konttaukseen, kun eihän se saa sitten edes mitään mahdollisuutta tottua toiseen vanhempaan. Tietysti, jos olet vauvan ominut tähänkin asti ja isä on ollut lähinnä sijaisvanhempi eikä täysipainoinen toinen vastuunkantaja niin tilanne voi olla haastava...
Eroahdistus. Se menee parhaiten ohi, kun annat vauvan olla mahdollisimman paljon kanssasi.
Vierailija kirjoitti:
Se lapsi pitää opettaa siihen isään ja jättää isällekin hoitoon niin vauvakin huomaa, että isän kanssa on hyvä olla. Ei kannata antaa heti periksi ja juosta jokaiseen itkuun ja konttaukseen, kun eihän se saa sitten edes mitään mahdollisuutta tottua toiseen vanhempaan. Tietysti, jos olet vauvan ominut tähänkin asti ja isä on ollut lähinnä sijaisvanhempi eikä täysipainoinen toinen vastuunkantaja niin tilanne voi olla haastava...
Jos äiti on kotona lapsen kanssa ja isä töissä, on aika todennäköistä, että jossain vaiheessa "vain äiti kelpaa" (kunnes äiti lähtee pois näköpiiristä). Siinä ei paljon sun syyllistämiset auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se lapsi pitää opettaa siihen isään ja jättää isällekin hoitoon niin vauvakin huomaa, että isän kanssa on hyvä olla. Ei kannata antaa heti periksi ja juosta jokaiseen itkuun ja konttaukseen, kun eihän se saa sitten edes mitään mahdollisuutta tottua toiseen vanhempaan. Tietysti, jos olet vauvan ominut tähänkin asti ja isä on ollut lähinnä sijaisvanhempi eikä täysipainoinen toinen vastuunkantaja niin tilanne voi olla haastava...
Tässä oikein malliesimerkki av-syyllistyksestä. Vauva on manipuloiva p*ska, jonka itkulle ei saa antaa periksi, ja äiti on varsinainen hirviö, joka on riistänyt vauvan isältään.
Että kivaa loppuelämää sulle ja maailmankuvallesi.
On vaihe, mutta todennäköisesti on helpompi, jos isä menee vauvan kanssa jonnekin muualle, että vauva ei näe sinua (tai sinä menet).