Lue keskustelun säännöt.
Kolmekymppinen Pekka ei ole käynyt koskaan treffeillä, suudellut tai harrastanut seksiä
06.08.2018 |
Rippikouluikäisenä Pekka ajatteli, että 25-vuotiaana hänellä on varmaan jo vaimo ja lapsia. Nyt Pekka on yli 30-vuotias, eikä ole käynyt koskaan treffeillä, suudellut tai harrastanut seksiä. Se hävettää häntä sen verran paljon, ettei hän halua esiintyä tässä jutussa omalla nimellään.
Kommentit (1669)
Vierailija kirjoitti:
tttttttttt kirjoitti:
Ei taso ja kemia ole mitenkään ristiriidassa keskenään.
Ensin katsotaan tasot. Ellei taso riitä, ei tilaisuutta tule. Tutustuminen tapahtuu kaverimielessä ja tarvitaan ihme luokkaa haaksirikkoutuminen kahden autiolle saarelle jotta tilanne siitä muuttuisi.
Jos taso riittää, tutustutaan ja katsotaan onko kemiaa.
Niin se tosielämässä menee.Onko taso siis pelkkää ulkonäköä? Jos sen tietää jo ennen tutustumista. voi voi.
Näin se vaan menee, pärstäkertoimen ja muunkin ulkoisen olemuksen perusteella ihmiset tekevät sinusta päätelmiä ja päättävät, että haluavatko he tutustua sinuun ihmisenä laisinkaan. Surullista mutta totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina ei vaan kemiat kohtaa, kuten Pekallakaan ei ole näiden naisten kanssa, jotka ovat hänestä olleet kiinnostuneita. En minäkään ole löytänyt miestä, johon olisin ihastunut, ja joka olisi minuun ihastunut, mutta en siitä valita lehdissä. N30
Kemiaselitys on Pekan tapauksessa täyttä höttöä.
Kemioiden kohtaamisesta voidaan puhua silloin kun on kiinnostuneita, treffailua ja ehkä suhteitakin, mutta homma ei vain etene pidemmälle.
Silloin kun ei ole kiinnostuneita, kyse on tasosta. Naiset ovat maailman pahimpia p*skanpuhujia siinä ettei tasorimaa muka olisi. Ihan sama onko se tiedostettu vai tiedostettu rima, mutta Pekan kaltaiset miehet jää sen alle eikä niitä kemioita aleta edes katsomaan.
Kokemusta on.
Alle kolmekymppisenä olin täysin ilmaa naisille, etenkin niille joiden kanssa itse koin olevan kemiaa.
Sitten 30-35 tienoilla sain kiinnostusta naisilta joiden kanssa ei ollut mitään yhteistä (kaikki ylipainoisia, herkuttelusta tykkääviä peruskotinaisia...itse tykkään liikunnasta, vaelluksesta ja tiedejutuista). Yhdistävä tekijä oli liikakilot. Enkä löytänyt ainuttakaan rankasti ylipainoista jonka saisi edes joskus mukaan vaellukselle tai juoksulenkille.
35+ ura alkoi etenemään, ja pum, kaikki muuttui. Nyt olisi tsäänssejä. Mutta tämän hinta on sen tajuaminen miten pahasti naiset on rahan ja statuksen perään. Nekin jotka itse kuvittelee inhoavansa "statusmiehiä". Niin vain johtavassa asemassa oleva tyyppi joka osoittautuukin sydämeltään vihreäksi tiedehipiksi on kiinnostavampi kuin vihreä tiedehippi ilman johtajan titteliä.
Usko todelliseen rakkauteen on aika lailla mennyttä. Koko touhu on tasopeliä jossa mitataan oma taso ja haetaan vähintään yhtä tasokasta tai tasokkaampaa. Ulkonäkö, raha, status. Siinä se on. Naisella tietty ulkonäkö. Mieluummin otetaan ihan epäsopiva kuin matalampitasoinen.Ei kemiaa voi kokea yksin. Ehkä olet ollut ihastunut, mutta kemiaa ei ole ollut.
Outoa sitten että välittömästi hyvän vakanssin saamisen jälkeen kemiaa alkoikin löytyä. Eikä ihan vähääkään.
Kyllähän sinusta oltiin kiinnostuneita jo ennen vakanssin saamista. Nuo kiinnostuneet naiset eivät vain kelvanneet sinulle.
Naiset, jotka kiinnostuivat sinusta rikastumisen jälkeen lienevät pitkälti golddiggereitä Et varmaankaan edelleenkään vedä puoleesi niitä naisia jotka ihan oikeasti inhoavat statusmiehiä.
99% naisista on golddiggereitä :D
Juju on siinä että suurin osa on sitä tiedostamattaan. Status on kuin halo pään päällä. Samat jutut alkavat kuulostamaan hauskemmilta, ulkonäkö muuttuukin paremmaksi ja tyylitön pukeutuminen eksentriseksi.
Jos ääriesimerkki sallitaan, siksi Kimi Räikkösen tavallisuus sytyttää mutta levyseppähitsarin tavallisuus ei sytytä.
Tiedän kokemuksesta. Ihan niiden tavallisten maanläheisten naisten reaktiot on ihan erilaisia kun on tiedossa että johdan kiinnostavaa projektia. Tutustuminen lähtee liikkeelle eri mielialalla, ja johan sitä kemiaakin löytyy helpommin. Siinä missä oli ennen Kiinan muuri, on nyt avattu ovi.
Harmi vain kun tiedän nyt mikä sen oven todellisuudessa aukaisee.
Voitko kertoa miten se tekee naisesta golddiggerin, jos kiinnostuu sinusta projektiesi tai työsi perusteella? Kyllä minäkin voisin kiinnostua miehestä, jolla on hyvä työ ja joka tekee jotain kiinnostavaa. Silti haluan tulla toimeen omillani, en halua kenenkään muun rahoja ja itsekin olen kiinnostunut etenemään urallani.
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina ei vaan kemiat kohtaa, kuten Pekallakaan ei ole näiden naisten kanssa, jotka ovat hänestä olleet kiinnostuneita. En minäkään ole löytänyt miestä, johon olisin ihastunut, ja joka olisi minuun ihastunut, mutta en siitä valita lehdissä. N30
Kemiaselitys on Pekan tapauksessa täyttä höttöä.
Kemioiden kohtaamisesta voidaan puhua silloin kun on kiinnostuneita, treffailua ja ehkä suhteitakin, mutta homma ei vain etene pidemmälle.
Silloin kun ei ole kiinnostuneita, kyse on tasosta. Naiset ovat maailman pahimpia p*skanpuhujia siinä ettei tasorimaa muka olisi. Ihan sama onko se tiedostettu vai tiedostettu rima, mutta Pekan kaltaiset miehet jää sen alle eikä niitä kemioita aleta edes katsomaan.
Kokemusta on.
Alle kolmekymppisenä olin täysin ilmaa naisille, etenkin niille joiden kanssa itse koin olevan kemiaa.
Sitten 30-35 tienoilla sain kiinnostusta naisilta joiden kanssa ei ollut mitään yhteistä (kaikki ylipainoisia, herkuttelusta tykkääviä peruskotinaisia...itse tykkään liikunnasta, vaelluksesta ja tiedejutuista). Yhdistävä tekijä oli liikakilot. Enkä löytänyt ainuttakaan rankasti ylipainoista jonka saisi edes joskus mukaan vaellukselle tai juoksulenkille.
35+ ura alkoi etenemään, ja pum, kaikki muuttui. Nyt olisi tsäänssejä. Mutta tämän hinta on sen tajuaminen miten pahasti naiset on rahan ja statuksen perään. Nekin jotka itse kuvittelee inhoavansa "statusmiehiä". Niin vain johtavassa asemassa oleva tyyppi joka osoittautuukin sydämeltään vihreäksi tiedehipiksi on kiinnostavampi kuin vihreä tiedehippi ilman johtajan titteliä.
Usko todelliseen rakkauteen on aika lailla mennyttä. Koko touhu on tasopeliä jossa mitataan oma taso ja haetaan vähintään yhtä tasokasta tai tasokkaampaa. Ulkonäkö, raha, status. Siinä se on. Naisella tietty ulkonäkö. Mieluummin otetaan ihan epäsopiva kuin matalampitasoinen.Ei kemiaa voi kokea yksin. Ehkä olet ollut ihastunut, mutta kemiaa ei ole ollut.
Outoa sitten että välittömästi hyvän vakanssin saamisen jälkeen kemiaa alkoikin löytyä. Eikä ihan vähääkään.
Kyllähän sinusta oltiin kiinnostuneita jo ennen vakanssin saamista. Nuo kiinnostuneet naiset eivät vain kelvanneet sinulle.
Naiset, jotka kiinnostuivat sinusta rikastumisen jälkeen lienevät pitkälti golddiggereitä Et varmaankaan edelleenkään vedä puoleesi niitä naisia jotka ihan oikeasti inhoavat statusmiehiä.
99% naisista on golddiggereitä :D
Juju on siinä että suurin osa on sitä tiedostamattaan. Status on kuin halo pään päällä. Samat jutut alkavat kuulostamaan hauskemmilta, ulkonäkö muuttuukin paremmaksi ja tyylitön pukeutuminen eksentriseksi.
Jos ääriesimerkki sallitaan, siksi Kimi Räikkösen tavallisuus sytyttää mutta levyseppähitsarin tavallisuus ei sytytä.
Tiedän kokemuksesta. Ihan niiden tavallisten maanläheisten naisten reaktiot on ihan erilaisia kun on tiedossa että johdan kiinnostavaa projektia. Tutustuminen lähtee liikkeelle eri mielialalla, ja johan sitä kemiaakin löytyy helpommin. Siinä missä oli ennen Kiinan muuri, on nyt avattu ovi.
Harmi vain kun tiedän nyt mikä sen oven todellisuudessa aukaisee.
Onhan se selvää että jos mies johtaa kiinnostavaa projektia, nainen kuvittelee että kyseessä täytyy olla hyvä tyyppi, ja on valmis olemaan kärsivällisempi, että löytäisi sen helmen sieltä mikä näyttää joltain muulta. Lopulta kuitenkin huomaa, ettei sieltä mitään löydy ja se siitä, ja mies päätyy vauvalle nillittämään, kuten sinä.
Vierailija kirjoitti:
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina ei vaan kemiat kohtaa, kuten Pekallakaan ei ole näiden naisten kanssa, jotka ovat hänestä olleet kiinnostuneita. En minäkään ole löytänyt miestä, johon olisin ihastunut, ja joka olisi minuun ihastunut, mutta en siitä valita lehdissä. N30
Kemiaselitys on Pekan tapauksessa täyttä höttöä.
Kemioiden kohtaamisesta voidaan puhua silloin kun on kiinnostuneita, treffailua ja ehkä suhteitakin, mutta homma ei vain etene pidemmälle.
Silloin kun ei ole kiinnostuneita, kyse on tasosta. Naiset ovat maailman pahimpia p*skanpuhujia siinä ettei tasorimaa muka olisi. Ihan sama onko se tiedostettu vai tiedostettu rima, mutta Pekan kaltaiset miehet jää sen alle eikä niitä kemioita aleta edes katsomaan.
Kokemusta on.
Alle kolmekymppisenä olin täysin ilmaa naisille, etenkin niille joiden kanssa itse koin olevan kemiaa.
Sitten 30-35 tienoilla sain kiinnostusta naisilta joiden kanssa ei ollut mitään yhteistä (kaikki ylipainoisia, herkuttelusta tykkääviä peruskotinaisia...itse tykkään liikunnasta, vaelluksesta ja tiedejutuista). Yhdistävä tekijä oli liikakilot. Enkä löytänyt ainuttakaan rankasti ylipainoista jonka saisi edes joskus mukaan vaellukselle tai juoksulenkille.
35+ ura alkoi etenemään, ja pum, kaikki muuttui. Nyt olisi tsäänssejä. Mutta tämän hinta on sen tajuaminen miten pahasti naiset on rahan ja statuksen perään. Nekin jotka itse kuvittelee inhoavansa "statusmiehiä". Niin vain johtavassa asemassa oleva tyyppi joka osoittautuukin sydämeltään vihreäksi tiedehipiksi on kiinnostavampi kuin vihreä tiedehippi ilman johtajan titteliä.
Usko todelliseen rakkauteen on aika lailla mennyttä. Koko touhu on tasopeliä jossa mitataan oma taso ja haetaan vähintään yhtä tasokasta tai tasokkaampaa. Ulkonäkö, raha, status. Siinä se on. Naisella tietty ulkonäkö. Mieluummin otetaan ihan epäsopiva kuin matalampitasoinen.Ei kemiaa voi kokea yksin. Ehkä olet ollut ihastunut, mutta kemiaa ei ole ollut.
Outoa sitten että välittömästi hyvän vakanssin saamisen jälkeen kemiaa alkoikin löytyä. Eikä ihan vähääkään.
Kyllähän sinusta oltiin kiinnostuneita jo ennen vakanssin saamista. Nuo kiinnostuneet naiset eivät vain kelvanneet sinulle.
Naiset, jotka kiinnostuivat sinusta rikastumisen jälkeen lienevät pitkälti golddiggereitä Et varmaankaan edelleenkään vedä puoleesi niitä naisia jotka ihan oikeasti inhoavat statusmiehiä.
99% naisista on golddiggereitä :D
Juju on siinä että suurin osa on sitä tiedostamattaan. Status on kuin halo pään päällä. Samat jutut alkavat kuulostamaan hauskemmilta, ulkonäkö muuttuukin paremmaksi ja tyylitön pukeutuminen eksentriseksi.
Jos ääriesimerkki sallitaan, siksi Kimi Räikkösen tavallisuus sytyttää mutta levyseppähitsarin tavallisuus ei sytytä.
Tiedän kokemuksesta. Ihan niiden tavallisten maanläheisten naisten reaktiot on ihan erilaisia kun on tiedossa että johdan kiinnostavaa projektia. Tutustuminen lähtee liikkeelle eri mielialalla, ja johan sitä kemiaakin löytyy helpommin. Siinä missä oli ennen Kiinan muuri, on nyt avattu ovi.
Harmi vain kun tiedän nyt mikä sen oven todellisuudessa aukaisee.
Tämä on kyllä kaiken huippu. Naiset ovat tiedostamattaan golddiggereitä?? Sinä tiedät sen jotenkin mystisesti, mutta naiset itse eivät. Huomaatteko ollenkaan miten harhaisia olette?
Mitä mystistä tuossa oli? On yleisesti tiedossa että naiset on biologisesti ohjelmoitu hakeutumaan statusta omaavien miesten seuraan.
Ihan samalla tavalla on yliopistotasoisissa tutkimuksissa osoitettu että mm. miehen pituus, äänen korkeus ja jopa se leuan jykevyys (heh) vaikuttavat naisen saamaan käsitykseen miehen luonteesta.
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina ei vaan kemiat kohtaa, kuten Pekallakaan ei ole näiden naisten kanssa, jotka ovat hänestä olleet kiinnostuneita. En minäkään ole löytänyt miestä, johon olisin ihastunut, ja joka olisi minuun ihastunut, mutta en siitä valita lehdissä. N30
Kemiaselitys on Pekan tapauksessa täyttä höttöä.
Kemioiden kohtaamisesta voidaan puhua silloin kun on kiinnostuneita, treffailua ja ehkä suhteitakin, mutta homma ei vain etene pidemmälle.
Silloin kun ei ole kiinnostuneita, kyse on tasosta. Naiset ovat maailman pahimpia p*skanpuhujia siinä ettei tasorimaa muka olisi. Ihan sama onko se tiedostettu vai tiedostettu rima, mutta Pekan kaltaiset miehet jää sen alle eikä niitä kemioita aleta edes katsomaan.
Kokemusta on.
Alle kolmekymppisenä olin täysin ilmaa naisille, etenkin niille joiden kanssa itse koin olevan kemiaa.
Sitten 30-35 tienoilla sain kiinnostusta naisilta joiden kanssa ei ollut mitään yhteistä (kaikki ylipainoisia, herkuttelusta tykkääviä peruskotinaisia...itse tykkään liikunnasta, vaelluksesta ja tiedejutuista). Yhdistävä tekijä oli liikakilot. Enkä löytänyt ainuttakaan rankasti ylipainoista jonka saisi edes joskus mukaan vaellukselle tai juoksulenkille.
35+ ura alkoi etenemään, ja pum, kaikki muuttui. Nyt olisi tsäänssejä. Mutta tämän hinta on sen tajuaminen miten pahasti naiset on rahan ja statuksen perään. Nekin jotka itse kuvittelee inhoavansa "statusmiehiä". Niin vain johtavassa asemassa oleva tyyppi joka osoittautuukin sydämeltään vihreäksi tiedehipiksi on kiinnostavampi kuin vihreä tiedehippi ilman johtajan titteliä.
Usko todelliseen rakkauteen on aika lailla mennyttä. Koko touhu on tasopeliä jossa mitataan oma taso ja haetaan vähintään yhtä tasokasta tai tasokkaampaa. Ulkonäkö, raha, status. Siinä se on. Naisella tietty ulkonäkö. Mieluummin otetaan ihan epäsopiva kuin matalampitasoinen.Ei kemiaa voi kokea yksin. Ehkä olet ollut ihastunut, mutta kemiaa ei ole ollut.
Outoa sitten että välittömästi hyvän vakanssin saamisen jälkeen kemiaa alkoikin löytyä. Eikä ihan vähääkään.
Kyllähän sinusta oltiin kiinnostuneita jo ennen vakanssin saamista. Nuo kiinnostuneet naiset eivät vain kelvanneet sinulle.
Naiset, jotka kiinnostuivat sinusta rikastumisen jälkeen lienevät pitkälti golddiggereitä Et varmaankaan edelleenkään vedä puoleesi niitä naisia jotka ihan oikeasti inhoavat statusmiehiä.
99% naisista on golddiggereitä :D
Juju on siinä että suurin osa on sitä tiedostamattaan. Status on kuin halo pään päällä. Samat jutut alkavat kuulostamaan hauskemmilta, ulkonäkö muuttuukin paremmaksi ja tyylitön pukeutuminen eksentriseksi.
Jos ääriesimerkki sallitaan, siksi Kimi Räikkösen tavallisuus sytyttää mutta levyseppähitsarin tavallisuus ei sytytä.
Tiedän kokemuksesta. Ihan niiden tavallisten maanläheisten naisten reaktiot on ihan erilaisia kun on tiedossa että johdan kiinnostavaa projektia. Tutustuminen lähtee liikkeelle eri mielialalla, ja johan sitä kemiaakin löytyy helpommin. Siinä missä oli ennen Kiinan muuri, on nyt avattu ovi.
Harmi vain kun tiedän nyt mikä sen oven todellisuudessa aukaisee.
En jaksa uskoa, että olet kovin laajasti jaksanut testata tuota oikeasti tavallisten ja maanläheisten naisten kanssa. Uskon, että testailet niitä "tavallisia ja maanläheisiä", jotka ovat todellisuudessa hyvinkin nättejä, vain luonnollisesti meikattuna. Joukossa tuskin on niitä ylipainoisia, joita ylenkatsoit jo ennen kuin sinusta tuli kiinnostava. Ja mikäpä ikähaarukka on testiryhmälläsi? 18-25 v?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millaisia naisia te oikein tapailette, jotka valitatte että naiset kiinnostuvat statuksestanne? Miksi ette tapaile naisia, joilla itselläänkin on ura ja kiinnostava työ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin Pekka niin keskittäisin hakuni sidukasta vähän turhankin paljon pitäviin ylipainoisiin yksinhuoltajanaisiin.
Jos Pekka ei ole itse ylipainoinen ja alkoholiin menevä, niin miksi hänen tulisi tyytyä kuvaillunkaltaiseen naiseen?
Mitä sitten valittaa, jos itse on vaan nirso.
Se että omaa edes jonkinlaiset ja kohtuulliset preferenssit kumppanin suhteen ei ole sama asia kuin ylenpalttinen nirsous.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin Pekka niin keskittäisin hakuni sidukasta vähän turhankin paljon pitäviin ylipainoisiin yksinhuoltajanaisiin.
Jos Pekka ei ole itse ylipainoinen ja alkoholiin menevä, niin miksi hänen tulisi tyytyä kuvaillunkaltaiseen naiseen?
Kyllähän raittiille sinkkunaisellekin suositellaan riman laskemista. Lähipubista löytyy taatusti se kuusikymppinen alkohoisoitunut Arska, jolle kelpaa rumempikin ruusu. Miksi ei muka toimisi toisinpäin?
Suurin osa naisista pariutuu, vain todella pieni osa miehistä on rikkaita. Mutta silti naiset ovat onnenonkijoita? Ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina ei vaan kemiat kohtaa, kuten Pekallakaan ei ole näiden naisten kanssa, jotka ovat hänestä olleet kiinnostuneita. En minäkään ole löytänyt miestä, johon olisin ihastunut, ja joka olisi minuun ihastunut, mutta en siitä valita lehdissä. N30
Kemiaselitys on Pekan tapauksessa täyttä höttöä.
Kemioiden kohtaamisesta voidaan puhua silloin kun on kiinnostuneita, treffailua ja ehkä suhteitakin, mutta homma ei vain etene pidemmälle.
Silloin kun ei ole kiinnostuneita, kyse on tasosta. Naiset ovat maailman pahimpia p*skanpuhujia siinä ettei tasorimaa muka olisi. Ihan sama onko se tiedostettu vai tiedostettu rima, mutta Pekan kaltaiset miehet jää sen alle eikä niitä kemioita aleta edes katsomaan.
Kokemusta on.
Alle kolmekymppisenä olin täysin ilmaa naisille, etenkin niille joiden kanssa itse koin olevan kemiaa.
Sitten 30-35 tienoilla sain kiinnostusta naisilta joiden kanssa ei ollut mitään yhteistä (kaikki ylipainoisia, herkuttelusta tykkääviä peruskotinaisia...itse tykkään liikunnasta, vaelluksesta ja tiedejutuista). Yhdistävä tekijä oli liikakilot. Enkä löytänyt ainuttakaan rankasti ylipainoista jonka saisi edes joskus mukaan vaellukselle tai juoksulenkille.
35+ ura alkoi etenemään, ja pum, kaikki muuttui. Nyt olisi tsäänssejä. Mutta tämän hinta on sen tajuaminen miten pahasti naiset on rahan ja statuksen perään. Nekin jotka itse kuvittelee inhoavansa "statusmiehiä". Niin vain johtavassa asemassa oleva tyyppi joka osoittautuukin sydämeltään vihreäksi tiedehipiksi on kiinnostavampi kuin vihreä tiedehippi ilman johtajan titteliä.
Usko todelliseen rakkauteen on aika lailla mennyttä. Koko touhu on tasopeliä jossa mitataan oma taso ja haetaan vähintään yhtä tasokasta tai tasokkaampaa. Ulkonäkö, raha, status. Siinä se on. Naisella tietty ulkonäkö. Mieluummin otetaan ihan epäsopiva kuin matalampitasoinen.Ei kemiaa voi kokea yksin. Ehkä olet ollut ihastunut, mutta kemiaa ei ole ollut.
Outoa sitten että välittömästi hyvän vakanssin saamisen jälkeen kemiaa alkoikin löytyä. Eikä ihan vähääkään.
Kyllähän sinusta oltiin kiinnostuneita jo ennen vakanssin saamista. Nuo kiinnostuneet naiset eivät vain kelvanneet sinulle.
Naiset, jotka kiinnostuivat sinusta rikastumisen jälkeen lienevät pitkälti golddiggereitä Et varmaankaan edelleenkään vedä puoleesi niitä naisia jotka ihan oikeasti inhoavat statusmiehiä.
99% naisista on golddiggereitä :D
Juju on siinä että suurin osa on sitä tiedostamattaan. Status on kuin halo pään päällä. Samat jutut alkavat kuulostamaan hauskemmilta, ulkonäkö muuttuukin paremmaksi ja tyylitön pukeutuminen eksentriseksi.
Jos ääriesimerkki sallitaan, siksi Kimi Räikkösen tavallisuus sytyttää mutta levyseppähitsarin tavallisuus ei sytytä.
Tiedän kokemuksesta. Ihan niiden tavallisten maanläheisten naisten reaktiot on ihan erilaisia kun on tiedossa että johdan kiinnostavaa projektia. Tutustuminen lähtee liikkeelle eri mielialalla, ja johan sitä kemiaakin löytyy helpommin. Siinä missä oli ennen Kiinan muuri, on nyt avattu ovi.
Harmi vain kun tiedän nyt mikä sen oven todellisuudessa aukaisee.
Onhan se selvää että jos mies johtaa kiinnostavaa projektia, nainen kuvittelee että kyseessä täytyy olla hyvä tyyppi, ja on valmis olemaan kärsivällisempi, että löytäisi sen helmen sieltä mikä näyttää joltain muulta. Lopulta kuitenkin huomaa, ettei sieltä mitään löydy ja se siitä, ja mies päätyy vauvalle nillittämään, kuten sinä.
No tätähän minä yritinkin sanoa.
On selvää että status on naisille erittäin tärkeä seikka, ja korkean statuksen perusteella tehdään (positiivisia) ennakkopäätelmiä luonteesta.
Status = kiinnostavuus.
Jos tämä ei tee naisista golddiggereitä, niin mikä sitten?
tiedossaon kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina ei vaan kemiat kohtaa, kuten Pekallakaan ei ole näiden naisten kanssa, jotka ovat hänestä olleet kiinnostuneita. En minäkään ole löytänyt miestä, johon olisin ihastunut, ja joka olisi minuun ihastunut, mutta en siitä valita lehdissä. N30
Kemiaselitys on Pekan tapauksessa täyttä höttöä.
Kemioiden kohtaamisesta voidaan puhua silloin kun on kiinnostuneita, treffailua ja ehkä suhteitakin, mutta homma ei vain etene pidemmälle.
Silloin kun ei ole kiinnostuneita, kyse on tasosta. Naiset ovat maailman pahimpia p*skanpuhujia siinä ettei tasorimaa muka olisi. Ihan sama onko se tiedostettu vai tiedostettu rima, mutta Pekan kaltaiset miehet jää sen alle eikä niitä kemioita aleta edes katsomaan.
Kokemusta on.
Alle kolmekymppisenä olin täysin ilmaa naisille, etenkin niille joiden kanssa itse koin olevan kemiaa.
Sitten 30-35 tienoilla sain kiinnostusta naisilta joiden kanssa ei ollut mitään yhteistä (kaikki ylipainoisia, herkuttelusta tykkääviä peruskotinaisia...itse tykkään liikunnasta, vaelluksesta ja tiedejutuista). Yhdistävä tekijä oli liikakilot. Enkä löytänyt ainuttakaan rankasti ylipainoista jonka saisi edes joskus mukaan vaellukselle tai juoksulenkille.
35+ ura alkoi etenemään, ja pum, kaikki muuttui. Nyt olisi tsäänssejä. Mutta tämän hinta on sen tajuaminen miten pahasti naiset on rahan ja statuksen perään. Nekin jotka itse kuvittelee inhoavansa "statusmiehiä". Niin vain johtavassa asemassa oleva tyyppi joka osoittautuukin sydämeltään vihreäksi tiedehipiksi on kiinnostavampi kuin vihreä tiedehippi ilman johtajan titteliä.
Usko todelliseen rakkauteen on aika lailla mennyttä. Koko touhu on tasopeliä jossa mitataan oma taso ja haetaan vähintään yhtä tasokasta tai tasokkaampaa. Ulkonäkö, raha, status. Siinä se on. Naisella tietty ulkonäkö. Mieluummin otetaan ihan epäsopiva kuin matalampitasoinen.Ei kemiaa voi kokea yksin. Ehkä olet ollut ihastunut, mutta kemiaa ei ole ollut.
Outoa sitten että välittömästi hyvän vakanssin saamisen jälkeen kemiaa alkoikin löytyä. Eikä ihan vähääkään.
Kyllähän sinusta oltiin kiinnostuneita jo ennen vakanssin saamista. Nuo kiinnostuneet naiset eivät vain kelvanneet sinulle.
Naiset, jotka kiinnostuivat sinusta rikastumisen jälkeen lienevät pitkälti golddiggereitä Et varmaankaan edelleenkään vedä puoleesi niitä naisia jotka ihan oikeasti inhoavat statusmiehiä.
99% naisista on golddiggereitä :D
Juju on siinä että suurin osa on sitä tiedostamattaan. Status on kuin halo pään päällä. Samat jutut alkavat kuulostamaan hauskemmilta, ulkonäkö muuttuukin paremmaksi ja tyylitön pukeutuminen eksentriseksi.
Jos ääriesimerkki sallitaan, siksi Kimi Räikkösen tavallisuus sytyttää mutta levyseppähitsarin tavallisuus ei sytytä.
Tiedän kokemuksesta. Ihan niiden tavallisten maanläheisten naisten reaktiot on ihan erilaisia kun on tiedossa että johdan kiinnostavaa projektia. Tutustuminen lähtee liikkeelle eri mielialalla, ja johan sitä kemiaakin löytyy helpommin. Siinä missä oli ennen Kiinan muuri, on nyt avattu ovi.
Harmi vain kun tiedän nyt mikä sen oven todellisuudessa aukaisee.
Tämä on kyllä kaiken huippu. Naiset ovat tiedostamattaan golddiggereitä?? Sinä tiedät sen jotenkin mystisesti, mutta naiset itse eivät. Huomaatteko ollenkaan miten harhaisia olette?
Mitä mystistä tuossa oli? On yleisesti tiedossa että naiset on biologisesti ohjelmoitu hakeutumaan statusta omaavien miesten seuraan.
Ihan samalla tavalla on yliopistotasoisissa tutkimuksissa osoitettu että mm. miehen pituus, äänen korkeus ja jopa se leuan jykevyys (heh) vaikuttavat naisen saamaan käsitykseen miehen luonteesta.
Eli sinulle kelpaa siis 1% naisista jos kaikki muut ovat golddiggereitä? Ja naiset muka ovat nirsoja, hah.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millaisia naisia te oikein tapailette, jotka valitatte että naiset kiinnostuvat statuksestanne? Miksi ette tapaile naisia, joilla itselläänkin on ura ja kiinnostava työ?
Niinpä. Joko keksittyjä juttuja tai sitten on ensin yritetty uranaisia ilman tulosta, ja sitten ihmetellään kun nää yhtäkkiä kiinnostuu kun itselläkin on ura.
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina ei vaan kemiat kohtaa, kuten Pekallakaan ei ole näiden naisten kanssa, jotka ovat hänestä olleet kiinnostuneita. En minäkään ole löytänyt miestä, johon olisin ihastunut, ja joka olisi minuun ihastunut, mutta en siitä valita lehdissä. N30
Kemiaselitys on Pekan tapauksessa täyttä höttöä.
Kemioiden kohtaamisesta voidaan puhua silloin kun on kiinnostuneita, treffailua ja ehkä suhteitakin, mutta homma ei vain etene pidemmälle.
Silloin kun ei ole kiinnostuneita, kyse on tasosta. Naiset ovat maailman pahimpia p*skanpuhujia siinä ettei tasorimaa muka olisi. Ihan sama onko se tiedostettu vai tiedostettu rima, mutta Pekan kaltaiset miehet jää sen alle eikä niitä kemioita aleta edes katsomaan.
Kokemusta on.
Alle kolmekymppisenä olin täysin ilmaa naisille, etenkin niille joiden kanssa itse koin olevan kemiaa.
Sitten 30-35 tienoilla sain kiinnostusta naisilta joiden kanssa ei ollut mitään yhteistä (kaikki ylipainoisia, herkuttelusta tykkääviä peruskotinaisia...itse tykkään liikunnasta, vaelluksesta ja tiedejutuista). Yhdistävä tekijä oli liikakilot. Enkä löytänyt ainuttakaan rankasti ylipainoista jonka saisi edes joskus mukaan vaellukselle tai juoksulenkille.
35+ ura alkoi etenemään, ja pum, kaikki muuttui. Nyt olisi tsäänssejä. Mutta tämän hinta on sen tajuaminen miten pahasti naiset on rahan ja statuksen perään. Nekin jotka itse kuvittelee inhoavansa "statusmiehiä". Niin vain johtavassa asemassa oleva tyyppi joka osoittautuukin sydämeltään vihreäksi tiedehipiksi on kiinnostavampi kuin vihreä tiedehippi ilman johtajan titteliä.
Usko todelliseen rakkauteen on aika lailla mennyttä. Koko touhu on tasopeliä jossa mitataan oma taso ja haetaan vähintään yhtä tasokasta tai tasokkaampaa. Ulkonäkö, raha, status. Siinä se on. Naisella tietty ulkonäkö. Mieluummin otetaan ihan epäsopiva kuin matalampitasoinen.Ei kemiaa voi kokea yksin. Ehkä olet ollut ihastunut, mutta kemiaa ei ole ollut.
Outoa sitten että välittömästi hyvän vakanssin saamisen jälkeen kemiaa alkoikin löytyä. Eikä ihan vähääkään.
Kyllähän sinusta oltiin kiinnostuneita jo ennen vakanssin saamista. Nuo kiinnostuneet naiset eivät vain kelvanneet sinulle.
Naiset, jotka kiinnostuivat sinusta rikastumisen jälkeen lienevät pitkälti golddiggereitä Et varmaankaan edelleenkään vedä puoleesi niitä naisia jotka ihan oikeasti inhoavat statusmiehiä.
99% naisista on golddiggereitä :D
Juju on siinä että suurin osa on sitä tiedostamattaan. Status on kuin halo pään päällä. Samat jutut alkavat kuulostamaan hauskemmilta, ulkonäkö muuttuukin paremmaksi ja tyylitön pukeutuminen eksentriseksi.
Jos ääriesimerkki sallitaan, siksi Kimi Räikkösen tavallisuus sytyttää mutta levyseppähitsarin tavallisuus ei sytytä.
Tiedän kokemuksesta. Ihan niiden tavallisten maanläheisten naisten reaktiot on ihan erilaisia kun on tiedossa että johdan kiinnostavaa projektia. Tutustuminen lähtee liikkeelle eri mielialalla, ja johan sitä kemiaakin löytyy helpommin. Siinä missä oli ennen Kiinan muuri, on nyt avattu ovi.
Harmi vain kun tiedän nyt mikä sen oven todellisuudessa aukaisee.
Onhan se selvää että jos mies johtaa kiinnostavaa projektia, nainen kuvittelee että kyseessä täytyy olla hyvä tyyppi, ja on valmis olemaan kärsivällisempi, että löytäisi sen helmen sieltä mikä näyttää joltain muulta. Lopulta kuitenkin huomaa, ettei sieltä mitään löydy ja se siitä, ja mies päätyy vauvalle nillittämään, kuten sinä.
No tätähän minä yritinkin sanoa.
On selvää että status on naisille erittäin tärkeä seikka, ja korkean statuksen perusteella tehdään (positiivisia) ennakkopäätelmiä luonteesta.
Status = kiinnostavuus.
Jos tämä ei tee naisista golddiggereitä, niin mikä sitten?
Millä tavalla se tekee naisesta enemmän golddiggerin kuin esimerkiksi se, että kiinnostuu miehestä vaikka ulkönäön perusteella? Jos kiinnostuu, se ei tarkoita sitä, että haluaisi miehen rahoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Scary shit. Ei toi oo normaalia...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tttttttttt kirjoitti:
Ei taso ja kemia ole mitenkään ristiriidassa keskenään.
Ensin katsotaan tasot. Ellei taso riitä, ei tilaisuutta tule. Tutustuminen tapahtuu kaverimielessä ja tarvitaan ihme luokkaa haaksirikkoutuminen kahden autiolle saarelle jotta tilanne siitä muuttuisi.
Jos taso riittää, tutustutaan ja katsotaan onko kemiaa.
Niin se tosielämässä menee.Onko taso siis pelkkää ulkonäköä? Jos sen tietää jo ennen tutustumista. voi voi.
Näin se vaan menee, pärstäkertoimen ja muunkin ulkoisen olemuksen perusteella ihmiset tekevät sinusta päätelmiä ja päättävät, että haluavatko he tutustua sinuun ihmisenä laisinkaan. Surullista mutta totta.
Aina jaksan hämmästyä, millaisessa sosiaalisessa tyhjiössä nämä poikaressut elävät. Ei ole opiskelu- tai työyhteisöä, kavereita ja heidän siskojaan, sukulaisten naispuolisia tuttavia - ei ketään, joihin törmäilisi ja tutustuisi pakosta, vaikkei se ulkonäkö ihan kympillä nappaisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tttttttttt kirjoitti:
Ei taso ja kemia ole mitenkään ristiriidassa keskenään.
Ensin katsotaan tasot. Ellei taso riitä, ei tilaisuutta tule. Tutustuminen tapahtuu kaverimielessä ja tarvitaan ihme luokkaa haaksirikkoutuminen kahden autiolle saarelle jotta tilanne siitä muuttuisi.
Jos taso riittää, tutustutaan ja katsotaan onko kemiaa.
Niin se tosielämässä menee.Onko taso siis pelkkää ulkonäköä? Jos sen tietää jo ennen tutustumista. voi voi.
Näin se vaan menee, pärstäkertoimen ja muunkin ulkoisen olemuksen perusteella ihmiset tekevät sinusta päätelmiä ja päättävät, että haluavatko he tutustua sinuun ihmisenä laisinkaan. Surullista mutta totta.
En tiedä, puhutaanko tällä palstalla aina pelkästä baarissa tai tinderissä tutustumisesta, kun tämä ulkonäön ja tutustumisen yhteys mainitaan niin usein. Minä ja kaveripiirini ollaan tutustuttu kumppaneihin esim opinnoissa, harrastuksissa, illanistujaisissa yms, ja niin, että olet oikeasti eka jutellut jonkun kanssa ja sitten vasta ehkä kiinnostunut ja katsonut sitä kunnolla. Siksi musta nämä tasojankutukset tuntuu tosi hassuilta, omissa piireissä kun jutut on käynnistyneet sillä keskustelun *tasolla*.
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina ei vaan kemiat kohtaa, kuten Pekallakaan ei ole näiden naisten kanssa, jotka ovat hänestä olleet kiinnostuneita. En minäkään ole löytänyt miestä, johon olisin ihastunut, ja joka olisi minuun ihastunut, mutta en siitä valita lehdissä. N30
Kemiaselitys on Pekan tapauksessa täyttä höttöä.
Kemioiden kohtaamisesta voidaan puhua silloin kun on kiinnostuneita, treffailua ja ehkä suhteitakin, mutta homma ei vain etene pidemmälle.
Silloin kun ei ole kiinnostuneita, kyse on tasosta. Naiset ovat maailman pahimpia p*skanpuhujia siinä ettei tasorimaa muka olisi. Ihan sama onko se tiedostettu vai tiedostettu rima, mutta Pekan kaltaiset miehet jää sen alle eikä niitä kemioita aleta edes katsomaan.
Kokemusta on.
Alle kolmekymppisenä olin täysin ilmaa naisille, etenkin niille joiden kanssa itse koin olevan kemiaa.
Sitten 30-35 tienoilla sain kiinnostusta naisilta joiden kanssa ei ollut mitään yhteistä (kaikki ylipainoisia, herkuttelusta tykkääviä peruskotinaisia...itse tykkään liikunnasta, vaelluksesta ja tiedejutuista). Yhdistävä tekijä oli liikakilot. Enkä löytänyt ainuttakaan rankasti ylipainoista jonka saisi edes joskus mukaan vaellukselle tai juoksulenkille.
35+ ura alkoi etenemään, ja pum, kaikki muuttui. Nyt olisi tsäänssejä. Mutta tämän hinta on sen tajuaminen miten pahasti naiset on rahan ja statuksen perään. Nekin jotka itse kuvittelee inhoavansa "statusmiehiä". Niin vain johtavassa asemassa oleva tyyppi joka osoittautuukin sydämeltään vihreäksi tiedehipiksi on kiinnostavampi kuin vihreä tiedehippi ilman johtajan titteliä.
Usko todelliseen rakkauteen on aika lailla mennyttä. Koko touhu on tasopeliä jossa mitataan oma taso ja haetaan vähintään yhtä tasokasta tai tasokkaampaa. Ulkonäkö, raha, status. Siinä se on. Naisella tietty ulkonäkö. Mieluummin otetaan ihan epäsopiva kuin matalampitasoinen.Ei kemiaa voi kokea yksin. Ehkä olet ollut ihastunut, mutta kemiaa ei ole ollut.
Outoa sitten että välittömästi hyvän vakanssin saamisen jälkeen kemiaa alkoikin löytyä. Eikä ihan vähääkään.
Kyllähän sinusta oltiin kiinnostuneita jo ennen vakanssin saamista. Nuo kiinnostuneet naiset eivät vain kelvanneet sinulle.
Naiset, jotka kiinnostuivat sinusta rikastumisen jälkeen lienevät pitkälti golddiggereitä Et varmaankaan edelleenkään vedä puoleesi niitä naisia jotka ihan oikeasti inhoavat statusmiehiä.
99% naisista on golddiggereitä :D
Juju on siinä että suurin osa on sitä tiedostamattaan. Status on kuin halo pään päällä. Samat jutut alkavat kuulostamaan hauskemmilta, ulkonäkö muuttuukin paremmaksi ja tyylitön pukeutuminen eksentriseksi.
Jos ääriesimerkki sallitaan, siksi Kimi Räikkösen tavallisuus sytyttää mutta levyseppähitsarin tavallisuus ei sytytä.
Tiedän kokemuksesta. Ihan niiden tavallisten maanläheisten naisten reaktiot on ihan erilaisia kun on tiedossa että johdan kiinnostavaa projektia. Tutustuminen lähtee liikkeelle eri mielialalla, ja johan sitä kemiaakin löytyy helpommin. Siinä missä oli ennen Kiinan muuri, on nyt avattu ovi.
Harmi vain kun tiedän nyt mikä sen oven todellisuudessa aukaisee.
Onhan se selvää että jos mies johtaa kiinnostavaa projektia, nainen kuvittelee että kyseessä täytyy olla hyvä tyyppi, ja on valmis olemaan kärsivällisempi, että löytäisi sen helmen sieltä mikä näyttää joltain muulta. Lopulta kuitenkin huomaa, ettei sieltä mitään löydy ja se siitä, ja mies päätyy vauvalle nillittämään, kuten sinä.
No tätähän minä yritinkin sanoa.
On selvää että status on naisille erittäin tärkeä seikka, ja korkean statuksen perusteella tehdään (positiivisia) ennakkopäätelmiä luonteesta.
Status = kiinnostavuus.
Jos tämä ei tee naisista golddiggereitä, niin mikä sitten?
Kun se ei ole status itsessään mikä miehessä kiinnostaa, vaan se että päästäksesi tiettyyn pisteeseen sinun täytyy olla älykäs, hauska, reipas, aikaansaava, toisin sanoen kiinnostava elämänkumppani. Ja sitten he huomaavat sinun kohdallasi ettei pidä paikkaansa, et olekaan mitään noista vaikka duunin perusteella niin voisi olettaa. Joten naiset pettyvät ja olet edelleen yksin katkerana valittamassa.
Vierailija kirjoitti:
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vihreäliikemies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina ei vaan kemiat kohtaa, kuten Pekallakaan ei ole näiden naisten kanssa, jotka ovat hänestä olleet kiinnostuneita. En minäkään ole löytänyt miestä, johon olisin ihastunut, ja joka olisi minuun ihastunut, mutta en siitä valita lehdissä. N30
Kemiaselitys on Pekan tapauksessa täyttä höttöä.
Kemioiden kohtaamisesta voidaan puhua silloin kun on kiinnostuneita, treffailua ja ehkä suhteitakin, mutta homma ei vain etene pidemmälle.
Silloin kun ei ole kiinnostuneita, kyse on tasosta. Naiset ovat maailman pahimpia p*skanpuhujia siinä ettei tasorimaa muka olisi. Ihan sama onko se tiedostettu vai tiedostettu rima, mutta Pekan kaltaiset miehet jää sen alle eikä niitä kemioita aleta edes katsomaan.
Kokemusta on.
Alle kolmekymppisenä olin täysin ilmaa naisille, etenkin niille joiden kanssa itse koin olevan kemiaa.
Sitten 30-35 tienoilla sain kiinnostusta naisilta joiden kanssa ei ollut mitään yhteistä (kaikki ylipainoisia, herkuttelusta tykkääviä peruskotinaisia...itse tykkään liikunnasta, vaelluksesta ja tiedejutuista). Yhdistävä tekijä oli liikakilot. Enkä löytänyt ainuttakaan rankasti ylipainoista jonka saisi edes joskus mukaan vaellukselle tai juoksulenkille.
35+ ura alkoi etenemään, ja pum, kaikki muuttui. Nyt olisi tsäänssejä. Mutta tämän hinta on sen tajuaminen miten pahasti naiset on rahan ja statuksen perään. Nekin jotka itse kuvittelee inhoavansa "statusmiehiä". Niin vain johtavassa asemassa oleva tyyppi joka osoittautuukin sydämeltään vihreäksi tiedehipiksi on kiinnostavampi kuin vihreä tiedehippi ilman johtajan titteliä.
Usko todelliseen rakkauteen on aika lailla mennyttä. Koko touhu on tasopeliä jossa mitataan oma taso ja haetaan vähintään yhtä tasokasta tai tasokkaampaa. Ulkonäkö, raha, status. Siinä se on. Naisella tietty ulkonäkö. Mieluummin otetaan ihan epäsopiva kuin matalampitasoinen.Ei kemiaa voi kokea yksin. Ehkä olet ollut ihastunut, mutta kemiaa ei ole ollut.
Outoa sitten että välittömästi hyvän vakanssin saamisen jälkeen kemiaa alkoikin löytyä. Eikä ihan vähääkään.
Kyllähän sinusta oltiin kiinnostuneita jo ennen vakanssin saamista. Nuo kiinnostuneet naiset eivät vain kelvanneet sinulle.
Naiset, jotka kiinnostuivat sinusta rikastumisen jälkeen lienevät pitkälti golddiggereitä Et varmaankaan edelleenkään vedä puoleesi niitä naisia jotka ihan oikeasti inhoavat statusmiehiä.
99% naisista on golddiggereitä :D
Juju on siinä että suurin osa on sitä tiedostamattaan. Status on kuin halo pään päällä. Samat jutut alkavat kuulostamaan hauskemmilta, ulkonäkö muuttuukin paremmaksi ja tyylitön pukeutuminen eksentriseksi.
Jos ääriesimerkki sallitaan, siksi Kimi Räikkösen tavallisuus sytyttää mutta levyseppähitsarin tavallisuus ei sytytä.
Tiedän kokemuksesta. Ihan niiden tavallisten maanläheisten naisten reaktiot on ihan erilaisia kun on tiedossa että johdan kiinnostavaa projektia. Tutustuminen lähtee liikkeelle eri mielialalla, ja johan sitä kemiaakin löytyy helpommin. Siinä missä oli ennen Kiinan muuri, on nyt avattu ovi.
Harmi vain kun tiedän nyt mikä sen oven todellisuudessa aukaisee.
Tämä on kyllä kaiken huippu. Naiset ovat tiedostamattaan golddiggereitä?? Sinä tiedät sen jotenkin mystisesti, mutta naiset itse eivät. Huomaatteko ollenkaan miten harhaisia olette?
Luulette tietävänne mistä syystä teette valintoja mutta oikeasti aivojenne sisällä toimii kokonaan toinen koneisto näitä päätöksiä varten. Minä olin siitä hyvin kiinnostunut aiemmin.
Onneksi niitä kokemuksia tuli jo silloin 32v, niin eipä tässä enää mitään hätää olekaan.
Mitä sitten valittaa, jos itse on vaan nirso.