Ihmiset ovat nykyään niin kiireisiä ja elämä täyttä

Noin se on.

Kesällä on kiva olla liikkeellä, kun on lämmintä ja valoisaa. Kunhan arki koittaa, ehtii taas kykkiä kotona niin paljon kuin haluaa.

Siellä taas yksi laiska av-mamma valittaa, kun ei onnistunut ulkoistamaan kesällä OMIEN lastensa hoitoa muille.

Vierailija kirjoitti:

Siellä taas yksi laiska av-mamma valittaa, kun ei onnistunut ulkoistamaan kesällä OMIEN lastensa hoitoa muille.

Miten aloituksen voi ymmärtää noin?

Ja sulla ei ollut rahaa tehdä mitään kivaa lasten kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellä taas yksi laiska av-mamma valittaa, kun ei onnistunut ulkoistamaan kesällä OMIEN lastensa hoitoa muille.

Miten aloituksen voi ymmärtää noin?

Siinähän sanottiin, että laitettaan lapset kiertelemään epätoivoisena pimpottelemassa toisten ovikelloa = ei itse jakseta nostaa sitä homeista per@että ja keksiä lapsille tekemistä. Syksy kun koittaa niin muiden kersat kehtaakin harrastaa (jotain kehittävää) eikä lähde meidän Nico-Petterin ja Jessica-Princessin kanssa ostarin kulmille hengaamaan juoppojen sekaan elämän kouluun...

Minä olin omassa lapsuudessani ja nuoruudessani 70- ja 80-luvulla aina koko kesän joko mummolassa tai mökillä. En siis ollut kotona, eikä ollut kiirettä. Vasta 15-vuotiaana aloin olla kesät kotona, kun olin kesätöissä.

Taas nämä ”vaan olla ja leikkiä” -lapset ja äiti avaa yhden siiderin...

On se väärin kun muut ei hoida sun lapsia!

Vierailija kirjoitti:

Olimme ison osan lomasta kotona (yhden reissun teimme), sillä ajattelin että kiva lapsillekin saada sellaista kiireetöntä kesäaikaa ja mahdollisuus olla kavereittensa kanssa. No kukaan ei ollut kotona. Kaikki naapurit ja päiväkotikaverit koko ajan reissussa tai jossain huvipuistomatkoilla. Jos ovat muutamankin päivän kotona, niin heti oli jotain vanhempien aikatauluttamaa päiväretkeä tiedossa. Lapset kävivät pimpottamassa monien kavereidensa ovilla, mutta koskaan ei ketään ollut kotona. Ei se sinällään lomaamme pilannut, mutta ihmettelin lähinnä, miten paljon ohjelmaa ja menoa ihmisillä on nykyisin. Leikkipuistot olivat päivästä toiseen tyhjinä ja kaikki jossain. Muistan ne loputtomat kesäpäivät omassa lapsuudessa, kun pyöräiltiin kavereiden kanssa rannalle, kirjastoon, leikittiin kirkkistä pihoilla ja puistoissa, nukuttiin toistemme pihoilla teltoissa, pelattiin pesistä jne. Tuntuu, että sellaista aikatauluttamatonta aikaa lapsilla on nykyään lomallakin tosi vähän. No pikku hiljaa alkaa taas arki, mutta silloinkin monilla kova aikataulu harrastusten osalta eikä silloinkaan välttämättä ole aikaa vaan olla ja leikkiä.

Ei ole muistisi ihan ajan tasalla.

Kyllä noi kavereitten kanssa leikkimiset kuuluu tuohon aikaan mikä alkaa ensi viikolla.

Silloin "kaikki" tulee taas kotiin ja alkaa koulut, on viikonloput ja koulun jälkeen iltaan asti aikaa olla pyörillä liikenteessä.

Tämä tulee tapahtumaan. Eli aikuisena, autoa ajavana tarkkana koska nyt viikon päästä pyöräilijämäärät räjähtää.

Ps. Sitä omaa lapsuutta ei kannata ihan aina verrata. Jos sinulla olisi ollut silloin kännykkä, olisit sinäkin sopinut kaverien kanssa leikit sillä, omat lapset myös kysyy kännykällä onko joku kotona kuin pyöräilee soittamaan ovikelloa. Nykyaika on vähän teknisempää ja se helpottaa asiaa.

Eikä niin ole, ettei kukaan ole koko kesää kotona. Tuo on vaan laiskuutta ja hyväksymällä tuon selityksen, lapsesi on yksin koko kesän. Vähän säälittävää.

Me oltiin puistossa ja ainoat valko_ihoiset siellä eli pitää paikkansa

Mulla on samanlaiset muistikuvat omista lapsuudenkesistä 90-luvun alussa. Totta kai kavereillakin oli matkoja mummolaan ja mökille, kuten omalla perheelläkin, mutta oli paljon myös sitä kotona lomailua, että pystyttiin kavereiden kanssa yhdessä pyöräillä uimarannalle, hakea jätskit lähikaupasta tai hengailla jonkun takapihalla.

Huomasin myös saman. Tänä kesänä tehtiin yksi reissu maalle, mutta muuten kotimaisemissa. Kiinnitin myös huomiota siihen miten täynnä naapurin lasten lomat olivat. Jos oli joku päivä, että olivat kotona, niin tuntui että vanhemmilla oli heti pakko keksiä sille päivälle jokin kulttuuririrnto tms, joka ei välttämättä edes lapsia kiinnostanut. Moni myös ihmetteli lomaamme, kun heräsimme aamulla ja mietimme mitä tänään tehtäisiin. Oltiin uimarannalla ja puistoissa jne. En siis kritisoi mitenkään aikataulutettua lomailua, enkä usko, että se oli ap:nkaan ajatus. Huomasin vaan myös tämän tyyppisen ohjelmavetoisuuden lisääntyneen paljon. Somekin saattaa siihen vaikuttaa. Moni hsluaa postata someen kuvat islannista, mallorcalta, särkänniemestä jne

Pitää olla jaettavaa someen ja kesän trendikohteet koluttuina.

Vierailija kirjoitti:

Taas nämä ”vaan olla ja leikkiä” -lapset ja äiti avaa yhden siiderin...

Kaikki eivät ole samanlaisia juoppoja kuin sinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olimme ison osan lomasta kotona (yhden reissun teimme), sillä ajattelin että kiva lapsillekin saada sellaista kiireetöntä kesäaikaa ja mahdollisuus olla kavereittensa kanssa. No kukaan ei ollut kotona. Kaikki naapurit ja päiväkotikaverit koko ajan reissussa tai jossain huvipuistomatkoilla. Jos ovat muutamankin päivän kotona, niin heti oli jotain vanhempien aikatauluttamaa päiväretkeä tiedossa. Lapset kävivät pimpottamassa monien kavereidensa ovilla, mutta koskaan ei ketään ollut kotona. Ei se sinällään lomaamme pilannut, mutta ihmettelin lähinnä, miten paljon ohjelmaa ja menoa ihmisillä on nykyisin. Leikkipuistot olivat päivästä toiseen tyhjinä ja kaikki jossain. Muistan ne loputtomat kesäpäivät omassa lapsuudessa, kun pyöräiltiin kavereiden kanssa rannalle, kirjastoon, leikittiin kirkkistä pihoilla ja puistoissa, nukuttiin toistemme pihoilla teltoissa, pelattiin pesistä jne. Tuntuu, että sellaista aikatauluttamatonta aikaa lapsilla on nykyään lomallakin tosi vähän. No pikku hiljaa alkaa taas arki, mutta silloinkin monilla kova aikataulu harrastusten osalta eikä silloinkaan välttämättä ole aikaa vaan olla ja leikkiä.

Ei ole muistisi ihan ajan tasalla.

Kyllä noi kavereitten kanssa leikkimiset kuuluu tuohon aikaan mikä alkaa ensi viikolla.

Silloin "kaikki" tulee taas kotiin ja alkaa koulut, on viikonloput ja koulun jälkeen iltaan asti aikaa olla pyörillä liikenteessä.

Tämä tulee tapahtumaan. Eli aikuisena, autoa ajavana tarkkana koska nyt viikon päästä pyöräilijämäärät räjähtää.

Ps. Sitä omaa lapsuutta ei kannata ihan aina verrata. Jos sinulla olisi ollut silloin kännykkä, olisit sinäkin sopinut kaverien kanssa leikit sillä, omat lapset myös kysyy kännykällä onko joku kotona kuin pyöräilee soittamaan ovikelloa. Nykyaika on vähän teknisempää ja se helpottaa asiaa.

Eikä niin ole, ettei kukaan ole koko kesää kotona. Tuo on vaan laiskuutta ja hyväksymällä tuon selityksen, lapsesi on yksin koko kesän. Vähän säälittävää.

Paljon kivempi se olisi lapsen kävellä tai pyöräillä kysymään kaveria ulos. Saisi liikuntaakin. Äärettömän tylsää näprätä koko ajan kännykällä.

Älkää tulko yhtäkkiä vaan rimputtamaan ovikelloa, saakeli et pistää vihaksi! Meilläkin on oikeus olla vaan rauhassa. Vaikka ei aikataulua olisikaan. Heti kun on vähänkin kotona, niin lasten kaverit tule tänne ilmaishoitoon. Sanomattakin on selvää, ettei nämä itse kutsu lapsia vastavuoroisesti heille. Aina meidän piha, meidän koti... huhhuh.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellä taas yksi laiska av-mamma valittaa, kun ei onnistunut ulkoistamaan kesällä OMIEN lastensa hoitoa muille.

Miten aloituksen voi ymmärtää noin?

Minä ainakin ymmärsin ihan kokemuksesta. Näitä nimittäin on ja paljon! Ja itsehän hän ei ilmoittanut kutsuneensa ketään kylään. Ei, laitetaan lapset toisten oville.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olimme ison osan lomasta kotona (yhden reissun teimme), sillä ajattelin että kiva lapsillekin saada sellaista kiireetöntä kesäaikaa ja mahdollisuus olla kavereittensa kanssa. No kukaan ei ollut kotona. Kaikki naapurit ja päiväkotikaverit koko ajan reissussa tai jossain huvipuistomatkoilla. Jos ovat muutamankin päivän kotona, niin heti oli jotain vanhempien aikatauluttamaa päiväretkeä tiedossa. Lapset kävivät pimpottamassa monien kavereidensa ovilla, mutta koskaan ei ketään ollut kotona. Ei se sinällään lomaamme pilannut, mutta ihmettelin lähinnä, miten paljon ohjelmaa ja menoa ihmisillä on nykyisin. Leikkipuistot olivat päivästä toiseen tyhjinä ja kaikki jossain. Muistan ne loputtomat kesäpäivät omassa lapsuudessa, kun pyöräiltiin kavereiden kanssa rannalle, kirjastoon, leikittiin kirkkistä pihoilla ja puistoissa, nukuttiin toistemme pihoilla teltoissa, pelattiin pesistä jne. Tuntuu, että sellaista aikatauluttamatonta aikaa lapsilla on nykyään lomallakin tosi vähän. No pikku hiljaa alkaa taas arki, mutta silloinkin monilla kova aikataulu harrastusten osalta eikä silloinkaan välttämättä ole aikaa vaan olla ja leikkiä.

Ei ole muistisi ihan ajan tasalla.

Kyllä noi kavereitten kanssa leikkimiset kuuluu tuohon aikaan mikä alkaa ensi viikolla.

Silloin "kaikki" tulee taas kotiin ja alkaa koulut, on viikonloput ja koulun jälkeen iltaan asti aikaa olla pyörillä liikenteessä.

Tämä tulee tapahtumaan. Eli aikuisena, autoa ajavana tarkkana koska nyt viikon päästä pyöräilijämäärät räjähtää.

Ps. Sitä omaa lapsuutta ei kannata ihan aina verrata. Jos sinulla olisi ollut silloin kännykkä, olisit sinäkin sopinut kaverien kanssa leikit sillä, omat lapset myös kysyy kännykällä onko joku kotona kuin pyöräilee soittamaan ovikelloa. Nykyaika on vähän teknisempää ja se helpottaa asiaa.

Eikä niin ole, ettei kukaan ole koko kesää kotona. Tuo on vaan laiskuutta ja hyväksymällä tuon selityksen, lapsesi on yksin koko kesän. Vähän säälittävää.

Paljon kivempi se olisi lapsen kävellä tai pyöräillä kysymään kaveria ulos. Saisi liikuntaakin. Äärettömän tylsää näprätä koko ajan kännykällä.

Toki on, kunhan et itse se vanhempi, jonka kotiin kaikki aina pyrkii. ;-) Olen huomannut et se on hirveen kivaa muille vanhemmille, kun lähtevät ostoksille tai kuka minnekin samalla kun jättävät omat lapset saamaan seuraa ja ruokaa ja liikuntaa. Mikäs siinä!

Minkä ikäiset lapset ja missä asutte? Me asutaan Helsingissä ja leikkipuistot on olleet aivan nuijalla lyötyjä (ja ollaan käyty monissa, ei vain lähimmässä).

Mulla 9v ja 4v. 9v:lle on löytynyt kavereita suurimman osan ajasta, ihan joka päivä ei, ja olemme itsekin olleet reissussa jolloin taas kaverot soitelleet perään. Ehkä teilläkin .

Mun 4v:tä taas on kyselty seuraksi monelle, mutta kun lapsi haluaa nyt lomalla kerrankin leikkiä rauhassa mun tai isänsä kanssa (hänelle omanikäisten leikit ovat vielä vähän haastavia, ellei leikkiseura ole todella mätsäävää. Joo pitäisi harjoitella, mutta lapsikin saa pitää välillä taukoa kun pk:ssa on pakko harjoitella). Vähän senkin takia ollaan välillä lähdetty jonnekun, että saan olla lapsen kanssa kahdestaan.