Tyhmimmät säännöt ja rajoitukset mitä muistatte koulusta?
Onko teillä muistissa typeriä sääntöjä tai rajoituksia kouluajoilta? Jotain sellaisia missä ei ollut mitään järkeä.
Itse muistan lukiosta kaksikin opettajaa. Toinen oli vainoharhainen historian opettaja, joka kyttäsi vielä 18-vuotiaiden abiturienttienkin keskittymistä. Jos joku näppäili puhelinta, nukkui, tai muuten ei seurannut opetusta, opettaja keskeytti aina opetuksen ja alkoi sättimään opiskelijaa "Markus, pää pois pulpetista ja katse taululle!" Eniten ärsytti se kun 45 minuutin tunnista vähintään 10 minuuttia kului siihen kun joku näpytteli puhelinta häiritsemättä muiden opetusta. Kun taas opettaja alkoi valittamaan asiasta, se häiritsi koko ryhmää koska kaikkien opetus keskeytyi "turhasta syystä".
Toinen opettaja taas oli vainoharhainen eväiden suhteen. Tunnin aikana ei saanut syödä tai juoda yhtään mitään, muuten opettaja hermostui. Muistan vieläkin miten tämä aina vetosi "minun tunneillani pitää joko tarjota kaikille, tai sitten ei syödä tunnilla mitään". Erityisen ärsyttävää asia oli, kun opettaja oli erään valinnaisen aineen opettaja ja tunnit olivat aina joko 14-16 tai pahimmillaan 14-18. Oli aika raskasta siinä viiden jälkeen kun viimeksi on ruokaa saanut klo 11 aikaan, eikä eväitä saa syödä kuin välitunnilla.
Jälkimmäisestä opettajasta mieleeni jäi myös se, kun opettaja alkoi joskus huutamaan eräälle Pepsi-penaalia pöydällä pitävälle opiskelijalle. Penaali oli aivan Pepsi-tölkin näköinen ja opettajan huomattua "tölkin" pöydällä, tämä yritti poistattaa opiskelijaa tunnilta :D
Kommentit (79)
Meillä sai lukiossa eräs opettaja kohtauksen jos tunnilla joi kaakaota, mutta kahvi oli ihan ok :D
Muistan, kun oli ala-asteella aikaisia aamuja ja talvella oli helvetin kylmä ja pilkkopimeää ulkona, mutta kouluun ei saanut mennä sisälle ennen kuin "päivä virallisesti alkaa." Monesti menin sisälle lämmittelemään patterin viereen ja kerran opettaja tulikin piipittämään mulle, että "jos tämmöinen tulee tavaksi, niin mä määrään sulle ylimääräisen lukuläksyn."
Kerran ala-asteella oli liikunnassa jotain suunnistusta tai jotain, oltiin koulun vieressä metsässä eikä siinä vielä mitään. Tunnin ja koulupäivän lähestyessä loppuaan opettaja kysyi oppilailta jonkun minkä lie ajankohtaiseen urheiluun liittyvän kysymyksen ja ne, jotka eivät tienneet/muistaneet vastausta ni joutui vetämään ylimääräisen sakkokierroksen, mukaan lukien minä. Kiinnostuslukema huusi tuhatta ja sataa.
Sitten yläasteella se bilsan kasvio. Mä en koskaan päässyt sitä läpi ja opettaja oli aivan mahdoton. Kiittämätön, vaativa ja myrkyllinen ihminen, joka aina imi energian, jaksamisen, kiinnostuksen ja fiiliksen oppilaista pois. Bilsan arvosana 5.
Se, että musatunnilla rumpuihin sai koskea ainoastaan harvat ja valitut suosikkipojat. Meidän muiden piti laulaa jotain näitä ihme toivekappaleita ja muuten katottiinkin jotain videota. Ei edes opetettu peruskomppia, vaan tärkeämpää oli nokkahuilu. Sitäkään ei juuri edes opetettu vaan "piti vain osata."
Lukiossa ei saanut tuoda takkia luokkaan, vaan se piti jättää koulun isoon aulaan naulakkoon. Samassa koulussa oli myös yläaste tarkkailuluokkineen, ja nämä tarkkisluokkalaiset sotkivat ja repivät naulakossa olevia takkeja. Yhden kalliin takin mentyä pilalle otin kielloista huolimatta takin aina luokkaan mukaan, ja jouduin parin opettajan kanssa tämän takia pahoihin riitoihin.
Muistan kun kutosluokalla me jotain löydettiin koulun pihalta joku köyden pätkä, jolloinka ajateltiin että vedetään köydenvetoa. Parin minuutin päästä joku botoxihuulinen välkänvalvoja tuli sanomaan, että pistäkää se pois. Ei, ei ei saa. Kun ei vaan saa. Vähänkö me kaikki oltiin siinä sillee että mitä hittoa...
Tämän voisi luokitella kirjoittamattomaksi säännöksi. Koulun liikkatunneilla (varsinkin pesiksessä) oli aina näitä saatanan huippuelitistejä, jotka ottivat joka kerta täysin tosissaan. Että ikään kuin oltais oltu jossain oikeassa matsissa isoilla panoksilla, vaikka kyseessä oli edelleen ihan vain se kokkokylän takapajulan ala-asteen liikkatunti.
Tämä oli kans ärsyttävää, miten varsinkin pesiksessä kaikki suuttu heti ja alettiin huutamaan yhtaikaa päällekkäin. Ja minä tein aina jotain väärin, mutta samaan aikaan ei pahemmin kiinnostanut.
1960-luvulla tyttölyseon kotitaloustunneilla ei saanut pitää pitkiä housuja, vaan piti olla hame. Minulle ei koskaan selvinnyt, millä tavalla pitkät housut olisivat pilanneet ruuan.
Ala-asteella kun mulla ei vielä ollut omaa säiliöterotinta ni mulla oli semmonen purkkapatenttiratkaisu, että olin laittanut pulpetin kanteen jonkun viilipurkin ni sain aina siihen terotettua ja käytyä tyhjentämässä tunnin jälkeen roskikseen. Jostain syystä koulun siivooja ei sitten tykännyt tästä viritelmästä. En enää muista mitä se oike sanoi...
Joo tää vähän kumoutuu sillä säiliöterottimella (jonka siis hommasin myöhemmin), mutta en edelleenkään näe miten tämä oli siltä siivoojalta pois.
Ala-asteella 80-luvulla jossain vaiheessa syksyä ilmoitettiin, että kouluun ei saanut tulla polkupyörällä kelin takia. Yleensä pyöräilykielto alkoi syksyllä aivan liian aikaisin ja loppui keväällä liian myöhään. Koulumatka kävellen kesti aivan liian kauan. Joskus poljin kaupalle asti ja kävelin kiltisti viimeisen puoli kilometriä.
Ruokalautasen tyhjäksi syöminen oli meilläkin pakko. Ruoka oli lisäksi aina kylmää 1-2 luokilla, kun se annosteltiin lautasille valmiiksi ja keittäjät siirtyivät tarjoilemaan ruoan isommille koululaisille uudelle koululle. Ruoka-aika alkoi kuitenkin yhtä aikaa kaikilla. Inhoan edelleen jäähtynyttä ruokaa. Meillä maalaiskoulussa ei ollut ruokalaa, vaan syötiin luokassa.
Vierailija kirjoitti:
Ala-asteella yksi oli vain yksi vessakoppi ja muut pötöt olivat vierekkäin tyttöjen vessassa. Tuo koppivessa oli tarkoitettu vain "isoille tytöille", eikä siihen saaneet mennä pienet tytöt. Koppi oli siis lähes aina tyhjillään ja kaikkien piti käydä niillä inhottavilla pöntöillä.
Tajusin vasta yläasteella miksi se vessa oli isoille (kuukautiset). Sääntö oli minusta tyhmä, koska sille ei kerrottu perusteita. Nähtävästi terkkarilta sai vessaluvan, jos kertoi kuukautistensa alkaneen.
Ala-asteella ei saanut meikata. Jos vaikka laittoi finnien päälle ihonväristä Clerasil-puikkoa, opettaja määräsi pesemään kasvot meikistä.
Oletko Kempeleestä? Täällä kohtalotoveri.
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin ruoka annosteltiin lautaselle ja vaikka kuinka sanoi "Kiitos, vähän!" niin keittäjä lyttäsi hirveän kauhallisen.
Pikemminkin lapiollisen. Auta armias niitä päiviä kun piti syödä kaalilaatikkoa. Kerran oli koulussa muussia ja ihmettelin, että miksi tää maistuu ihan ihmeelliseltä. Opettajakin alkoi vikisemään, että miksei nyt yksi perunamuussi mene. Muistan vielä kun tämä sama ope alkoi kyselemään että "Mitäs sä sitten kotona syöt?" "Mikset sä voi sitten koulussa syödä?" Jälkeenpäin kävi ilmi, että tässä oli jotain mitä lie lanttuseosta mukana.
Opettajat, joilla ei ole yhtään huumorintajua. Nimimerkillä tämä sama bilsanopettaja ja arvosana 5.
Se, että lukiossa oli liikuntatunteja. Liikunta voisi tuossa vaiheessa olla omalla vastuulla.
Meikata ei saanut ja kynsilakkaa ei saanut käyttää. Opettaja laittoi tytöt raaputtamalla harpilla kynsilakat pois.
Loislurso kirjoitti:
1960-luvulla tyttölyseon kotitaloustunneilla ei saanut pitää pitkiä housuja, vaan piti olla hame. Minulle ei koskaan selvinnyt, millä tavalla pitkät housut olisivat pilanneet ruuan.
Tyttöjä opetettiin huolehtimaan kodista, ehkä jopa kotirouvan rooliin. Hame symboloi tätä.
No omilta kouluajoilta pipopakko talvisin välitunnilla. Ei kenenkään polla nyt vartissa jäädy, vaikka olisi 30astetta pakkasta. Ja ihan automaattisesti se pipo nenee päähän, jos korvat jäätyy. Kun lapsella on välillä vilu, niin oppii ihan itse katsomaan lämpömittarista, mitä kannattaa pukea, ja kannattaako kylmällä kastella hanskat. Ei sitä muuten opi. Sitä vaan haluaa kapinoida sääntöjä vastaan, ja olla ilman pipoa, vaikka tulisi kylmä.
Sitten oman pojan kouluajalta alakoulusta Ilomantsissa: Välitunnilla juokseminen kielletty. Ja tämä on totta. Ettei vaan kaadu ja tule pipi. Tämä siis keskustan koulussa. Silloin kun poika oli vielä kyläkoulussa, ennen kuin se lakkautettiin, oppilaat vetivät luistimet talvella jalkaan, ja pelasivat välitunnit.
Hiihtolomilla piti hiihtää - tämä 80-luvulla. Loman jälkeen opettaja kyseli luokan edessä kaikilta hiihdetyn kilometrimäärän, jonka jälkeen alkoi kehumiset tai moitteet. Mitään muuta hiihtolomalla ei olisi saanut tehdä kuin sitä hel#€*:n hiihtoa....
Tämä ei liitykään kouluun, mutta liittyy muuten aikuisten tyhmiin "sääntöihin." Muistan kun lapsuudessa meillä kävi yksi perhe melko usein. Akat pälpätteli usein jostain Tupperware-jutuista ja ukot höpötteli keskenään jostain autoista.
Me skidit koitettiin keskenämme keksiä jotain tekemistä. Pleikkarin pelaaminen yms oli ok, mutta tämän perheen mutsi ei halunnut että katsottiin videoita. Siis pääasiassa jotain piirrettyjä. "Ei, ei, ei me nyt mitään videoita katsota. Ei, ei nyt."
Joka kerta sama juttu. En ole tähän päivään mennessä tajunnut, miten videoiden katsominen oli tältä pois, mutta pelaaminen sitten oli ok? En ole kyllä koskaan pitänyt tästä akasta ja nykyään en muutenkaan ole enää näiden kanssa missään tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
"Ei, ei, ei me nyt mitään videoita katsota. Ei, ei nyt."
Joka kerta sama juttu. En ole tähän päivään mennessä tajunnut, miten videoiden katsominen oli tältä pois, mutta pelaaminen sitten oli ok?
Vielä hauskempaa/hajottavampaa tästä tekee se, että tämän perheen vanhin poika oli kyllä kans yksi ihme wannabe elitisti pelaamisen kanssa. Silloin kun me nimenomaan pelattiin pleikkaa ja näille tuli aika lähteä kotiin ni tämä alkoi uhoomaan vanhemmilleen, että "just ku mä pääsin pitkälle!!"
Jokainen voi tuosta sitten lähteä miettimään, että oliko ne VHS-piirretyt yms sitten niin pahoja! :'D
1980-luvulla tuo.
Myös syömispakko oli. Meilläkin ruoka annosteltiin lautaselle ja vaikka kuinka sanoi "Kiitos, vähän!" niin keittäjä lyttäsi hirveän kauhallisen. Minäkin söin, yökin ja itkin. Useita kertoja oksensin ruoan lipulta lautaselleni. Sitten piti viedä tarjotin keittäjälle keittiöön ja pyytää anteeksi.
Yläasteella uskonnon opettaja määräsi kaikki kirjoittaan uskonnon vihkon etusivulle "Elämäni tärkein ja kallein asia on vapahtajamme Jeesus Kristus.". Lisäksi kaikkien piti ääneen tunnustaa uskonsa. Jos ei tunnustanut, ei voinut saada yli kutosta todistukseen. (Tuo ope juorujen mukaan sai lopulta varoituksen tuosta uskomaanpakottamisesta tai siitä, että ei suostunut opettamaan maailman uskontoja, koska ne olivat humpuukia.)