∆v = vₑ·ln(m₀/m₁) Kysy mitä olet aina halunnut tietää rakettikaavasta

Millaista on elää rakettikaava-fetissin kanssa? Ymmärtääkö puoliso-oletettu vai oletko yksin tästä johtuen?

Aika jännää. Oletan että toi m0 on joku referenssiarvo. Mikä? Kaava muistuttaa vähän äänenpaineen vastaavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Millaista on elää rakettikaava-fetissin kanssa? Ymmärtääkö puoliso-oletettu vai oletko yksin tästä johtuen?

Mahdollinen raketti-kaavafetissini ei ole eroottinen, korkeintaan teknologiaorgasmeja tuottavaa.

Kissani on suhtautunut tilanteeseeni ainakin toistaiseksi hyvin ymmärtäväisesti.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Aika jännää. Oletan että toi m0 on joku referenssiarvo. Mikä? Kaava muistuttaa vähän äänenpaineen vastaavaa. 

∆v = raketin laskennallinen nopeuden muutos (tosielämässä tästä vähennetään erilaisia hävikkejä kuten kitka, painovoima, ohjaaminen).

vₑ = nopeus jolla raketin suuttimesta suihkuaa massaa

m₀ = raketin alkumassa

m₁ = raketin loppumassa

Aivan niinpä tietenkin. Jos tuo integroidaan puolittain niin tapahtuu jotain jännnää. Päästään ehkä jonkun perinteisen fysiikan kaavan ääreen.

Miksi puhut rakettikaavasta etkä rakettiyhtälöstä?

 muutos on ulkoisten voimien vektorisumma kerrottuna ajan muutoksella, eli         Saadaan siis yhtälö gamma¤/yx---=10--_O

Tällöin siis hyötysuhde ei ole läheskään niin huono kuin yksivaiheisella raketilla. Hyötysuhde paranee aina, kun vaiheiden määrää lisätään. Esimerkiksi kuuluisat Saturn-V-raketit olivat viisivaiheisia.

Merkitään   rel   =      gas -      , jossa     re

 muutos on ulkoisten voimien vektorisumma kerrottuna ajan muutoksella, eli               . Saadaan siis yhtälö  m;;;;;¤/////))))9Xz_"2/1¤¤¤¤

Merkitään   rel   =      gas -      , jossa     rel on siis poistuvan kaasun nopeus raketin suhteen.

l on siis poistuvan kaasun nopeus raketin suhteen.

Mitäs mieltä tuosta teoriasta?

Vierailija kirjoitti:

 muutos on ulkoisten voimien vektorisumma kerrottuna ajan muutoksella, eli         Saadaan siis yhtälö gamma¤/yx---=10--_O

Tällöin siis hyötysuhde ei ole läheskään niin huono kuin yksivaiheisella raketilla. Hyötysuhde paranee aina, kun vaiheiden määrää lisätään. Esimerkiksi kuuluisat Saturn-V-raketit olivat viisivaiheisia.

Merkitään   rel   =      gas -      , jossa     re

 muutos on ulkoisten voimien vektorisumma kerrottuna ajan muutoksella, eli               . Saadaan siis yhtälö  m;;;;;¤/////))))9Xz_"2/1¤¤¤¤

Merkitään   rel   =      gas -      , jossa     rel on siis poistuvan kaasun nopeus raketin suhteen.

l on siis poistuvan kaasun nopeus raketin suhteen.

Mitäs mieltä tuosta teoriasta?

Matemaattisesti merkintäsi ovat hepreaa ja Saturn-V raketti oli kylläkin kolmivaiheinen.

Vierailija kirjoitti:

Miksi puhut rakettikaavasta etkä rakettiyhtälöstä?

Yhtälö on yhden sortin kaava.

Minkä kokoinen raketti tarvitaan ampumaan kahden kilon painoinen anustappi 1m syvälle kuivaan peräsuoleen?

Ei ollu kolmivaiheinen, ei varmana ollu, vaan viis.

Vierailija kirjoitti:

Minkä kokoinen raketti tarvitaan ampumaan kahden kilon painoinen anustappi 1m syvälle kuivaan peräsuoleen?

Mikä on anustapin haluttu liikerata ennen peräaukkoa? Joutuuko anustappi taistelemaan ilmanvastusta tai painovoimaa vastaan? Jos joutuu taistelemaan ilmanvastusta niin mikä on anustapin ilmasvastuskerroin Cd sekä poikkipinta-ala?

Peräsuolen kitkakerroin?

Kokeile Wikipedian Saturn rakettiin soveltaa kaavaa, ei toimi. Ei edes ensimmäiseen lähtövaiheeseen. Ja jos et osaa ympätä gravitaatio-termiä kaavaan mukaan, niin olet surkea. Se on muotoa a = GM/r^2. Epäilen että NASA on huijannut kaikkia, koska rakettikaavassa en näe ongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei ollu kolmivaiheinen, ei varmana ollu, vaan viis.

1. vaihe S-IC viiden F-1 moottorin vauhdittamana, kerosiini + happi

2. vaihe S-II viiden J-2 moottorin vauhdittamana, vety + happi

3. vaihe S-IVB yhden J-2 moottorin vauhtittamana, vety +happi

Neljättä ja viidettä vaihetta ei ollut. Sellaisia ei koko rakettihistorian aikana ole ollut kovin montaa, lähinnä jotkut kiinteää polttoainetta käyttävät pienet kantoraketit esim Scout.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä kokoinen raketti tarvitaan ampumaan kahden kilon painoinen anustappi 1m syvälle kuivaan peräsuoleen?

Mikä on anustapin haluttu liikerata ennen peräaukkoa? Joutuuko anustappi taistelemaan ilmanvastusta tai painovoimaa vastaan? Jos joutuu taistelemaan ilmanvastusta niin mikä on anustapin ilmasvastuskerroin Cd sekä poikkipinta-ala?

Peräsuolen kitkakerroin?

Liikerata suoraan ylöspäin. Pyllistän 40cm sen yläpuolella. Normaali ilmanvastus. Anustapin pään halkaisija 10cm ja tasapäinen. Kitkakerroin arviolta 0,93.

Vierailija kirjoitti:

Kokeile Wikipedian Saturn rakettiin soveltaa kaavaa, ei toimi. Ei edes ensimmäiseen lähtövaiheeseen. Ja jos et osaa ympätä gravitaatio-termiä kaavaan mukaan, niin olet surkea. Se on muotoa a = GM/r^2. Epäilen että NASA on huijannut kaikkia, koska rakettikaavassa en näe ongelmaa.

"v = raketin laskennallinen nopeuden muutos (tosielämässä tästä vähennetään erilaisia hävikkejä kuten kitka, painovoima, ohjaaminen)."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä kokoinen raketti tarvitaan ampumaan kahden kilon painoinen anustappi 1m syvälle kuivaan peräsuoleen?

Mikä on anustapin haluttu liikerata ennen peräaukkoa? Joutuuko anustappi taistelemaan ilmanvastusta tai painovoimaa vastaan? Jos joutuu taistelemaan ilmanvastusta niin mikä on anustapin ilmasvastuskerroin Cd sekä poikkipinta-ala?

Peräsuolen kitkakerroin?

Liikerata suoraan ylöspäin. Pyllistän 40cm sen yläpuolella. Normaali ilmanvastus. Anustapin pään halkaisija 10cm ja tasapäinen. Kitkakerroin arviolta 0,93.

Jos liikerata on suoraan ylöspäin, ja oletetaan että peräsuolikin jatkuu metrin suoraan ylöspäin niin täytyisi tietää voima millä peräsuoli puristaa tappia sivulta, muuten ei pysty kitkakertoimen avulla laskemaan kitkasta aiheutuvaa jarrutusvoimaa. Onko suoli tyhjä vai onko siellä kokkareita. Mahdollisten kokkareiden liikemäärän muutos vaikuttaa tulokseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeile Wikipedian Saturn rakettiin soveltaa kaavaa, ei toimi. Ei edes ensimmäiseen lähtövaiheeseen. Ja jos et osaa ympätä gravitaatio-termiä kaavaan mukaan, niin olet surkea. Se on muotoa a = GM/r^2. Epäilen että NASA on huijannut kaikkia, koska rakettikaavassa en näe ongelmaa.

"v = raketin laskennallinen nopeuden muutos (tosielämässä tästä vähennetään erilaisia hävikkejä kuten kitka, painovoima, ohjaaminen)."

No se on selvä, mutta sain tulokseksi että raketti oli wikipedian antamien tietojen mukaan edennyt sellaista vauhtia ja saavuttanut sellaisen korkeuden että gravitaatio olisi kokonaan jätettävä pois laskuista, jotta tulisi suunnilleen oikea tulos. Eli ilman kitkaa tms. raketti oli jo liian hidas rakettiyhtälön mukaan. Turha luullakaan että mitään kuumodulia tai 100-200 tonnin hyötykuormaa olisi Saturn V-raketilla saanut Kuuhun. Maan kiertoradalle kylläkin, mutta NASA:n porukka on kyllä huijareita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä kokoinen raketti tarvitaan ampumaan kahden kilon painoinen anustappi 1m syvälle kuivaan peräsuoleen?

Mikä on anustapin haluttu liikerata ennen peräaukkoa? Joutuuko anustappi taistelemaan ilmanvastusta tai painovoimaa vastaan? Jos joutuu taistelemaan ilmanvastusta niin mikä on anustapin ilmasvastuskerroin Cd sekä poikkipinta-ala?

Peräsuolen kitkakerroin?

Liikerata suoraan ylöspäin. Pyllistän 40cm sen yläpuolella. Normaali ilmanvastus. Anustapin pään halkaisija 10cm ja tasapäinen. Kitkakerroin arviolta 0,93.

Jos liikerata on suoraan ylöspäin, ja oletetaan että peräsuolikin jatkuu metrin suoraan ylöspäin niin täytyisi tietää voima millä peräsuoli puristaa tappia sivulta, muuten ei pysty kitkakertoimen avulla laskemaan kitkasta aiheutuvaa jarrutusvoimaa. Onko suoli tyhjä vai onko siellä kokkareita. Mahdollisten kokkareiden liikemäärän muutos vaikuttaa tulokseen.

Vaikeita asioita selvittää. Mitenkä pystyisin mittaamaan peräsuolen puristusta? Onnistuuko jotenkin vaa'an avulla? Suoli olisi tyhjä.

Itse koen Bernoullin yhtälön huomattavasti kiinnostavampana.