∆v = vₑ·ln(m₀/m₁) Kysy mitä olet aina halunnut tietää rakettikaavasta

Vierailija kirjoitti:

Itse koen Bernoullin yhtälön huomattavasti kiinnostavampana.

Pystyykö tällä bernolin yhtälöllä ratkaisemaan anuksen kitkamertoimen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeile Wikipedian Saturn rakettiin soveltaa kaavaa, ei toimi. Ei edes ensimmäiseen lähtövaiheeseen. Ja jos et osaa ympätä gravitaatio-termiä kaavaan mukaan, niin olet surkea. Se on muotoa a = GM/r^2. Epäilen että NASA on huijannut kaikkia, koska rakettikaavassa en näe ongelmaa.

"v = raketin laskennallinen nopeuden muutos (tosielämässä tästä vähennetään erilaisia hävikkejä kuten kitka, painovoima, ohjaaminen)."

No se on selvä, mutta sain tulokseksi että raketti oli wikipedian antamien tietojen mukaan edennyt sellaista vauhtia ja saavuttanut sellaisen korkeuden että gravitaatio olisi kokonaan jätettävä pois laskuista, jotta tulisi suunnilleen oikea tulos. Eli ilman kitkaa tms. raketti oli jo liian hidas rakettiyhtälön mukaan. Turha luullakaan että mitään kuumodulia tai 100-200 tonnin hyötykuormaa olisi Saturn V-raketilla saanut Kuuhun. Maan kiertoradalle kylläkin, mutta NASA:n porukka on kyllä huijareita.

Wikipedian massoilla ja spesifisillä impulsseilla Saturn-V raketin vaiheiden delta-v:t ovat

1. vaihe 3900m/s

2. vaihe 4600m/s

3. vaihe 3800m/s

Yhteensä 12300m/s mikä riittää reilusti TLI-polttoon. Kukaan ei ole väittänytkään että kuuhun olisi lähetetty 100-200 tonnin hyötykuormaa, Apollo+LEM stackki painoi alle 50 tonnia.

Söpöä. Jonnet leikkii että ne on lähdössä Marsiin.

Vierailija kirjoitti:

Söpöä. Jonnet leikkii että ne on lähdössä Marsiin.

Marsiin ei ole lähdössä vielä kukaan pitkään aikaan.

Einsteinin ajatuskokeessa gravitaatio ja kiihtyvyys on sama asia, kun tarkastellaan ilmiötä aika-avaruudessa.

Miten selittäisit tämän?

Vierailija kirjoitti:

Einsteinin ajatuskokeessa gravitaatio ja kiihtyvyys on sama asia, kun tarkastellaan ilmiötä aika-avaruudessa.

Miten selittäisit tämän?

Gravitaation syvintä olemusta ei osanne vielä kukaan selittää, mutta avaruuslennoissa se otetaan huomioon juurikin kiihtyvyys-komponenttina. Jos rakettivoimalla leijuu paikallaan maanpinnan yläpuolella niin tällöin rakettimoottorin pitää laskennallisesta kiihdyttää laitetta noin 9,8m/s² kiihtyvyydellä ylöspäin. Koska maapallo vetää laitetta puoleensa samalla kiihtyvyydellä nämä kumoavat toisensa ja laite ei nouse eikä putoa.

Kolmi vaiheiden oli ensimmäisessä vaiheessa neljä kpl Rocketdyne f1 ja lopuissa kahdessa vaiheesa yksi moottori kummassakin joiden nimiä en muista.

Tuo pätee vaan siinä tilanteessa että nousua tehdään massaa johonkin suuntaan jollain nopeudella suihkuttamalla kuten raketissa. Taivaalle pääsee monella muullakin tavalla. Esim. tykkiprosessilla jossa kaikki työntövoima tapahtuu heti alussa ja sitten vaan alkuvauhdin turvin leijaillaan ylös tai sitten ns. hissillä jossa maan ja kiertoradan välille on asennettu vaijeri tai muu mekanismi jota pitkin laite voi kiivetä ylöspäin, ihan kuin hissi tai vastaava vekotin.

Lisäksi voisi ottaa kuvitteelliset tuntemattomat moottorivaihtoehdot joissa nousuvoima otetaan jollain muulla tavalla kuin raketilla esim. antigravitaatiolla.