Lue keskustelun säännöt.
En haluaisi poikalasta
03.08.2018 |
Tuntuu kamalalta. Haluaisin ajatella, ettei syntyvän lapsen sukupuolella ole mitään väliä, mutta huomaan, että haluaisin mieluummin tytön kuin pojan.
En pidä suurimmasta osasta miehiä. Isäni oli hutsu (petturi ja häntäheikki). Oma mieheni on hyvä mies, mutta jotenkin mun maailmankuvassani hän on ainoa sellainen, ihan eri kategoriassa kuin muut miehet. Varsinkin nuoria miehiä ja teini-ikäisiä poikia inhoan.... tiedättehän ne, jotka testosteronihuuruissaan kukkoilevat ja suhtautuvat naisiin rumasti.
Pelkään, että jos saisimme pojan, hänestä tulisikin ukkiinsa eikä isäänsä. Pelkään, että en rakastaisi omaa lastani ja henkisesti kastroisin hänet.
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aluksi toivoin tyttöä ja olin pettynyt, kun ultrassa selvisi, että vauva on.poika. Onneksi ehdin sulatella asiaa loppuraskauden ja olin jo sopeutunut, kun hän syntyi. Mykyään en voisi kuvitella mitään muuta kuin poikalasta. Hän on aivan täydellinen kertakaikkiaan. Ja olen oppinut paljon pojista ja miehistä. Esim poikani on todella herkkä ja empaattinen, kultainen luonne. Ennen mieskuvani oli stereotyyppisempi. Nykyään pakko sanoa, että olen vähän vieraantunut pikkutytöistä. He vaikuttavat jollain tavalla tosi ärsyttäviltä ja keimailevilta pikkuprinsessoilta. Yksi tuttu tyttö on varsinkin todella ärsyttävä, kun hän tekeytyy avuttomaksi ja puhuu lässyttävällä äänellä isälleen. Pojat tuntuvat jotenkin selkeämmiltä, mutta tottakai ymmärrän, että tämä johtuu vain siitä, että itselläni on poika.
Kyllä mäkin ajattelen, että jos poikani tulisi isäänsä, hän olisi todella ihana pikkupoika. Mieheni on herkkä ja empaattinen, muita ihmisiä ajatteleva hyvä mies. Mutta kun sitten suvussa olisi noita toisenlaisiakin malleja. Eihän sitä voi tilata, millaisen lapsen saa... jokainen on oma yksilönsä. Eikä poika tulisi välttämättä isäänsä. ap
Voit ajatella, että ihan sama kumman kaltaiseksi poikasi tulee, on menestyminen elämässä jotankin mahdollista. Jos pojastasi tulee ukkisi kaltainen alfa, niin sitten hän voi valita itselleen naisen kuin naisen. Jos taas pojastasi tulee miehesi kaltainen "beta", niin ainakin on mahdollisuus sinun kaltaisiin naisiin jotka vihaavat miehiä ja poikia. Itse asiassa olisi juuri parempi, että mahdollisesta pojasta tulisi ukkisi kaltainen. Näin hän saisi ainakin naisen joka pitää miehistä eikä pura katkeruuttaan mahdolliseen poikalapseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikkutytöt ovat ärsyttäviä. Ei kukaan jaksa sitä glitter-prinsessojen kälättämista ja kilahteluja, peilin edessä perse pitkällä keimailua, vääntelehtemistä, juonittelua ja söpistelyä. Tytöillä kaikki perustuu niin ulkonäkööön ja vaatteisiin, ettei kukaan järkevä aikuinen voi puolustella sitä arvomaailmaa. Pojat ovat sen sijaan paljon rehdimpiä, rauhallisempia ja helpompia. Poikaa ei kiinnosta se perseen twerkkaus vaan tykkäävät harrastaa urheilua ja liikuntaa. Myös poikien kaverisuhteet ovat suorempia ja rehellisempiä. Tytöillä kaverisuhteissa on aina joku me&muut -asetelma, joka perustuu johonkin niin tärkeään kuin glitter-paidan väriin.
Tyttöjen kannalta harmi, että se sama ulkoinen hypetys jatkuu usein aikuisuuteen saakka. Tämän takia meille ei nykyisin edes palkata nuoria naisia ellei ole joku todellinen poikkeus. Tytöille se on karu herätys, kun työelämässä ei enää pärjääkään kalliilla meikillä tai kikattelulla vaan työelämässä tarvitaan työmotivaatiota, taitotietoa ja rautaista tahtoa.
No hyvän ulkonäön syntymälahjana saaneena naisena luotan siihen, että pystyn kasvattamaan tyttärestäni naisen, joka ei siihen hypetykseen mene. Enemmän ne kai on tavikset, jotka sitä huomiota hakee.... itseä nuorena enemmän se huomio vain ärsytti.
Pojan kanssa tuo ulkonäkö olisi suurempi ongelma, koska ympäristö arvostaa sitä, että mies on pleijeri... edelleen ja valitettavasti. Itse pleijerin tyttärenä näen tuollaisten miesten läp ja ohitan heidät roskana... inhottaa ajatella, että oma poika olisi sellainen. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aluksi toivoin tyttöä ja olin pettynyt, kun ultrassa selvisi, että vauva on.poika. Onneksi ehdin sulatella asiaa loppuraskauden ja olin jo sopeutunut, kun hän syntyi. Mykyään en voisi kuvitella mitään muuta kuin poikalasta. Hän on aivan täydellinen kertakaikkiaan. Ja olen oppinut paljon pojista ja miehistä. Esim poikani on todella herkkä ja empaattinen, kultainen luonne. Ennen mieskuvani oli stereotyyppisempi. Nykyään pakko sanoa, että olen vähän vieraantunut pikkutytöistä. He vaikuttavat jollain tavalla tosi ärsyttäviltä ja keimailevilta pikkuprinsessoilta. Yksi tuttu tyttö on varsinkin todella ärsyttävä, kun hän tekeytyy avuttomaksi ja puhuu lässyttävällä äänellä isälleen. Pojat tuntuvat jotenkin selkeämmiltä, mutta tottakai ymmärrän, että tämä johtuu vain siitä, että itselläni on poika.
Kyllä mäkin ajattelen, että jos poikani tulisi isäänsä, hän olisi todella ihana pikkupoika. Mieheni on herkkä ja empaattinen, muita ihmisiä ajatteleva hyvä mies. Mutta kun sitten suvussa olisi noita toisenlaisiakin malleja. Eihän sitä voi tilata, millaisen lapsen saa... jokainen on oma yksilönsä. Eikä poika tulisi välttämättä isäänsä. ap
Voit ajatella, että ihan sama kumman kaltaiseksi poikasi tulee, on menestyminen elämässä jotankin mahdollista. Jos pojastasi tulee ukkisi kaltainen alfa, niin sitten hän voi valita itselleen naisen kuin naisen. Jos taas pojastasi tulee miehesi kaltainen "beta", niin ainakin on mahdollisuus sinun kaltaisiin naisiin jotka vihaavat miehiä ja poikia. Itse asiassa olisi juuri parempi, että mahdollisesta pojasta tulisi ukkisi kaltainen. Näin hän saisi ainakin naisen joka pitää miehistä eikä pura katkeruuttaan mahdolliseen poikalapseen.
Mieheni ei ole mikään beta, nuo tasoteoriat on roskaa. Eikä isäni vanhemmiten mikään onnellinen mies, onhan hän rikkonut suhteensa kaikkiin niihin ihmisiin, jotka on häntä joskus rakastaneet. Nykyään hän on surullinen, yksinäinen vanha mies. Pleijereitä ihailee vain ne, jotka ei sellaisia saa....me jotka heidät tunnetaan syvemmin, tiedetään, ettei heissä ole mitään tavoittelemisen arvoista ja hyvää. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aluksi toivoin tyttöä ja olin pettynyt, kun ultrassa selvisi, että vauva on.poika. Onneksi ehdin sulatella asiaa loppuraskauden ja olin jo sopeutunut, kun hän syntyi. Mykyään en voisi kuvitella mitään muuta kuin poikalasta. Hän on aivan täydellinen kertakaikkiaan. Ja olen oppinut paljon pojista ja miehistä. Esim poikani on todella herkkä ja empaattinen, kultainen luonne. Ennen mieskuvani oli stereotyyppisempi. Nykyään pakko sanoa, että olen vähän vieraantunut pikkutytöistä. He vaikuttavat jollain tavalla tosi ärsyttäviltä ja keimailevilta pikkuprinsessoilta. Yksi tuttu tyttö on varsinkin todella ärsyttävä, kun hän tekeytyy avuttomaksi ja puhuu lässyttävällä äänellä isälleen. Pojat tuntuvat jotenkin selkeämmiltä, mutta tottakai ymmärrän, että tämä johtuu vain siitä, että itselläni on poika.
Kyllä mäkin ajattelen, että jos poikani tulisi isäänsä, hän olisi todella ihana pikkupoika. Mieheni on herkkä ja empaattinen, muita ihmisiä ajatteleva hyvä mies. Mutta kun sitten suvussa olisi noita toisenlaisiakin malleja. Eihän sitä voi tilata, millaisen lapsen saa... jokainen on oma yksilönsä. Eikä poika tulisi välttämättä isäänsä. ap
Voit ajatella, että ihan sama kumman kaltaiseksi poikasi tulee, on menestyminen elämässä jotankin mahdollista. Jos pojastasi tulee ukkisi kaltainen alfa, niin sitten hän voi valita itselleen naisen kuin naisen. Jos taas pojastasi tulee miehesi kaltainen "beta", niin ainakin on mahdollisuus sinun kaltaisiin naisiin jotka vihaavat miehiä ja poikia. Itse asiassa olisi juuri parempi, että mahdollisesta pojasta tulisi ukkisi kaltainen. Näin hän saisi ainakin naisen joka pitää miehistä eikä pura katkeruuttaan mahdolliseen poikalapseen.
Mieheni ei ole mikään beta, nuo tasoteoriat on roskaa. Eikä isäni vanhemmiten mikään onnellinen mies, onhan hän rikkonut suhteensa kaikkiin niihin ihmisiin, jotka on häntä joskus rakastaneet. Nykyään hän on surullinen, yksinäinen vanha mies. Pleijereitä ihailee vain ne, jotka ei sellaisia saa....me jotka heidät tunnetaan syvemmin, tiedetään, ettei heissä ole mitään tavoittelemisen arvoista ja hyvää. ap
En kyllä ymmärrä miksi et halua pojastasi menestyjää. Jos naisia tulee ovista ja ikkunoista niin ei ainakaan sillä rintamalla ole suuria ongelmia. Itsetunto nousee ja se taas vaikuttaa positiivisesti kaikkeen muuhun. Tulee menestymään opinnoissa, tulee sosiaaliseksi, saa hyvän työpaikan, sekä todennäköisesti huippuluokan naisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai. Miksi? Äiti pääsee yleensä poikalapsen kanssa helpommalla kuin tytön.
Pikkutytöt osaa olla todella ärsyttäviä. Tytöistä saa olla enemmän huolissaan, heillä tulee pissis- kausi todennäköisesti, teininä he purkavat kaiken raivon nimenomaan äitiinsä.
Näinpä. Mun tutulla on 3 tyttöä, mulla vaan 1 poika ja välillä nytkin kuuntelen miten paljon helpommalla pääsen poikalapsen kanssa kuin tytön. Heillä vanhin tytöistä menee vasta ekalle mutta nyt jo kamalaa vääntöä esim. pukeutumisen kanssa. Mitä sitten isompana....ja kaikki kuukautisrageemiset.......huoh...... en jaksais! 😓
Pojan kanssa tulee varmaan eteen eri ongelmat mutta onneksi tuo pukeutumishomma sujuu meillä paljon helpommin. Pojalle kelpaa mitkä vaatteet tahansa, ja hän laittaa ne mukisematta päälleen. Ei tartte taistella liian löysistä housuista, väärän värisestä paidasta.....
Mutta mä oon kyllä tyytyväisempi kun meillä on poika eikä tyttöä.
Mä en ollut koskaan pissis enkä miettinyt pukeutumisia tai kikatellut tyttöporukoissa. Ja olen aina tullut hyvin toimeen naisten kanssa, miksi en tyttärenikin. Oma suhde äitiinikin oli lämmin.
Oikeasti pelkään sitä, että poikani perisi ukkinsa ulkonäön (lue helvetin komea) ja luonteen. Inhoaisin sitä, jos tytöt pörräisi sen ympärillä ja se nauttisi siitä täysillä. Oikeasti tekisi mieli työntää sormet kurkkuun ja oksentaa, jos olisi tuollainen poika.
Miksi? Mä oisin ylpeä jos mun poika olis komea.
No ei minua haittaisi komeus, vaan se, mitä se voisi tuoda mukanaan. Pojasta voisi kasvaa samanlainen huoraava hutsu kuin ukistaan, kuten olen jo moneen kertaan todennut. Itse en todellakaan arvosta sellaisia miehiä.
Ja tytöstä voisi tulla samanlainen katkera, ukista rumasti puhuva, mutkia suoraksi oikova naikkonen kuin sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aluksi toivoin tyttöä ja olin pettynyt, kun ultrassa selvisi, että vauva on.poika. Onneksi ehdin sulatella asiaa loppuraskauden ja olin jo sopeutunut, kun hän syntyi. Mykyään en voisi kuvitella mitään muuta kuin poikalasta. Hän on aivan täydellinen kertakaikkiaan. Ja olen oppinut paljon pojista ja miehistä. Esim poikani on todella herkkä ja empaattinen, kultainen luonne. Ennen mieskuvani oli stereotyyppisempi. Nykyään pakko sanoa, että olen vähän vieraantunut pikkutytöistä. He vaikuttavat jollain tavalla tosi ärsyttäviltä ja keimailevilta pikkuprinsessoilta. Yksi tuttu tyttö on varsinkin todella ärsyttävä, kun hän tekeytyy avuttomaksi ja puhuu lässyttävällä äänellä isälleen. Pojat tuntuvat jotenkin selkeämmiltä, mutta tottakai ymmärrän, että tämä johtuu vain siitä, että itselläni on poika.
Kyllä mäkin ajattelen, että jos poikani tulisi isäänsä, hän olisi todella ihana pikkupoika. Mieheni on herkkä ja empaattinen, muita ihmisiä ajatteleva hyvä mies. Mutta kun sitten suvussa olisi noita toisenlaisiakin malleja. Eihän sitä voi tilata, millaisen lapsen saa... jokainen on oma yksilönsä. Eikä poika tulisi välttämättä isäänsä. ap
Voit ajatella, että ihan sama kumman kaltaiseksi poikasi tulee, on menestyminen elämässä jotankin mahdollista. Jos pojastasi tulee ukkisi kaltainen alfa, niin sitten hän voi valita itselleen naisen kuin naisen. Jos taas pojastasi tulee miehesi kaltainen "beta", niin ainakin on mahdollisuus sinun kaltaisiin naisiin jotka vihaavat miehiä ja poikia. Itse asiassa olisi juuri parempi, että mahdollisesta pojasta tulisi ukkisi kaltainen. Näin hän saisi ainakin naisen joka pitää miehistä eikä pura katkeruuttaan mahdolliseen poikalapseen.
Mieheni ei ole mikään beta, nuo tasoteoriat on roskaa. Eikä isäni vanhemmiten mikään onnellinen mies, onhan hän rikkonut suhteensa kaikkiin niihin ihmisiin, jotka on häntä joskus rakastaneet. Nykyään hän on surullinen, yksinäinen vanha mies. Pleijereitä ihailee vain ne, jotka ei sellaisia saa....me jotka heidät tunnetaan syvemmin, tiedetään, ettei heissä ole mitään tavoittelemisen arvoista ja hyvää. ap
En kyllä ymmärrä miksi et halua pojastasi menestyjää. Jos naisia tulee ovista ja ikkunoista niin ei ainakaan sillä rintamalla ole suuria ongelmia. Itsetunto nousee ja se taas vaikuttaa positiivisesti kaikkeen muuhun. Tulee menestymään opinnoissa, tulee sosiaaliseksi, saa hyvän työpaikan, sekä todennäköisesti huippuluokan naisen.
Mulle nuo asiat on vain pintaa. Ei nuo asiat haittaisi, jos poikani olisi samalla myös hyvä ja toisten ihmisten tunteita huomioiva ihminen. Isänsä kaltainen. Ukkiinsa jos tulee, kohtelee muita ihmisiä huonosti. Ja lopulta tulee myös sen huippuluokan naisensa jättämäksi. Ja vanhoilla päivillään soittelee lastensa perään ja anoo anteeksiantoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai. Miksi? Äiti pääsee yleensä poikalapsen kanssa helpommalla kuin tytön.
Pikkutytöt osaa olla todella ärsyttäviä. Tytöistä saa olla enemmän huolissaan, heillä tulee pissis- kausi todennäköisesti, teininä he purkavat kaiken raivon nimenomaan äitiinsä.
Näinpä. Mun tutulla on 3 tyttöä, mulla vaan 1 poika ja välillä nytkin kuuntelen miten paljon helpommalla pääsen poikalapsen kanssa kuin tytön. Heillä vanhin tytöistä menee vasta ekalle mutta nyt jo kamalaa vääntöä esim. pukeutumisen kanssa. Mitä sitten isompana....ja kaikki kuukautisrageemiset.......huoh...... en jaksais! 😓
Pojan kanssa tulee varmaan eteen eri ongelmat mutta onneksi tuo pukeutumishomma sujuu meillä paljon helpommin. Pojalle kelpaa mitkä vaatteet tahansa, ja hän laittaa ne mukisematta päälleen. Ei tartte taistella liian löysistä housuista, väärän värisestä paidasta.....
Mutta mä oon kyllä tyytyväisempi kun meillä on poika eikä tyttöä.
Mä en ollut koskaan pissis enkä miettinyt pukeutumisia tai kikatellut tyttöporukoissa. Ja olen aina tullut hyvin toimeen naisten kanssa, miksi en tyttärenikin. Oma suhde äitiinikin oli lämmin.
Oikeasti pelkään sitä, että poikani perisi ukkinsa ulkonäön (lue helvetin komea) ja luonteen. Inhoaisin sitä, jos tytöt pörräisi sen ympärillä ja se nauttisi siitä täysillä. Oikeasti tekisi mieli työntää sormet kurkkuun ja oksentaa, jos olisi tuollainen poika.
Miksi? Mä oisin ylpeä jos mun poika olis komea.
No ei minua haittaisi komeus, vaan se, mitä se voisi tuoda mukanaan. Pojasta voisi kasvaa samanlainen huoraava hutsu kuin ukistaan, kuten olen jo moneen kertaan todennut. Itse en todellakaan arvosta sellaisia miehiä.
Ja tytöstä voisi tulla samanlainen katkera, ukista rumasti puhuva, mutkia suoraksi oikova naikkonen kuin sinä.
En usko. Tytöllä olisi kuitenkin hyvä isä ja juuri sehän on tytölle tärkeää ja vahvistaa tytön itsetuntoa naisena. Tytöllä olisi jotain sellaista, mitä multa puuttui.
Mä taas en kykenisi antamaan pojalle sitä tunnetta, että on hyvä ja arvokas poika. Sehän tässä on ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aluksi toivoin tyttöä ja olin pettynyt, kun ultrassa selvisi, että vauva on.poika. Onneksi ehdin sulatella asiaa loppuraskauden ja olin jo sopeutunut, kun hän syntyi. Mykyään en voisi kuvitella mitään muuta kuin poikalasta. Hän on aivan täydellinen kertakaikkiaan. Ja olen oppinut paljon pojista ja miehistä. Esim poikani on todella herkkä ja empaattinen, kultainen luonne. Ennen mieskuvani oli stereotyyppisempi. Nykyään pakko sanoa, että olen vähän vieraantunut pikkutytöistä. He vaikuttavat jollain tavalla tosi ärsyttäviltä ja keimailevilta pikkuprinsessoilta. Yksi tuttu tyttö on varsinkin todella ärsyttävä, kun hän tekeytyy avuttomaksi ja puhuu lässyttävällä äänellä isälleen. Pojat tuntuvat jotenkin selkeämmiltä, mutta tottakai ymmärrän, että tämä johtuu vain siitä, että itselläni on poika.
Kyllä mäkin ajattelen, että jos poikani tulisi isäänsä, hän olisi todella ihana pikkupoika. Mieheni on herkkä ja empaattinen, muita ihmisiä ajatteleva hyvä mies. Mutta kun sitten suvussa olisi noita toisenlaisiakin malleja. Eihän sitä voi tilata, millaisen lapsen saa... jokainen on oma yksilönsä. Eikä poika tulisi välttämättä isäänsä. ap
Voit ajatella, että ihan sama kumman kaltaiseksi poikasi tulee, on menestyminen elämässä jotankin mahdollista. Jos pojastasi tulee ukkisi kaltainen alfa, niin sitten hän voi valita itselleen naisen kuin naisen. Jos taas pojastasi tulee miehesi kaltainen "beta", niin ainakin on mahdollisuus sinun kaltaisiin naisiin jotka vihaavat miehiä ja poikia. Itse asiassa olisi juuri parempi, että mahdollisesta pojasta tulisi ukkisi kaltainen. Näin hän saisi ainakin naisen joka pitää miehistä eikä pura katkeruuttaan mahdolliseen poikalapseen.
Mieheni ei ole mikään beta, nuo tasoteoriat on roskaa. Eikä isäni vanhemmiten mikään onnellinen mies, onhan hän rikkonut suhteensa kaikkiin niihin ihmisiin, jotka on häntä joskus rakastaneet. Nykyään hän on surullinen, yksinäinen vanha mies. Pleijereitä ihailee vain ne, jotka ei sellaisia saa....me jotka heidät tunnetaan syvemmin, tiedetään, ettei heissä ole mitään tavoittelemisen arvoista ja hyvää. ap
En kyllä ymmärrä miksi et halua pojastasi menestyjää. Jos naisia tulee ovista ja ikkunoista niin ei ainakaan sillä rintamalla ole suuria ongelmia. Itsetunto nousee ja se taas vaikuttaa positiivisesti kaikkeen muuhun. Tulee menestymään opinnoissa, tulee sosiaaliseksi, saa hyvän työpaikan, sekä todennäköisesti huippuluokan naisen.
Mulle nuo asiat on vain pintaa. Ei nuo asiat haittaisi, jos poikani olisi samalla myös hyvä ja toisten ihmisten tunteita huomioiva ihminen. Isänsä kaltainen. Ukkiinsa jos tulee, kohtelee muita ihmisiä huonosti. Ja lopulta tulee myös sen huippuluokan naisensa jättämäksi. Ja vanhoilla päivillään soittelee lastensa perään ja anoo anteeksiantoa.
Ja mikä muuten estäisi sen ettei tyttölapsestasi tulisi ympäri paneskelevaa tyhjäpäätä? Vai olisiko se taas OK, koska onhan se nykyaikana vahvan ja itsenäisen naisen merkki? Kuitenkin yleisesti naisilla on enemmän yhdenillan juttuja kuin miehillä, joten tyttölapsen syntymää pitäisi pelätä enemmän, koska riski vastakkaisen sukupuolen huonosti kohtelemiseen on korkeampi.
Vierailija kirjoitti:
Miesvihasta olen kärsinyt pienestä lähtien ja nyt aikuisena mieskokemukseni ovat saaneet minut entistä vihaisemmaksi. Minut on mm pakotettu seksiin, esineellistetty ja kaikin tavoin kiusattu miesten toimesta. Minun on vaikea nähdä hyvää miehissä. Isästä tykkään kovasti. Hän on ainut mies jota kykenen arvostamaan. Seurustelusuhteet (ainakaan tasapainoiset) ei minulta onnistu. En kykene näkemään miehiä edes ihmisinä. Hekään eivät näe minua ihmisenä. En tiedä tuosta lapsiasiasta..ehkä omaan lapseen voi suhtautua neutraalisti.
Kuulostat tosi terveeltä tapaukselta. kannattasko mennä juttelemaan jollekin ammattilaiselle?
Lapsia sun ei ainakaan kannata missään nimessä tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa taas miesvihainen ketju. Kaikki miehet ja pojat ovat saatanasta ja ne pitäisi tappaa. Mielummin jo abortoida ennen syntymäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aluksi toivoin tyttöä ja olin pettynyt, kun ultrassa selvisi, että vauva on.poika. Onneksi ehdin sulatella asiaa loppuraskauden ja olin jo sopeutunut, kun hän syntyi. Mykyään en voisi kuvitella mitään muuta kuin poikalasta. Hän on aivan täydellinen kertakaikkiaan. Ja olen oppinut paljon pojista ja miehistä. Esim poikani on todella herkkä ja empaattinen, kultainen luonne. Ennen mieskuvani oli stereotyyppisempi. Nykyään pakko sanoa, että olen vähän vieraantunut pikkutytöistä. He vaikuttavat jollain tavalla tosi ärsyttäviltä ja keimailevilta pikkuprinsessoilta. Yksi tuttu tyttö on varsinkin todella ärsyttävä, kun hän tekeytyy avuttomaksi ja puhuu lässyttävällä äänellä isälleen. Pojat tuntuvat jotenkin selkeämmiltä, mutta tottakai ymmärrän, että tämä johtuu vain siitä, että itselläni on poika.
Kyllä mäkin ajattelen, että jos poikani tulisi isäänsä, hän olisi todella ihana pikkupoika. Mieheni on herkkä ja empaattinen, muita ihmisiä ajatteleva hyvä mies. Mutta kun sitten suvussa olisi noita toisenlaisiakin malleja. Eihän sitä voi tilata, millaisen lapsen saa... jokainen on oma yksilönsä. Eikä poika tulisi välttämättä isäänsä. ap
Voit ajatella, että ihan sama kumman kaltaiseksi poikasi tulee, on menestyminen elämässä jotankin mahdollista. Jos pojastasi tulee ukkisi kaltainen alfa, niin sitten hän voi valita itselleen naisen kuin naisen. Jos taas pojastasi tulee miehesi kaltainen "beta", niin ainakin on mahdollisuus sinun kaltaisiin naisiin jotka vihaavat miehiä ja poikia. Itse asiassa olisi juuri parempi, että mahdollisesta pojasta tulisi ukkisi kaltainen. Näin hän saisi ainakin naisen joka pitää miehistä eikä pura katkeruuttaan mahdolliseen poikalapseen.
Mieheni ei ole mikään beta, nuo tasoteoriat on roskaa. Eikä isäni vanhemmiten mikään onnellinen mies, onhan hän rikkonut suhteensa kaikkiin niihin ihmisiin, jotka on häntä joskus rakastaneet. Nykyään hän on surullinen, yksinäinen vanha mies. Pleijereitä ihailee vain ne, jotka ei sellaisia saa....me jotka heidät tunnetaan syvemmin, tiedetään, ettei heissä ole mitään tavoittelemisen arvoista ja hyvää. ap
En kyllä ymmärrä miksi et halua pojastasi menestyjää. Jos naisia tulee ovista ja ikkunoista niin ei ainakaan sillä rintamalla ole suuria ongelmia. Itsetunto nousee ja se taas vaikuttaa positiivisesti kaikkeen muuhun. Tulee menestymään opinnoissa, tulee sosiaaliseksi, saa hyvän työpaikan, sekä todennäköisesti huippuluokan naisen.
Mulle nuo asiat on vain pintaa. Ei nuo asiat haittaisi, jos poikani olisi samalla myös hyvä ja toisten ihmisten tunteita huomioiva ihminen. Isänsä kaltainen. Ukkiinsa jos tulee, kohtelee muita ihmisiä huonosti. Ja lopulta tulee myös sen huippuluokan naisensa jättämäksi. Ja vanhoilla päivillään soittelee lastensa perään ja anoo anteeksiantoa.
Ja mikä muuten estäisi sen ettei tyttölapsestasi tulisi ympäri paneskelevaa tyhjäpäätä? Vai olisiko se taas OK, koska onhan se nykyaikana vahvan ja itsenäisen naisen merkki? Kuitenkin yleisesti naisilla on enemmän yhdenillan juttuja kuin miehillä, joten tyttölapsen syntymää pitäisi pelätä enemmän, koska riski vastakkaisen sukupuolen huonosti kohtelemiseen on korkeampi.
No mulla ei ole ollut yhden yön suhteita., joten mallia ei saisi multa.Ja tytöllä olisi rakastava isä ja hyvä suhde isään varmaan opettaisi siihen, että arvostaa miehiä eri tavalla kuin minä.
Mä en itse äitinä pystyisi ehkä antamaan pojalle samaa hyvää, mitä mieheni antaisi tyttärellemme. Siis sitä arvostusta ja kunnioitusta ja kokemusta siitä, että on hyvä ja arvokas poika. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpa taas miesvihainen ketju. Kaikki miehet ja pojat ovat saatanasta ja ne pitäisi tappaa. Mielummin jo abortoida ennen syntymäänsä.
Todellakin. Tulee kyllä mieleen että tasa-arvo on päässyt liian pitkälle ja naiselle pitää naisen paikka.
Ehkä se Islamin leviäminen pohjoiseen ei olekaan huono asia.
Mä oon ainakin innoissani tulevasta pojastani. Lisäksi helpottaa, että hän sukupuolensa puolesta on turvassa memu-reiskaajilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi moni kirjoittaa noin yleistävästi? Eivätköhän nuo ole enemmän luonnekysymyksiä kuin sukupuolesta riippuvaisia?
Lukematta koko ketjua vastaan että vielä enemmän kasvatuksesta. Jos ap epäilee kykyjään kasvattajana niin niitä ongelmia voi tulla yhtä hyvin tytön kuin pojankin kanssa.
Suomessa on käynnissä Kiinaan ja Intiaan verrattuna käänteinen ilmiö. Jos olisi mahdollista niin Suomessa varmaan hannkiuduttaisiin eroon poikalapsista tai tehtäisiin sukupuolenvalintaa keinohedelmoityksellä. Noissa em. Näissä vastakkainen ilmiö on johtanut siihen että periytyminen on huomattavasti vaikeutunut.
Toivon että ap saa pojan ja Siperia opettaa että jos haluaa lisääntyä, niin ensisijaisesti on haluttava LASTA.
Toivottavasti ap:n lapsi kuolee, jos se on tyttö.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on käynnissä Kiinaan ja Intiaan verrattuna käänteinen ilmiö. Jos olisi mahdollista niin Suomessa varmaan hannkiuduttaisiin eroon poikalapsista tai tehtäisiin sukupuolenvalintaa keinohedelmoityksellä. Noissa em. Näissä vastakkainen ilmiö on johtanut siihen että periytyminen on huomattavasti vaikeutunut.
Toivon että ap saa pojan ja Siperia opettaa että jos haluaa lisääntyä, niin ensisijaisesti on haluttava LASTA.
Päätellen siitä, miten jotkut tässä samassa ketjussa hehkutti poikalasten paremmuutta verrattuna pissistyttöihin, en päättelisi mitään yksioikoista.
Alballa luistaa hihna taas.Yp, heittäkää tämä ketju jorpakkoon.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ap:n lapsi kuolee, jos se on tyttö.
Olet sairas. Jopa sairaampi kuin ap.
Ai oikein ylä-asteen ope :D