Lapseni kertoi tulleensa uskoon
Lapseni palasi äskettäin rippileiriltä, jossa hän oli viihtynyt erittäin hyvin. Eilen hän kertoi minulle tulleensa leirillä uskoon ja aloittavansa syksyllä isoskoulutuksen. Nyt hän on ollut suunnilleen joka päivä uusien riparikaveriensa kanssa milloin missäkin ja tulossa on jotkin riparimuistelotkin lähiaikoina.
En ole itse mitenkään uskonnollinen, mutta hyväksyn tietenkin sen, että muut ihmiset saavat olla. Pelkään vain sitä romahdusta, joka saattaa seurata kun huomaa, ettei se olekaan oikeaa. Lapseni on ollut koulukiusattu eikä hänellä ole ollut erityisen paljon ystäviä, joten pelkään, että hän nyt rakentaa liikaa vain tuon uskon varaan. Hän sanoi jopa, että saattaisi olla kiinnostunut lukion jälkeen pyrkimään teologiseen tiedekuntaan, joka nyt ainakin olisi ihan hullu ja lyhytnäköinen päätös.
Onko teillä vastaavanlaisia kokemuksia? Voiko noin nuorilla usko mennä pahastikin yli? Lapsi kertoi, että leirillä oli rukoushetken aikana saatu jopa profetia.
Kommentit (45)
Tuo teologinen tiedekunta vesitti muuten kohtalaisen uskottavan provon. 2/5
Vierailija kirjoitti:
Tuo teologinen tiedekunta vesitti muuten kohtalaisen uskottavan provon. 2/5
Sinnehän ei kukaan hae :)
Vierailija kirjoitti:
Tuo teologinen tiedekunta vesitti muuten kohtalaisen uskottavan provon. 2/5
Off-topic, mutta on oikeastaan mielenkiintoista, että ihmisten mielestä uskottavaa on kaikki se mikä on tarpeeksi laimeaa. Oikeassa elämässähän ihmiset kuitenkin elävät värikkäästi ja joku rippileirin käynyt 14-vuotias voi ihan hyvin haaveilla papin urasta. Olen joskus tehnyt itse tänne aloituksia ja aina keksityt/muokatut aloitukset menevät täydestä, mutta oikeasti omaan elämääni perustuvia epäillään samantien trollailuksi.
Anna nyt lapsen nauttia. Voi olla, että jossain vaiheessa tulee pudotus tai sitten sitä ei tule. Joka tapauksessa tämä suojelee mitä todennäköisimmin lastasi ainakin jonkin aikaa turhan aikaisilta päihdekokeiluilta.
Minun 6 laudaturia (mm. pitkä matematiikka ja fysiikka) kirjoittanut lapseni on muuten nyt opiskellut pari vuotta teologiaa, enkä vieläkään ymmärrä, miksi teologisen tiedekunnan valinta olisi hullu ja lyhytnäköinen päätös. Monella ehtii kuitenkin suunnitelmat vielä muuttua. Minäkin suunnittelin teologista tuossa vaiheessa, mutta lähdin kuitekin opiskelemaan DI:ksi.
Riippuu lapsesta, mutta sen neuvon voi sanoa, että lapsen täytyy saada valita itse vakaumuksensa. Jos lapsi vaistoaa, ettei vanhempi hyväksy lapsen vakaumusta, se luo kiilaa ja etäisyyttä lapsen ja aikuisen välille. Tietysti se huolettaa ja voi surettaakin vanhempaa, jos hänen vakaumuksensa on kovin erilainen.
Vierailija kirjoitti:
Anna nyt lapsen nauttia. Voi olla, että jossain vaiheessa tulee pudotus tai sitten sitä ei tule. Joka tapauksessa tämä suojelee mitä todennäköisimmin lastasi ainakin jonkin aikaa turhan aikaisilta päihdekokeiluilta.
Ai? Me ainakin poltettiin ekan kerran pilveä isoskoulutusleirillä. Siellä oli myös helppo dokailla iltaisin, koska ei ollut muita valvojia kuin pari pappia, jotka majailivat aivan eri rakennuksessa leirin ajan.
Yliopisto-opintoihin nyt vielä on aikaa, voi muuttua moneen kertaan mielenkiinto. Jospa hän olisi löytänyt nyt kivan ystäväpiirin itselleen. Hengellisten asioiden pohdinta kuuluu tuohon ikään ja huolestuvuuteen taipuvainen vanhempi näkee mörköjä joka asiassa (mistäkö tiedän, no, kokemuksesta).
Minulle koulukiusattuna seurakuntanuorten porukka oli juuri se ainoa porukka, jossa sain tuntea itseni hyväksytyksi ennen kuin lähdin opiskelemaan. Sinunkin lapsellesi tuo porukka voi olla se, jossa hän saa hyviä kokemuksia kaverisuhteista.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu lapsesta, mutta sen neuvon voi sanoa, että lapsen täytyy saada valita itse vakaumuksensa. Jos lapsi vaistoaa, ettei vanhempi hyväksy lapsen vakaumusta, se luo kiilaa ja etäisyyttä lapsen ja aikuisen välille. Tietysti se huolettaa ja voi surettaakin vanhempaa, jos hänen vakaumuksensa on kovin erilainen.
Ajatteletko samalla tavalla silloinkin jos lapsi palvoo Saatanaa?
Vierailija kirjoitti:
Anna nyt lapsen nauttia. Voi olla, että jossain vaiheessa tulee pudotus tai sitten sitä ei tule. Joka tapauksessa tämä suojelee mitä todennäköisimmin lastasi ainakin jonkin aikaa turhan aikaisilta päihdekokeiluilta.
Minun 6 laudaturia (mm. pitkä matematiikka ja fysiikka) kirjoittanut lapseni on muuten nyt opiskellut pari vuotta teologiaa, enkä vieläkään ymmärrä, miksi teologisen tiedekunnan valinta olisi hullu ja lyhytnäköinen päätös. Monella ehtii kuitenkin suunnitelmat vielä muuttua. Minäkin suunnittelin teologista tuossa vaiheessa, mutta lähdin kuitekin opiskelemaan DI:ksi.
Sinä ja lapsesi tulette huomaamaan hulluuden/lyhytnäköisyyden kun lapsesi valmistuu :)
Vierailija kirjoitti:
olisit onnellinen lapsesi puolesta koska hän saa ikuisen elämän :)
Paitsi että jumalaa ei ole olemassa -hihh hulipuuhat eivät siis kannata, ovat täyttä ajanhukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna nyt lapsen nauttia. Voi olla, että jossain vaiheessa tulee pudotus tai sitten sitä ei tule. Joka tapauksessa tämä suojelee mitä todennäköisimmin lastasi ainakin jonkin aikaa turhan aikaisilta päihdekokeiluilta.
Ai? Me ainakin poltettiin ekan kerran pilveä isoskoulutusleirillä. Siellä oli myös helppo dokailla iltaisin, koska ei ollut muita valvojia kuin pari pappia, jotka majailivat aivan eri rakennuksessa leirin ajan.
Ilmeisesti kysymyksessä ei ollut "uskoon tulleiden" nuorten porukka. Sen verran sentään tiedän, että niihin piireihin dokailu tai pilven poltto kuulu.
Hienoa, että edes jollain rippileirillä on saarnattu niin väkevästi että nuoria tulee uskoon! Perusriparilla on laimeaa opetusta, ei sillä opi kuin polttamaan tupakkaa ja juomaan olutta.
teologinen tiedekunta on uskovaiselle huono ratkaisu,koska kirkko on paska, naispapit on paskoja ja liberalismi on paskaa ja usko siellä sammuu eikä kasva, suoraan vaan uskovien hihhuleiden luokse ja kadulle evankeloimaan, joku muu ammatti tai sitten suoraan uskossa lähetystyöhön Japaniin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna nyt lapsen nauttia. Voi olla, että jossain vaiheessa tulee pudotus tai sitten sitä ei tule. Joka tapauksessa tämä suojelee mitä todennäköisimmin lastasi ainakin jonkin aikaa turhan aikaisilta päihdekokeiluilta.
Ai? Me ainakin poltettiin ekan kerran pilveä isoskoulutusleirillä. Siellä oli myös helppo dokailla iltaisin, koska ei ollut muita valvojia kuin pari pappia, jotka majailivat aivan eri rakennuksessa leirin ajan.
Ilmeisesti kysymyksessä ei ollut "uskoon tulleiden" nuorten porukka. Sen verran sentään tiedän, että niihin piireihin dokailu tai pilven poltto kuulu.
Kyllä minä olin ainakin uskossa ja luulen kyllä muidenkin olleen ihan oikeasti. Luuletko oikeasti, että kristityt elää täysin nuhteetonta elämää? Herää pahvi.
olisit onnellinen lapsesi puolesta koska hän saa ikuisen elämän :)