Toinen nainen

Tsemppiä ap! Mieti oikeasti eroa. Ei kukaan mies ole niin erikoinen että tuollaista kannattaa antaa anteeksi ja ruveta selviytymään.

Itse niin tein että yritin unohtaa ja selvitä. Ero tuli kuitenkin lopulta ja kadun että edes yritin . Mutta eipä jäänyt jossittelun varaa.

Kertapano kännissä voisi vielä mennäkin mutta moinen suunnitelmallisuus ja esim. mökin vuokraus. Siinä on sellainen suunnitelmallisuus jo eikä vain hetken himo firman pikkujouluissa.

Mun miehellä myös toinen puhelin kun esitti vielä tässä perheensä kanssa olevansa mutta samaan aikaan jatkoi suhdetta. Että aika yleistä varmaan.

Sitä olen jonkin verran miettinyt, että mitä tämä toinen nainen oikein miehestä ajattelee. Kuka tervejärkinen huolisi pettäjän, vaimonsa haukkujan, salailijan? Ja tyydytystä tuo ehkä jonkin verran se, että tiedän miehen valehtelevan myös hänelle.

Tämä on kyllä myös auttanut ymmärtämään, että he todella ovat toistensa sielunkumppanit. Ansaitsevat aidosti toisensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt ajateltuani asioita pidemmälle - aion tavata tämän tarinan toisen naisen. Haluan kuulla yksityiskohdat heidän tapaamisistaan.  Mukava on myös saada selville, mitä mieheni on hänelle kertonut minusta ja ovatko he suunnitelleet jo yhteistä tulevaisuutta.

Mieheni pyysi kesäkeittiön remonttimiehiltä kustannusarviota sähköjen vetämisestä mikroaaltouunille, jotta voi toisen naisensa lapselle lämmittää Pilttejä. Mies pyysi lisätyöt erilliselle laskulle omalle nimelleen. Mieheni ajattelee, että aikoo lunastaa kesäpaikan itselleen omaan ja tämän toisen naisen käyttöön.

Mieheni on edelleen pahoillaan, että olen ottanut yhteyttä maailman ihanimpaan anoppiin eli hänen äitiinsä. Anoppini on upea ihminen ja aikoo nyt tukea meitä molempia valitsemallamme elämänsuunnalla.

Anoppini (pian ex-anoppini) kertoi, että haluaa olla tekemisissä edelleen kanssani ja, kun mieheni (pian ex-mieheni) uusi nainen ja lapsipuoli tutustuu häneen kunnolla, hän kertoo kyllä heidänkin kuulumisiaan minulle, jos vain haluan

Ap[/quoteJoku on keksinyt elämälleni jatkoa, tuo ei ole minun kirjoittama teksti.

Alkuperäinen Ap

Sen pystyy helposti erottamaan mikä on sinun tekstiä ja mikä ei. Parasta tässä ketjussa oli se, ettei provoa mainittu yllättävän pitkään aikaan. Muutoin tämä on surullista luettavaa, sydäntä särkee sun puolesta. Toivon sulle paljon, paljon voimia kestää, päästä yli ja selvitä täysjärkisen. Halauksin, saman kokenut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiselle naiselle puhuminen oli varmasti ajatus, että hän vakuuttaisi sulle olevansa vaan hetken hairahdus ja sua se mies rakastaa + et kertois samat asiat kuin miehesi eli voisit luottaa miehen kertomukseen.

Joo, tyhmä ajatus mutta mies selvästi hädissään.

Oi tätä sinisilmäisyyden määrää! Kyllä se mies nyt ap:ta rakastaa, kun narahti. Kummasti se sama rakkaus ei ollut mielessä, kun toista naista nai.

Voi hyvin rakastaakin. Miehet ovat kautta aikojen olleet kovia paneskelemaan muita naisia ja hakemaan huomiota vaikka rakastavaisitkin vaimojaan. Sellaista se nyt vaan on. Testosteronit jyllää ja muna vie ihan vaan siksi, että saisi lauettua. Ei sillä ole mitään tekemistä rakkauden kanssa.

Ihan turha sitä on rakkaudeksi sanoa. Onpahan joku tukikohta, missä enemmän majailla kun on se vakiperhe. Sen kanssa sitten näyttäydytään ja seurustellaan sukulaisten kanssa. Sitten on nämä tulevat ja menevät sivusuhteet, joita ei "rakasteta" eikä "kunnioiteta" - vaikka lapsiakin syntyy. - Puhun nyt ihan omasta biologisesta isästäni, jolla oli nämä omat rakkauskäsityksensä ja -hierarkiansa.

- Ei näitä juttuja tarvitse novelleista tai romaaneista etsiä, kuten joku tuolla epäili. Kyllä kaunokirjallisuus ammentaa todellisuudesta ne myyvät aiheensa. Tosi elämässä se draaman kaari ei vain ole yhtä selkeäpiirteinen kuin siinä todellisen esimerkin pohjalta pelkistetyssä fiktiossa.

Vierailija kirjoitti:

Yritin kirjoittaa mahdollisimman epäuskottavan kesä-romanssijutun. Vain muutama epäili, vaikka kirjoitin monta epäuskottavaa kohtaa, mm. anoppiin ja Piltti-purkkien lämmittämiseen liittyen.

Tämä oli antoisa kokeilu - tulen jatkamaan toisilla tarinoilla jatkossakin, niissäkin esiintyvät "mieheni ja minä" ja mies näyttäytyy tarinassa pahana hahmona.

Ap

Usklin kaiken siihen miehen tekstiviestiin asti. Se ei ollut enää aito. Hieno tarina kuitenkin!

Sun ei tartte tehdä mitään päätöksiä tai toimenpiteitä juuri TÄNÄÄN. Nyt voit vain olla, puhua kenen kanssa haluat asiaa purkaa, vetää itkupotkuraivareita jos siltä tuntuu, surra menetettyä.

Käytännön asiat ehtii hetken päästä, nyt voi vain yrittää prosessoida tapahtunutta.

JA miksi mies teki noin? Siihen voi olla monta syytä, mutta mikään niistä ei muuta sitä, että HÄN TEKI SEN. Hänen valintansa. Niin makaa kuin petaa, teki teon, nyt kannettava seuraukset.

Keskity tekemään jotain, mikä antaa sulle positiivista energiaa, oli se sitten oleminen, juokseminen, uinti, tuleen tuijottelu..

Sen menetys, mitäs ajatteli mulk..aan.

Ap, käy kertomassa kuulumisia kun kerkeet/jaksat.

Vierailija kirjoitti:

Tsemppiä ap! Mieti oikeasti eroa. Ei kukaan mies ole niin erikoinen että tuollaista kannattaa antaa anteeksi ja ruveta selviytymään.

Itse niin tein että yritin unohtaa ja selvitä. Ero tuli kuitenkin lopulta ja kadun että edes yritin . Mutta eipä jäänyt jossittelun varaa.

Kertapano kännissä voisi vielä mennäkin mutta moinen suunnitelmallisuus ja esim. mökin vuokraus. Siinä on sellainen suunnitelmallisuus jo eikä vain hetken himo firman pikkujouluissa.

Tuota suunnitelmallisuutta ei kannata pähkäillä, ennenkuin tietää. Esimerkiksi varasiko mökin nainen vai mies.

Nainen tietää kyllä milloin on vienyt miehen rajan yli, kun mies vasta miettii onko hänestä menemään loppuun saakka.

Meidän tapauksessa mm. nainen teeskenteli oman autonsa olevan rikki ja tarvitsevansa kyytiä. Hän ajatteli, että flirtti = kiinnostus. Kun hänen oma mies ei ollut signaloinut mitään kiinnostusta vuosiin niin oli valmis ihastumaan.  

Aina on pettäjälläkin selitykset. Ei se puhdasta pahuutta ole. Mutta yksisilmäistä ja itsekeskeistä se on.

Jos nämä provohuutelijat voisivat nyt mennä vaikka hakemaan Alepasta sidukkaa ja jättää kommentoimatta tänne... Mä ainakin valitsen uskoa että AP:n tarina on totta, ja kommentoinnit ovat sen mukaisia. Tuntematta tätä AP:ta, ette te voi tietää onko tämä provo vai ei. Ja jos ei ole niin miettikää s**tana miten pahalta noi teidän kommentit AP:stä tuntuu kun elämästä muutenkin vedetty pohja alta!!!!

AP - jaksamista ja muista hengittää syvään. Elämä järjestyy aina jollain tavalla. <3 

Vierailija kirjoitti:

No näin pettäneenä miehenä voin kertoa, että joskus se toinen nainen ei vain oikeasti merkitse mitään.

Mua kaduttaa suuresti, että menin pettämään vaimoani. Rakastan edelleen ex-vaimoani ja tiedän hänen rakastaneen minua syvästi. Mun elämän kauheinta aikaa oli seurata sitä tuskaa, jonka toiselle aiheutin. Ja vain sen vuoksi, että itselläni oli jonkinlainen ikäkriisi. Toinen nainen ei todellakaan merkinnyt mitään. Sain siitä korkeintaan samanlaista jännityksen tunnetta kun teininä salaa tupakalla käydessäni.

Vaimo ei pystynyt suhdetta enää jatkamaan, minkä ymmärrän. Itse mokasin, vaan joka päivä toivon etten olisi.

M43

Muistuttaisin pettäjille, että se toinen nainenkin on ihminen, jolla on tunteet. Jos sekaantuu kahteen ihmiseen, pitää huolehtia kahdesta ihmisestä. Ei ole olemassa sellaisia ihmisiä, joita saa kohdella huonommin, ei statuksen eikä minkään taustan takia. Sillä naisella oli sinulle merkitystä, sinä halusit ne hetket hänen kanssaan. Oli vapaus valita. Sinä valitsit silloin hänet. Ja sen valinnan takia myös vaimosi lähti.

Vierailija kirjoitti:

Miksette ota sitä uutta naista mukaan voi olla mukavaa kolmistaan?

Mukavaa vaihtelua, kun mormoonitkin osallistuvat keskusteluun.

Täällä jotkut ihmiset leikkivät minua (Ap) ja jaksavat jauhaa keksityistä tarinoista.

En ota tehtäväkseni alkaa vakuuttamaan ketään siitä,että mieheni ihan oikeasti leikki kotia ja särki sydämeni pahemman kerran.

Joko haluat uskoa,että vietän aikaani satuillen tai uskot siihen,että ihmisen elämässä voi tapahtua kaikenlaista kuraa ilman että siihen itse voi vaikuttaa.

Olen miettinyt jatkanko kirjoittamista tänne,kestänkö tässä tilassa vastaanottaa kritiikkiä tai olenko tarpeeksi vahva kestämään raskausveikkaukset ja muut "kukahan tulee raskaaksi" -heitot jotka ovat minun elämäni satuttavin kipukohta.

Olen tällä palstalla yleensä vain seuraaja, luen muiden kirjoituksia ja ajatuksia. Kommentoin harkitusti ja harvoin. Tunnen palstan tavan auttaa, tukea mutta myös tyssätä ja törkeillä.

Päätin nyy kuitenkin jatkaa satunnaista kirjoittamista,koska se tuo minulle tunteen, etten ole ainoa ihminen joka kokee tällaisen tuskan ja tragedian.

1. Toinen nainen: En tiedä hänen tarkoitusperiään toimia yhdessä mieheni kanssa. Olen katsonut hänen Fb-profiilinsa, hän on sievä, aikuinen nainen. Yksi perhekuva ja jokunen kuva lapsista julkisina. Hänen mies on aivan eri tyylinen kuin minun. Minun mieheni on urheilullinen ja asiallisesti pukeutuva. Hänen mies näyttää karhuisältä, on tanakampi ja kiltin näköinen mies. Kuvaa katsoessa aloin sääliä häntä,en tiedä miksi. Nainen on minua pyöreämpi ja muodokkaampi. Boheemimman oloinen, hänen tatuoinnit on kauniita. Hän vaikuttaa hieman taiteelliselta ja hänellä on kaunis hymy. Ehkä erilaisuus viehätti miestäni. (Kyllä, olin utelias ja vertailen säälittävästi mielessäni)

2. Mies on tulossa tänne yhden aikaan. Olemme puhuneet aamun jälkeen kerran puhelimessa. Hän ehdotti,että olisimme lähteneet veneilemään. En suostunut. Haluan olla paikassa,josta pääsen pois,jos (ja kun) alkaa ahdistaa.

Kysyi tarvitsenko kaupasta jotakin tai kotoa. Vastasin: " aseen " . Sarkastinen huumorini ei uponnut. Yleensä uppoaa.

3. En ihmettele laastarisuhteita, juuri nyt haluaisin kipeämmin kuin koskaan jonkun turvakainaloon. Minä,joka vielä eilen väitin olevani itsenäinen ja pärjäävä. Kyllä toisella ihmisellä on valta rakkaudessa rikkoa kysymättä.

Ap

Minä pidän ap:n tavasta kirjoittaa, jatka ihmeessä kirjoittamista ja kirjoita kesänovelli johonkin lehteen. Ihmiset, tuntuu siltä, että naiset, tarvitsevat tarinoita käydäkseen läpi omia pettymyksiään "Ai kauheeta, hänellekin kävi näin". Osa on jopa polttamassa roviolla entisen miehensä. Sillä ei ole merkitystä onko ap:n tarina totta vai ei, hän tietää erosta ja kuvaa tunteet hyvin. Minä toivon ap:lle kaikkea hyvää ja voimia tämän hetkiseen tilanteeseen selvitä tästä normaaliin elämään. Teksti on balsamia loukatun naisen hipiälle ja ap on hieno ihminen, hän ajattelee loogisesti, säilyttää maltin, ei huuda, raivoa, kiroile koska ei näe sille vastaavaa hyötyä. Mutta hienotkin ihmiset petetään koska ihmisten luonteissa ja käytöksessä, valinnoissa on eroja. Toinen ihminen ei ole sinun peilisi.

Minut on petetty kuten varmaan aika moni ihminen elämänsä aikana. Minä pääsin yli, nyt jopa olen vaihtanut satunnaisia kuulumisia ex-mieheni kanssa, molemmat olemme uusissa naimisissa. Hän sanoi eron alussa ettei olisi halunnut, että asiat menevät näin mutta asioilla on alkunsa ja loppunsa. Tuhahdin vain. Myöhemmin muistin, että minä olin uhannut erolla kun halusin muutosta elämäämme, liikaa riitoja ja erimielisyyksiä, hän haki huomiota toisesta naisesta. Olin myös oman sisarukseni tukena vaikeassa tilanteessa ja omat voimat vähissä. Hermot kireänä.

Pettäminen voi tapahtua vaikka kaikki olisi hyvin. Tietääkö kukaan enää liittoja, jotka kestävät 60 vuotta, 10 vuotta yhdessä on jo pitkä aika. En tiedä mikä pettämisessä on hirveintä, itse olin niin ylpeä, että minulle oli loukkaavinta ajatella, että joku muu olisi minua parempi, rakkaampi. En kestänyt ajatusta niin lähdin heti, en siis enää rakastanut ex-miestäni niin paljon kuin itseäni ja sainkin kärsiä reilun vuoden verran ylpeyteni kolahtamista.

Jollekin se, että on luottanut mieheen, rakentanut onnellisen elämän turvasataman ja perheen ja sitten toinen rikkoo turvallisuuden, luottamuksen jne. on pahinta. En kuitenkaan katkeroituisi. Yhdessä pysyminen on aina riski, elämä ja kuolema erottaa ihmiset. Ihminen on yksin. "Yksin oot sinä, ihminen, kaiken keskellä yksin, yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot. Ainoa uskollinen on oma varjosi vain." Kannattaa siis ottaa koira jos haluaa pyyteetöntä rakkautta ja uskollisuutta, ihmisellä on muuttuva mieli.

Olen uusissa naimisissa ja ollut liittomme aikana joka päivä onnellinen, sain harvinaisen lahjan lainaksi. En pelkää mitään, koska olen rakastavainen, kaiken elämässä toivomani lainaksi saanut, joten minulla ei enää koskaan ole mitään menetettävää.

En pitänyt pettämistä ja eroa niin suurena murheena, että olisin murentunut, suistunut suunniltani tai katkeroitunut. Menetin vanhempani nuorena niin suurimmat surut surin silloin ja minulla ei ole lapsia. Johtuu varmaan siitä, että olen tuntenut itseni aina yksinäiseksi ja en haluaisi lapsilleni samaa. Sisaruksillani on lapsia. Olen kiitollinen yhteisestä ajasta, se sitten loppuu kun loppuu. Ihmisiä, rakkauksia ja pettymyksiä, petoksia ja eroja tässä maailmassa riittää ja niin monet miljoonat ihmiset kokevat samaa, kukaan ei ole kovin uniikki näissä asioissa. Elämään ei pidä suhtautua niin vakavasti, se on lyhyt. Olisin omassa erossanikin päässyt helpommalla jos en olisi niin kirotun ylpeä luonteeltani. Ylpeys teki minut haavoittuvaisemmaksi, nöyränä taipuu korsi aaltojen mukaan.

Laita ittes kauniix joku vartaloa lipova mekko ja tukka seksikkäästi sotkuun kun pettäjä tulee. Ni näkee mitä on menettämässä sika. Tai leiki et oot nukahtanu stringit jalas ja toppi päällä ja kato miten se herättää sut. Leiki jos et muuta jaxa.

Minäkin olen tähän hetkeen asti seurannut ap:n tarinaa enkä voi kuin toivoa hänelle voimia. Todella fiksu, rehellisesti, jopa inhorealistisestikin asioita tutkiva ja pohdiskeleva ihminen. Hienoa, jos olet palstan kautta saanut jotakin positiivista itsellesi. Voimia, ap, tähän päivään!

ps. Osaat todella hienosti kirjoittaa. Sinussa olisi kirjailija-ainesta, ihan oikeasti.

Tää on selkee provo!

Anna ap itsellesi aikaa ratkaista asia. Missään ei ole määrätty aikaa, jolloin asian pitää olla selvä. Mies voi muuttaa pois ja otatte harkinta-aikaa ilman avioeroa. Se, miten mies toimii ja käyttäytyy sinä aikana, kertoo paljon siitä, haluaako hän sinun kanssasi jatkaa. Itse saat mietintäaikaa ja kun on päätöksen aika, tiedät olevasi varma. Mikä ikinä se päätös onkaan.

Todennäköisesti myös lapsettomuus on asia, joka on parisuhteessanne kipeästi läsnä ja ehkä myös osittain myötävaikuttanut siihen, että kaikki ei ole parisuhteessanne hyvin. Voit(te) myös rauhassa miettiä, haluatteko olla toistenne kanssa siitä huolimatta, että lasta ei ehkä kuulu.

Voimia!

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen tähän hetkeen asti seurannut ap:n tarinaa enkä voi kuin toivoa hänelle voimia. Todella fiksu, rehellisesti, jopa inhorealistisestikin asioita tutkiva ja pohdiskeleva ihminen. Hienoa, jos olet palstan kautta saanut jotakin positiivista itsellesi. Voimia, ap, tähän päivään!

ps. Osaat todella hienosti kirjoittaa. Sinussa olisi kirjailija-ainesta, ihan oikeasti.[/quot

Kiitos kauniista viestistä ja myötäelämisen taidostasi. Tunnen itseni aika avuttomaksi tällä hetkellä, mutta on vain elettävä hetki kerrallaan. Jännittää aivan mielettömästi miehen saapuminen. Tilanne on niin tulenarka ja oma jaksaminen aika vähissä. Miten voi tuntua kuin odottaisi vierasta ihmistä saapuvaksi, vaikka toisen kanssa on elänyt yli 15 vuotta yhdessä?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Anna ap itsellesi aikaa ratkaista asia. Missään ei ole määrätty aikaa, jolloin asian pitää olla selvä. Mies voi muuttaa pois ja otatte harkinta-aikaa ilman avioeroa. Se, miten mies toimii ja käyttäytyy sinä aikana, kertoo paljon siitä, haluaako hän sinun kanssasi jatkaa. Itse saat mietintäaikaa ja kun on päätöksen aika, tiedät olevasi varma. Mikä ikinä se päätös onkaan.

Todennäköisesti myös lapsettomuus on asia, joka on parisuhteessanne kipeästi läsnä ja ehkä myös osittain myötävaikuttanut siihen, että kaikki ei ole parisuhteessanne hyvin. Voit(te) myös rauhassa miettiä, haluatteko olla toistenne kanssa siitä huolimatta, että lasta ei ehkä kuulu.

Voimia!

Kiitos myös sinulle hyvistä ajatuksista.

Olet oikeassa,jokaisessa lauseessasi jonka minulle kirjoitit.

Minun mieheni huudahti jonkin ajan kuluttua kun tavattiin sattumalta ja olin muuttanut pukeutumiseni värin liturgiseen violettiin mokkaan että "minä en tunne sinua enää!" Ja olimme 20 vuotta yhdessä ennen eroa.