Toinen nainen
Siinä se seisoi, mieheni kanssa huoltoaseman pihalla. Nuori ja kaunis, muodokas ja tatuoitu.
Miten suurta ivaa voi olla että me törmäämme täysin vieraalla paikkakunnalla huoltoasemalla.
Laitoin miehelleni kuvaviestin whatsappiin. Ja itkin. Onneksi meillä ei ole lapsia, vain hoitoja jotka eivät tuota tulosta.
Kamala paniikki miehellä, yritti soittaa kymmeniä kertoja. Ja pyysi treffejä. Käytiin äsken ajelulla,oli vienyt naisen vuokramökille siksi aikaa että jutellaan. Naista kuulemma pelotti olla siellä ja odottaa miten kauheita tapahtuu kun asiat selvisivät.
En tunne naista kohtaan mitään, en vihaa enkä raivoa. Katsellessani miestäni suru iski lävitseni niin lujaa etten kyennyt sanomaan juuri mitään. Istun vieläkin tässä parkkipaikalla, hän lähti hakemaan toista naista ja vie kuulemma sitten kotiin. Siis naisen kotiin.
Ajaa illasta sitten meidän kotiimme. Minunkin pitäisi. Olenko mä jotenkin tunnevammainen kun kaikki tuntuu harhaiselta puurolta??
Olen kyllä rauhallinen ihminen,enkä nalkuta ja skitsoile mutta nyt aivan jäässä.
Mies laittoi äsken vielä viestiä,jossa kehotti ajamaan varovasti. Ja sanoi tekevänsä kaikkensa,että suhteemme säilyy.
Miten ihmeessä mä tämän selvitän?
Tai voin antaa anteeksi. Olivat tavanneet kesäkuun alussa työn merkeissä. Kuulemma kolmas kerta kun näkivät. Ovat rakastelleet kuulemma kaksi kertaa, eilen ja tänä aamuna.
Millainen mies avaa rehellisesti kaiken,kertoo naisen nimenja hänen lapsensa iän eikä edes selittele peitetarinoita?
Auttakaa mua jäsentämään ajatuksia. En tiedä kenelle soittaisin.
Kommentit (424)
Vierailija kirjoitti:
No niin, anoppi kuin toinen äiti ja jaadijaa...uskottavuus meni jo jokunen sivu sitten, olisit ap jättänyt edes jonkun kliseen pois.
Kyllä tuo anoppi tuntuu tällä hetkellä kliseen sijasta taivaanlahjalta tässä maanpäällisessä helvetissä, jonka toivoisin olevan vain pahaa unta tai aikakausilehden huonosti juonittu kesänovelli.
Uskottavuus katosi myös minun elämästä tänään huoltoaseman pihalla. Kuten omasi jokunen sivu sitten.
Ap
On näitä vuokramökki romeoita ollut iät ja ajat. Sen kun jäädä annat niin historia toistaa itseään. Paskan saa pyytämäti. Hyvää parisuhdetta ei siitä tule.
Vierailija kirjoitti:
Ainoa järkevä teko tuossa tilanteessa on käskeä mies pakkaamaan henkilökohtaiset tavaransa ja häipymään sun asunnosta. Eropaperit vetämään ja mökki kesäkeittiöineen myyntiin. Ehkäpä se asuntokin kannattaa myydä, jotta pääsee aloittamaan uuden elämän puhtaalta pöydältä. Jätä se sika adap!
Sanoin kyllä tänään, että me emme jatkossa asuta samaa kotia.
Että keskustellaan niistä,mutta ei tänään. Kaikki on liian sekavaa.
Sinussa on paljon harmaita alueita ja ristiriitaisuuksia.
Sanoisi psykiatri...
Nurkkaan ajettuna vaarallinen?
Koita selvitä äläkä ota tästä verenpainetta. Ehkä näin on paras.
Minä laittaisin varpaat järveen ja kuuntelisin puiden suhinaa. Kastautuisinkin kenties. Jättäisin vanhan nahkani kaloille ja rantakivellä kurkottaisin tähtiin.
Vierailija kirjoitti:
Sinussa on paljon harmaita alueita ja ristiriitaisuuksia.
Sanoisi psykiatri...
Nurkkaan ajettuna vaarallinen?
Koita selvitä äläkä ota tästä verenpainetta. Ehkä näin on paras.
Minä laittaisin varpaat järveen ja kuuntelisin puiden suhinaa. Kastautuisinkin kenties. Jättäisin vanhan nahkani kaloille ja rantakivellä kurkottaisin tähtiin.
Uskon että jokainen ihminen puolustautuu,jos oikein nurkkaan ahdistetaan. Toistaiseksi olen ollut sanaton,itkuinen ja
Keskusteleva. Ja piikikäs siinä em. Piltti asiassa. Uskon, että tämä saa aikaiseksi kaikki tunneskaalan tunteet,kun asioita selvitellään. Nyt suurin on suru ja hämmennys.
Sytytin juuri pihalle lyhtyjä ja siirryin lähemmäs ikkunaa mistä vesi näkyy. Huomasin miehen saappaat ikkunan takana ja alkoin niin itkettää.
Ap
Minä petin miestäni vuosikymmen sitten. Meillä oli mennyt huonosti jo puoli vuotta, hän ei halunnut pariterapiaan. Sitten sain huomiota ja lämpöä vieraalta mieheltä, juuri sitä mitä olin osaltani kaivannut. No, "suhde" päättyi yhtä nopeasti kuin alkoikin. Mieheni otti minut takaisin. Pitkään mieheni ja suhteemmekin kipuili. Nyt tiedän etten voi löytää parempaa eikä ihastuksen tunteen pidä antaa viedä mennessään. Kadun tekoani joka ikinen päivä ja aioin olla miehelleni niin hyvä puoliso kuin vain pystyn. Suhteemme lujittui kriisistä, olemme onnellisempia kuin koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä petin miestäni vuosikymmen sitten. Meillä oli mennyt huonosti jo puoli vuotta, hän ei halunnut pariterapiaan. Sitten sain huomiota ja lämpöä vieraalta mieheltä, juuri sitä mitä olin osaltani kaivannut. No, "suhde" päättyi yhtä nopeasti kuin alkoikin. Mieheni otti minut takaisin. Pitkään mieheni ja suhteemmekin kipuili. Nyt tiedän etten voi löytää parempaa eikä ihastuksen tunteen pidä antaa viedä mennessään. Kadun tekoani joka ikinen päivä ja aioin olla miehelleni niin hyvä puoliso kuin vain pystyn. Suhteemme lujittui kriisistä, olemme onnellisempia kuin koskaan.
Saanko kysyä pudittrkö jonkinlaista taukoa? Asuittrko erillänne hetken?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin, anoppi kuin toinen äiti ja jaadijaa...uskottavuus meni jo jokunen sivu sitten, olisit ap jättänyt edes jonkun kliseen pois.
Kyllä tuo anoppi tuntuu tällä hetkellä kliseen sijasta taivaanlahjalta tässä maanpäällisessä helvetissä, jonka toivoisin olevan vain pahaa unta tai aikakausilehden huonosti juonittu kesänovelli.
Uskottavuus katosi myös minun elämästä tänään huoltoaseman pihalla. Kuten omasi jokunen sivu sitten.
Ap
Sukulaisten sotkeminen tuohon sekaan on kyllä huono juttu. Inhottavaa anopille joutua valitsemaan puolia.
Ap sun mies on ottanut poliitikkojen keinot käyttöön eli myöntää ja pahoittelee ja pyytää anteeksi, on ikään kuin rehti. Mutta tosiasiassa sitä kiinnostaa jotkut pikkulikat joilla on lapsikin valmiina. Mies tekee luultavasti kaikkensa saadakseen sinut takaisin mutta älä anna periksi!
Muuten tulet vain muistamaan jokaisen päivänä tämän huoltoasemanäyn ja katkeroidut.
Miehet luulevat että ne voivat olla vapaita ja varattuja yhtäaikaa ja saada molempien edut-
Älä edes ajattele ottavasi taukoa ja asumuseroa. ei se mitään muuta. Jätä vaan kerrasta ja etsi sitten vaikka uusi. Tätä tapahtumaa et tule unohtamaan nimittäin koskaan vaikka olisitte kuinka asumuserossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä petin miestäni vuosikymmen sitten. Meillä oli mennyt huonosti jo puoli vuotta, hän ei halunnut pariterapiaan. Sitten sain huomiota ja lämpöä vieraalta mieheltä, juuri sitä mitä olin osaltani kaivannut. No, "suhde" päättyi yhtä nopeasti kuin alkoikin. Mieheni otti minut takaisin. Pitkään mieheni ja suhteemmekin kipuili. Nyt tiedän etten voi löytää parempaa eikä ihastuksen tunteen pidä antaa viedä mennessään. Kadun tekoani joka ikinen päivä ja aioin olla miehelleni niin hyvä puoliso kuin vain pystyn. Suhteemme lujittui kriisistä, olemme onnellisempia kuin koskaan.
Saanko kysyä pudittrkö jonkinlaista taukoa? Asuittrko erillänne hetken?
Halusin eron miehestäni ihastukseni takia. Asuimme erillämme tästä syystä jonkin aikaa. Kun päätimme jatkaa yhdessä, palasimme saman katon alle.
Tahdon vain sanoa että kyllä pettäjät voivat katua virhettään. Minä inhoan itseäni siitä syystä. Ja sen opin etten enää koskaan toista virhettäni, sellaisia tunnontuskia olen kantanut ja kannan edelleen.
Rakastan miestäni erittäin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Kun yksityiskohtasesti kirjottaa voi joku tunnistaa sut tai miehes tai sen säädön
Mitäs sitten?
Elämää. Ja hyvin kirjoittaa tää ap.
Kerran hairahdus on aika eri asia kun se että suunnitelmallisesti pettää, mikä ap:n tapauksessa on kyseessä, jos kerran jo vuokrailee mökkejäkin lemmenpesäkseen. Sekin jo kertoo paljon että toinen nainen tietää ap:n olemassaolosta ja osallistunut asian salaamiseen. Samoin se että mies tietää jotain toisen lapsesta (tiedä vaikka olisi tämän isäkin). Samoin se että tuntuu olevan enemmän huolissaan toisen naisen pärjäämisestä kun lähtee tätä kuskailemaan sen sijaan että jäisi ap:ta lepyttelemään.
Ap, mistä tiedät ettei suhde ole jatkunut vaikka jo vuosia? Mistä tiedät ettei se lapsi ole mielesi? Mistä tiedät ettei miehelläsi ole muitakin naisia?
Mietihän nyt ap mitä miehesti selitteli sille likalle saattomatkallaan.... varmaan jotain että eroaa sinusta ja blaablaa koska muutenhan he olisivat eronneet riidoisssa.
Vierailija kirjoitti:
Voimia ap. Kokemuksesta voin sanoa että tuostakin selviää, vaikka se nyt tuntuu siltä kuin joku olisi lyönyt lapiolla naamaan ja vetänyt maton jalkojen alta yhtäaikaa. Tuli paha olo sun puolesta, mutta vaikutat kyllä onneksi fiksulta ja rauhalliselta ihmiseltä.
No, tällä hetkellä on vielä ihan järkyttynyt ja siiimä tilassa toimii näin rationaalisesti. Ei ole tunteitaan kerennyt vielä punnitsemaan. Sitten se kenties kolahtaa, kun tajuaa oikeasti tuon hyvän pohjan pudonneen ja luottamuksen oikeasti menneen. Sitten voi olla tunteet käsittelyn tarpeessa, kun on oikeasti yksin. Nythän on tilanne ihan auki ja täynnä draamaa.
Pettymys luottamukseen.
Mattyyrius sieltä paistaa. Luonnollista käsittelyä.
Tietty aapee pärjää. Hän on sellaista sorttia, joka pärjää ja on myös sellaista sorttia ihmistä, joka helposti sairastuu siihen vahvuutensa ja analyyttisyyteensä....en ole riippuvainen ym....
Mitä se rakkaus on?
Ainoa järkevä teko tuossa tilanteessa on käskeä mies pakkaamaan henkilökohtaiset tavaransa ja häipymään sun asunnosta. Eropaperit vetämään ja mökki kesäkeittiöineen myyntiin. Ehkäpä se asuntokin kannattaa myydä, jotta pääsee aloittamaan uuden elämän puhtaalta pöydältä. Jätä se sika adap!