Ylensyöminen ja ahmimiskohtaukset yksin ollessa :/
Minulla siis tämä ongelma. Pakko vain turruttaa itsensä syömällä tupaten täyteen ja vaikka miten uskottelisin itselleni että tällä kertaa en tekisi niin, en vain pysty kohtaamaan sitä olotilaa jota koen. En vain kertakaikkiaan tiedä mitä tehdä.
Kärsiikö kukaan muu tästä samasta?
Kommentit (44)
Kärsin samasta. Oikeasti ne tunteet eivät ole niin pahoja, etteikö niitä voisi kestää ilman ruokaa. Se on vaan tottumus, että pakenee tunteita ja olotiloja syömiseen. Lopulta tulee tuplasti paha olo, koska syöminen aiheuttaa morkkiksen ja lihomista. Plus että se tunne vaanii taustalla silti.
Olen lukenut Geneen Rothin kirjoja ja hänellä on hyviä ajatuksia liittyen tunnesyömiseen/ syömishäiriöihin. Oikeasti ne tunteet joita välttelemme liittyvät menneisyyteen eivätkä ne voi enää vahingoittaa meitä. Tunteet pitäisi kohdata, jolloin ne katoavat. Helpommin sanottu kuin tehty! Suosittelen tutustumaan mindfulnessiin ja harjoittelemaan tietoista läsnäoloa.
Vierailija kirjoitti:
Kärsin samasta. Oikeasti ne tunteet eivät ole niin pahoja, etteikö niitä voisi kestää ilman ruokaa. Se on vaan tottumus, että pakenee tunteita ja olotiloja syömiseen. Lopulta tulee tuplasti paha olo, koska syöminen aiheuttaa morkkiksen ja lihomista. Plus että se tunne vaanii taustalla silti.
Olen lukenut Geneen Rothin kirjoja ja hänellä on hyviä ajatuksia liittyen tunnesyömiseen/ syömishäiriöihin. Oikeasti ne tunteet joita välttelemme liittyvät menneisyyteen eivätkä ne voi enää vahingoittaa meitä. Tunteet pitäisi kohdata, jolloin ne katoavat. Helpommin sanottu kuin tehty! Suosittelen tutustumaan mindfulnessiin ja harjoittelemaan tietoista läsnäoloa.
Kiitos tästä kommentista ja vinkeistä <3
Tuo on kyllä itseasiassa totta, etteivät ne tunteet ole todellisuudessa kestämättömiä, niitä ei vain halua kohdata. Mutta ymmärrän ettei niiltä pakeneminenkaan ole hyvä ratkaisu, koska se hyöty minkä niiden välttämisestä saa, kestää vain sen pienen hetken ja aiheuttaa kärsimystä pidemmällä aikavälillä. Ja vaikka olen tästä tietoinen en siltikään ole löytänyt itsestäni rohkeutta tai keinoja miten käytännössä toimia niissä tilanteissa kun valinta tunteiden kohtaamisen tai ahmimisen välillä on käsillä.
Youtubesta löytyi Geneen Rothin haastatteluja joita ajattelin tässä yksin ollessani katsoa. Jospa niiden avulla löytyisi jotain vastauksia tähän ongelmaan.
-ap
Kannattaa myös harkita terapiaan hakeutumista, etenkin jos ahmiminen vain jatkuu ja jatkuu ja tuntuu ettei omat keinot riitä. Itse koin terapiasta paljon hyötyä. T. Samasta kärsinyt
Syömishäiriöisille on vertaistukiryhmiä. Yhdellä kaverillani vasta se auttoi ahmimiseen.
Vuosien ajan oli sama kuvio itsellänikin, ruoalla "vedin pään täyteen". Oon terapian avulla opetellut kohtaamaan ne asiat ja tunteet, jotka ennen tuntuivat sietämättömiltä, ja sen myötä ahmiminen on vähentynyt.
Oon käynyt saman läpi. Muutos tapahtuu vähitellen, ei niin, että ahminta loppuu kokonaan jostain tietystä päivästä alkaen. Määrät vähenee, kerrat vähenee, eikä tarvii stressata, jos niitä joskus tulee. Suosittelen lämpimästi kirjaa Irti ahminnasta. Googlaamalla löytyy. Siitä on tiivistelmä harjoituksineen netissä, Mielenterveystalo.fi . Siellä on myös joitakin harjoituksia ääninauhoina, aivan ihania.
Haluan vain sanoa sulle ja muillekin, että älkää luovuttako, on mahdollista päästä eroon ylensyönnistä ja selvitä tunteista muuten kuin syömällä. Yksin se voi olla vaikeaa. Ihan terveysasemalta voi jo kysyä neuvoja. Toivoa on hurjasti. Joskus se turrutus tuntuu välttämättömältä, enkä mäkään oisi varmaan hengissä, ellen ois pahimpina aikoina vain syönyt. Ei siitä tartte kantaa syyllisyyttä. Etsii vaan hiljalleen, mitkä ois itselle sopivat tavat selvitä niistä tilanteista ilman ylensyöntiä. Siihen saa apua, sitä kannattaa hakea. Syöpöttely ei myöskään tee kenestäkään huonoa ihmistä. Meillä on erilaisia kausia. Tsemppiä!
Tärkeätä on myös huolehtia, että syö muuten tarpeeksi tiheästi ja riittävästi. Kokeile lisätä myös jokaiselle aterialle lisää kasviksia, niin täytät vatsaa vielä enemmän. Nää kuulostaa tylsiltä ohjeilta, mutta näitä noudattamalla olen saanut oman ahmintani hallintaan. Yleensä, kun lipsun näistä, niin siitä seuraa lopulta ahmintaakin.
Minulla aivan sama.. Hävettää jo minkä näköinen on.
N27
104kg
Olen kärsinyt tuosta lapsesta asti.
Se on osin itsensä turruttamista, osin sitä ettei kylläistä oloa tule helposti. Olen ratkaissut ongelman lisäämällä ruokavalioon äärimmäisiä määriä kuitua. Siis niin paljon, että syön enimmäkseen siemeniä eri muodoissa, eli leivon niitä mukaan leipiin ja piirakoihin.
Nälkä pysyy poissa, eikä liho, kunhan ei vedä voita ja juustoa liikaa.
Tänään jäin yksinäni koko päiväksi. Tässä voi käydä niin, että tyhjennän ruokavarastot.
Vierailija kirjoitti:
Minulla aivan sama.. Hävettää jo minkä näköinen on.
N27
104kg
On varmasti hyviäkin puolia. Nautinto.
Tuolla on oma nimensä=
Bulimia🤮syömishäiriö
Kokeile terapiaa apua tarvitset.
Tsemppiä❤️
Vierailija kirjoitti:
Tuolla on oma nimensä=
Bulimia🤮syömishäiriöKokeile terapiaa apua tarvitset.
Tsemppiä❤️
Ei vaan BED
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla on oma nimensä=
Bulimia🤮syömishäiriöKokeile terapiaa apua tarvitset.
Tsemppiä❤️Ei vaan BED
Jos ylensyö, silloin on bulimia, koska ylensyönti tarkoittaa sitä, että syöt, ja annat sen jälkeen ylen, eli oksennat.
Itse pääsin irti ahmimisesta Wim Hoffin metodilla (ts. syvähengitysharjoittelulla), kun se nosti pakoilemani tunteet pintaan, niin että jouduin kohtaamaan ne.
Opin, että vaikka kuinka p**kalta tuntuisi, en kuole siihen, se menee lopulta ohi ja on lisäksi huiman vapauttavaa ja eheyttävää. Opin, että tunteissa ei ole mitään pelättävää tai hävettävää, ne ovat väistämätön osa ihmisyyttä, osa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Itse pääsin irti ahmimisesta Wim Hoffin metodilla (ts. syvähengitysharjoittelulla), kun se nosti pakoilemani tunteet pintaan, niin että jouduin kohtaamaan ne.
Opin, että vaikka kuinka p**kalta tuntuisi, en kuole siihen, se menee lopulta ohi ja on lisäksi huiman vapauttavaa ja eheyttävää. Opin, että tunteissa ei ole mitään pelättävää tai hävettävää, ne ovat väistämätön osa ihmisyyttä, osa elämää.
Kuulostaa mielenkiintoiselta.
Nosto