Olen yhä katkera lastensuojelulle.

Melkein sama juttu itselläni, mutten jaksa olla katkera.

Vuosia olin kyllä vihainen milloin kellekin, juuri miksei lastensuojelusta puututtu kunnolla, miksei koulussa huomattu mitään, miksei kukaan sukulainen tullut auttamaan jne.

Tuo on se vihavaihe, joka pitää käydä läpi. Voi ajatella, että mieli ainakin työstää asiaa, kun kokee noita eri vaiheita ja niiden tuomia tunteita. Nyt on itselläni jo aika seesteinen olo, enkä enää pahemmin edes mieti asiaa.

Vanhempaani en ole pitänyt yhteyttä kotoalähdön jälkeen.

lasu puolella tienaa aika mukavasti...

Kiukkuinen kirjoitti:

Uli uli sua on kohdeltu niinkuin olet ansainnut ja kehtaat valittaa

Mikähä sun ongelmas on? Yksikään lapsi ei "ansaitse" pahoinpitelevää vanhempaa. Mun isällä ei ollut mitään oikeutta eikä hyväksyttävää syytä pahoinpidellä mua

Kiukkuinen kirjoitti:

Uli uli sua on kohdeltu niinkuin olet ansainnut ja kehtaat valittaa

Älä reagoi tuon tyypin juttuhin, on jotenkin sekaisin päästään aikaisempien aloitustensa ja viestien vuoksi.

Todella kurjaa, että sulle on käynyt noin. Ei ole kyllä oikein, että sua on kuultu vanhempien läsnäollessa. Millainen äitisi oli? Oliko hänkin isäsi uhri, vai mukana tuossa sinun kaltoinkohtelussa?

Oletko jälkeenpäin hakenut itsellesi apua esim. terapiasta?

Voisitko mennä käymään siellä lastensuojelutoimistossa ja kertoa kuinka yksinkertaisesti ja tyhmästi silloin toimivat.  Voi vielä olla samat vvirkailijatkin paikalla.  Tosin jos olisivat kuulustelleet erikseen, niin huostaanotto olisi pitänyt tehdä välittömästi.  Jos olisit menneyt kotiin pahoinpitelijäsi olisi mitä todennäköisemmin arvannut ja kostanut sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Kiukkuinen kirjoitti:

Uli uli sua on kohdeltu niinkuin olet ansainnut ja kehtaat valittaa

Älä reagoi tuon tyypin juttuhin, on jotenkin sekaisin päästään aikaisempien aloitustensa ja viestien vuoksi.

Todella kurjaa, että sulle on käynyt noin. Ei ole kyllä oikein, että sua on kuultu vanhempien läsnäollessa. Millainen äitisi oli? Oliko hänkin isäsi uhri, vai mukana tuossa sinun kaltoinkohtelussa?

Oletko jälkeenpäin hakenut itsellesi apua esim. terapiasta?

Mulla on ollut todella huonoja kokemuksia terapiasta, joten en enää ole käynyt. Muutamaa läheistä lukuunottamatta välttelen ihmisiä koska en pidä ihmisistä enkä luota heihin. En voinut luottaa lapsenakaan. Äitini oli myös isäni uhri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiukkuinen kirjoitti:

Uli uli sua on kohdeltu niinkuin olet ansainnut ja kehtaat valittaa

Älä reagoi tuon tyypin juttuhin, on jotenkin sekaisin päästään aikaisempien aloitustensa ja viestien vuoksi.

Todella kurjaa, että sulle on käynyt noin. Ei ole kyllä oikein, että sua on kuultu vanhempien läsnäollessa. Millainen äitisi oli? Oliko hänkin isäsi uhri, vai mukana tuossa sinun kaltoinkohtelussa?

Oletko jälkeenpäin hakenut itsellesi apua esim. terapiasta?

Mulla on ollut todella huonoja kokemuksia terapiasta, joten en enää ole käynyt. Muutamaa läheistä lukuunottamatta välttelen ihmisiä koska en pidä ihmisistä enkä luota heihin. En voinut luottaa lapsenakaan. Äitini oli myös isäni uhri.

Oliko yksityinen terapeutti vai joku kunnan/kaupungin tarjoama palvelu. Itse olen myös törmännyt jos jonkinlaiseen "auttajaan".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiukkuinen kirjoitti:

Uli uli sua on kohdeltu niinkuin olet ansainnut ja kehtaat valittaa

Älä reagoi tuon tyypin juttuhin, on jotenkin sekaisin päästään aikaisempien aloitustensa ja viestien vuoksi.

Todella kurjaa, että sulle on käynyt noin. Ei ole kyllä oikein, että sua on kuultu vanhempien läsnäollessa. Millainen äitisi oli? Oliko hänkin isäsi uhri, vai mukana tuossa sinun kaltoinkohtelussa?

Oletko jälkeenpäin hakenut itsellesi apua esim. terapiasta?

Mulla on ollut todella huonoja kokemuksia terapiasta, joten en enää ole käynyt. Muutamaa läheistä lukuunottamatta välttelen ihmisiä koska en pidä ihmisistä enkä luota heihin. En voinut luottaa lapsenakaan. Äitini oli myös isäni uhri.

Oliko yksityinen terapeutti vai joku kunnan/kaupungin tarjoama palvelu. Itse olen myös törmännyt jos jonkinlaiseen "auttajaan".

Kunnan. Ei mulla ole eikä ole ikinä ollut varaa yksityiselle mennä. Kunnolla en edes ikinä pääse työelämään johtuen syvästä epäluottamuksesta ja inhosta ihmisiä kohtaan.

Onko äitisi miehiä vihaava marrtyyri?

Vierailija kirjoitti:

Onko äitisi miehiä vihaava marrtyyri?

Ei. Äiti ei kyllä valita mistään. Ei silloinkaan kun pitäisi. Äiti on turtunut kaikkeen. Ei äiti kyllä miehiä vihaa, vain isääni.

Se on kyllä ihme touhua, että kun ajatellaan vaikka 10-20v taaksepäin, lastensuojelu ei tehnyt oikein mitään, että lapset pääsisivät pois huonoista oloista. Siltä ainakin tuntuu, kun olen niin monesta ap.n tyyppisestä ongelmasta/kohtalostaa kuullut ja lukenut. 

Nykyään sitten taas tapahtuu jatkuvasti turhia huostaanottoja, joko ilman kunnon syitä tai mitättömän pienistä syistä. Lastensuojeluhan on itsekin myöntänyt medialle, oliko se tänä vai viime vuonna, että turhia huostaanottoja tapahtuu koko ajan ja hyvistä perheistä otetaan lapsia pois ihan pienistä syistä.

Kiukkuinen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiukkuinen kirjoitti:

Uli uli sua on kohdeltu niinkuin olet ansainnut ja kehtaat valittaa

Mikähä sun ongelmas on? Yksikään lapsi ei "ansaitse" pahoinpitelevää vanhempaa. Mun isällä ei ollut mitään oikeutta eikä hyväksyttävää syytä pahoinpidellä mua

Tietenkin on. Sä olet ollut pettymys vanhemmilesi ja toiminut väärin. Sen takai isäsi on hakannut sinua valitettavasti tosin liian vähän. 

Hyi helv*tti. Toivottavasti joku saa selville sun henkilöllisyytesi ja vinkkaa sossulle. Eli jos sinun lapsesi tuottais sinulle jollain tavalla pettymykseen, hakkaisit häntä? Olet kyllä sairas -ohis

Useimmilla kaupungeilla on nykyisin prosessi, jossa lapseen kohdistuvaa väkivaltaa epäiltäessä lasta kuullaan aina ensin tai samaa aikaan kuin vanhempaa ja aina ilman vanhempia. Toki monet vanhemmat pyrkivät estämään tämän. 

Kiukkuinen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiukkuinen kirjoitti:

Uli uli sua on kohdeltu niinkuin olet ansainnut ja kehtaat valittaa

Mikähä sun ongelmas on? Yksikään lapsi ei "ansaitse" pahoinpitelevää vanhempaa. Mun isällä ei ollut mitään oikeutta eikä hyväksyttävää syytä pahoinpidellä mua

Tietenkin on. Sä olet ollut pettymys vanhemmilesi ja toiminut väärin. Sen takai isäsi on hakannut sinua valitettavasti tosin liian vähän. 

Niin, minun vikahan se on että olin esikoinen ja tyttö? No, mutta sun sairaassa päässäs se on mun vikani. Mitä muuten lorvit täällä palstalla, eikös sun mielestä laiskottelu ollut suunnilleen pahin synti maailmassa?

Musta on lapsuuteni aikana tehty toistakymmentä lastensuojeluilmoitusta. Kotiolot olivat karmeat, vaikeasti masentunut äiti joka ei kyennyt huolehtimaan edes itsestään ja väkivaltainen alkoholisoitunut isä. Silti ne ilmoitukset eivät auttaneet mitään. Käynti sosiaalityöntekijällä ja se siitä.

Olen aikuisena käynyt kolmella eri terapeutilla ja jokainen heistä on ihmetellyt miten voi olla mahdollista, ettei asiaan puututtu tuon enempää.

Tunnen useita huostaanotettuja henkilöitä joille huostaanottopäätös on tehty paljon pienemmistäkin syistä.

Olen ajatellut asian niin, että ne lapset jotka oireilevat näkyvästi saavat apua, mutta jos olet ns. näkymätön lapsi jää usein vaille apua, koska ei aiheuta häiriötä.

Vierailija kirjoitti:

Useimmilla kaupungeilla on nykyisin prosessi, jossa lapseen kohdistuvaa väkivaltaa epäiltäessä lasta kuullaan aina ensin tai samaa aikaan kuin vanhempaa ja aina ilman vanhempia. Toki monet vanhemmat pyrkivät estämään tämän. 

Minua kuultiin juurikin niin että istuin vanhempieni välissä. Kai silloin se oli käytäntö? Vai oikeastiko sossut eivät ajatelleet?

Ei se lastensuojelun vika ole jos SINÄ et uskalla ottaa yhteyttä. Eikä  sekään että kuvittelet ettei sieltä saa apua - itse sinä  olet vastuussa siitä että  ajattelit ettei sieltä saa apua.

Ihan turhaan olet katkera  niille, itse sun ois pitänyt toimia tai  puhua asiasta koulussa terkkarille.

Vierailija kirjoitti:

Musta on lapsuuteni aikana tehty toistakymmentä lastensuojeluilmoitusta. Kotiolot olivat karmeat, vaikeasti masentunut äiti joka ei kyennyt huolehtimaan edes itsestään ja väkivaltainen alkoholisoitunut isä. Silti ne ilmoitukset eivät auttaneet mitään. Käynti sosiaalityöntekijällä ja se siitä.

Olen aikuisena käynyt kolmella eri terapeutilla ja jokainen heistä on ihmetellyt miten voi olla mahdollista, ettei asiaan puututtu tuon enempää.

Tunnen useita huostaanotettuja henkilöitä joille huostaanottopäätös on tehty paljon pienemmistäkin syistä.

Olen ajatellut asian niin, että ne lapset jotka oireilevat näkyvästi saavat apua, mutta jos olet ns. näkymätön lapsi jää usein vaille apua, koska ei aiheuta häiriötä.

Niin, ehkä mun olisi häirikkö pitänyt olla. Musta oli piesty pois kaikki tunteidenilmaisu En itkenyt, en nauranut, en hymyillyt, en suuttunut... itkin ainoastaan yksin, muuten en. Yritin kyllä teininä kapinoida, poltin koulussa, kiroilin, solvasin opettajia. Eipä opettajat muuta tehneet kuin kirjoittivat helmeen

(ja mun vanhemmilla ei tietokonetta ollut eli eivät tienneet mitään, opettaja ei jaksanut soittaa kenenkään kotiin ellei jotain vakavaa sattunut.)

Lainaus: Niin, minun vikahan se on että olin esikoinen ja tyttö? No, mutta sun sairaassa päässäs se on mun vikani. Mitä muuten lorvit täällä palstalla, eikös sun mielestä laiskottelu ollut suunnilleen pahin synti maailmassa?

Älä, ap, välitä. Ilmoitin kyseisen viestin (en siis omaasi vaan sen, mihin vastasit) eteenpäin. Toivonmukaan kyseiset viestit poistuvat pikaisesti.

Muista, ap, aina: et ole tehnyt mitään väärää!

Vierailija kirjoitti:

Ei se lastensuojelun vika ole jos SINÄ et uskalla ottaa yhteyttä. Eikä  sekään että kuvittelet ettei sieltä saa apua - itse sinä  olet vastuussa siitä että  ajattelit ettei sieltä saa apua.

Ihan turhaan olet katkera  niille, itse sun ois pitänyt toimia tai  puhua asiasta koulussa terkkarille.

Niin, en uskaltanut ottaa yhteyttä kun ajattelin että mua kuullaan taas vanhempien läsnäollessa kuten silloin kun olin n 10. Jos jotain kommentoi niin pitää myös lukea kunnolla.