Lue keskustelun säännöt.
Tuntematon henkilö jonka olette nähneet vain kerran ja joka on jäanyt mieleen
Minulla on useampia, mutta aloitetaan tällä:
Asuin Englannissa v.1982. Olin 20+. Näin uimahallin kahviossa tytön joka istui kavereittensa kanssa ja joka oli aivan samannäköinen kuin olin itse ollut 14 vuotisena ja jopa pukeutui myös samoin. Tuijotin etempää suu auki. Tyttö huomasi ja katsoi pari kertaa minua ja kaikki eleetkin oli kuin minulla 14 veenä. En ole ikinä unohtanut ja vieläkin joskus, kuten tänään, tulee mieleen
Kommentit (1130)
Parikin jäänyt mieleen.
Olin lapsensa vuosikymmeniä sitten uimahallissa ja sinne tuli blondi, älyttömän kaunis nainen uimaan pinkeissä bikineissä. Muistan miettineeni, että hän on varmaan malli, ja ihmettelin miten hän oli päätynyt meidän pienen kylän uimahalliin uimaan. Eipä ikinä selvinnyt kuka hän oli.
Toinen tyyppi oli 20v sitten Wienissä edessämme rahaa automaatista nostanut mies. Hänellä oli todella boheemi tyyli ja karismaattinen olemus, joten muistan ajatelleeni hänen olevan varmaan joku kuuluisa taiteilija, ehkä säveltäjä. Muistan hänen ulkonäkönsä edelleen, mutta eipä ikinä selvinnyt tämäkään mysteeri.
Jännä miten jotkut ihmiset jää mieleen, heidänkään kanssa en edes vaihtanut sanaakaan, eivätkö tehneet mitään "erikoista".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Stockmannilla noin 5 vuotta sitten joulun aikoihin. Eräs siististi pukeutunut nuori mies tuuppasi minut voimalla tieltään, kun olin menossa liukuportaisiin ja sanoi vielä kuuluvalla äänellä vanhemmalle rouvalle jotain tyyliin "kumma kun pitää olla mun tiellä" Tämä jäi kyllä mieleen. Kamala tyyppi. En edes löntystellyt mitenkään hitaasti vaan kävelin ihan normaalisti. Olin niin järkyttynyt, etten sanonut mitään. Ei kyllä kukaan muukaan. Siellä oli paljon ihmisiä.
Eräs junamatka Suomessa:
Metsää, metsää, vähän lisää metsää.
Nuori mies munasillaan vilvoittelemassa saunarakennuksen kuistilla.
Metsää...
Sillä jätkällä oli oikein kivan näköinen kroppa ;)
Kauan sitten Kambodzassa eräs tyttö kysyi multa "Do you want to buy me?" Melkoisen pysähdyttävää sillä lapsella ei ollut mitään myytävänä, joten itseään hän myi.
Noin parikymppinen vaalea nuori mies, siististi pukeutunut, oli samaan aikaan labran odotustilassa. Antoi kohteliaasti istuinpaikan vanhalle miehelle ja huuteli perään kun huomasi, että papalta oli pörssi pudonnut penkin alle lähtiessä näytteenottoon (näin sen itsekin, mutta nuori mies ehti perään ensin). Muistan ajatelleeni, että siinä on hyvin kasvatettu (vaikka eihän siitä aina voi vanhempia kiittää, jotkut kasvaa "oikein" vanhemmista HUOLIMATTA) nuori mies. Yhtäkkiä paikalle tulee kaksi selvää narkomaania, he tunnistavat tämän nuoren miehen, ja ihmettelevät miksei häntä ole näkynyt. Nuori mies näyttää heille arvet vatsassa, saanut teräaseesta. Sanovat hyvästit ja nuori mies meni näytteenottoon juuri ennen minua.
Silloin tällöin palaa mieleen ja toivon, että se nuori mies on saanut elämänsä raiteilleen ja hänellä olisi kaikki hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2018 loppukesällä Jyväskylässä kävelin kaverini kanssa keskustasta kohti satamaa. Vastaan tuli jättiläisen kokoinen vahvan näköinen, mutta ei salihirmu mies (reilusti yli 2m), joka oli kasvoiltaan karun näköinen, kuin pahis jostain Bond-leffasta. Ehkä 40-50 vuotias. Mies vaikutti suorastaan epätodelliselta, mietin oliko edes tästä maailmasta. Hän katsoi koko ajan kohti kävellessään "suoraan lävitseni", jotenkin täynnä intensiivistä kiinnostusta ja ripaus vihaa. Ei todellakaan jäänyt hyvä fiilis, tuntui kuin olisin tehnyt hänelle jotain pahaa "naisena", pettänyt ja jättänyt tmv.
Kaverini oli niin hölmistynyt, että pysähtyi ja kääntyi katsomaan miehen perään. Mä halusin kiireesti pois, ja pitää matalaa profiilia.
En vieläkään käsitä kuka hän oli, ei näyttänyt "paikalliselta", mistä hän tuli ja miksi katsoi juuri minua sillä tavalla.
Oltiin lukion retkellä pääkaupungissa, me maalaiset. Oli omaa aikaa ja sovittu, että kokoonnutan Lilla Teaternilla tiettyyn kellonaikaan, katsotaan näytös ja siitä sitten bussi lähtee kotiin.
No mie vähän eksyin. Vastaan tuli tosi päheen näköinen punkkari. Kysyin häneltä reittiä ja hän lopulta saattoi minut paikan päälle, ei oltu kaukana. Hänet muistan, ja hmmm... epäluuloisen opettajani ilmeen kun hän paheksuen katsoi seuralaistani.
Teatterissa omi näytelmä josta en muuta muista kuin Asko Sarkolan, joka yhdessä kohtauksessa oli alasti ja munat kerkesi vilahtaa ennenkuin hän ne sai peitettyä. Kuului juoneen, mutta en tosiaankaan muista, mistä näytös kertoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
baarissa jokunen vuosi sitten… juteltiin yhteisestä kiinnostuksen kohteesta (aihe).. harmittaa, kun ei koskaan tavattu enää uudelleen, vaikka kumpikin oli kiinnostunut siitä, että toinen ko. paikassa (ns. kantapaikka) jatkossa… ihan siis kaverimielessä… se toinen oli mies, ja minä olen mies.. löytyi yhteinen sävel saman kiinnostuksen kautta.. Eipä ole itsellä kavereita, joten siksi harmittaa, ettei tullut vaikka pyytäneeksi pihelinnumeroa :/ monta vuotta miettinyt, että näin sitten kävi, kun on vaan ujo…
Pariisissa 2019 oltiin tankkaamassa autoa, kun takana olevalle tankille tuli vähän nuorempi jätkä tankkaamaan autoa. Jotain neuvoa mieheni häneltä kysyi. Muistan ajatelleeni että tällä jätkällä oli varmasti tosi vauhdikas ja jännittävä elämä :D Ja kieltämättä oli komea ja karismaattinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viime kesänä kaupassa söpö punk tyylinen nuori nainen jolla oli lyhyt siilitukka ja farkkuasu, vähän sellainen kuin siinä mainoksessa jossa lyhyttukkainen nainen kävelee hissiin kuulokkeet korvissa.
Olin nuorena töissä kahvilassa. Kahvila oli mennyt puolisen tuntia sitten kiinni ja tein iltahommia. Ovelle tuli koputtamaan kaksi naista, toiveenaan saada ostaa kakku. Päästin naiset sisään ja he saivat kakkunsa. Naiset olivat todella kiitollisia ja mieleeni painui toisen sanat ”sä tulet pääsemään elämässä pitkälle”. Muistelen näitä sanoja edelleenkin lämmöllä. Niistä tuli niin hyvä mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin kerran yksin New Yorkissa lomalla. Aloin kameraliikkeessä juttelemaan söpön pitkän norjalaisen miehen kanssa, jolla oli uskomattoman kauniit isot vihreät silmät. Jotenkin päädyimme kävelemään yhdessä kaupungilla ja kävimme lounaalla. Samana päivänä hänellä oli lento Norjaan, eli aikaa ei ollut paljon. Muistan kun halasimme times squarella ja melkein suutelimme hyvästien hetkellä. Se oli jotenkin oman elämän elokuvahetki. Heh.
90-luvun puolivälissä Hakaniemen kohdilla bussiin, jossa matkustin nousi tummiin pukeutunut mies, joka mölisi käsittämättömiä ja heilutti samalla Raamattua päänsä päällä. Mies jäi pois seuraavalla pysäkillä. Olin juuri muuttanut pääkaupunkiin pikkukylältä ja ajattelin, että on niitä kylähulluja näköjään täälläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin sinut Jätkäsaaren K-kaupassa. Sinulla oli roosa pipo ja X-małlinen heijastinliivi. Katseemme kohtasivat ja hymyilit.
Jäit mieleen. Kukahan olet?
Parikymmentä vuotta takaperin, teini-iässäni, tuli tuo komea nuori mies väliin, kun eräs tasapainoton tyyppi uhkasi käydä minuun kiinni. Poikaystäväni seisoi tumput suorina vieressä, mutta tämä tuntematon kaveri näki tilanteen ja heitti ahdistelijani maahan. Tilanteen jälkeen jäimme hetkeksi juttelemaan. Hän puhui kivan kuuloista murretta. Selvästi kiinnostuimme toisistamme ja tunsin hämmentävää ristiriitaa, minullahan oli poikaystävä..
Lähtiessämme eri suuntiin, lausuimme vielä yhteisen toiveen, että kohtaisimme joskus..
Tänään hän taas vaan tupsahti mieleeni, en tiedä miksi.. Muistan hänet hyväsydämisenä, komeana ritarina.
Vierailija kirjoitti:
Näin sinut Jätkäsaaren K-kaupassa. Sinulla oli roosa pipo ja X-małlinen heijastinliivi. Katseemme kohtasivat ja hymyilit.
Jäit mieleen. Kukahan olet?
Nyt tiedän kenestä on kyse☺️🤗
Vierailija kirjoitti:
90-luvulla olin nostamassa rahaa automaatista, kun juopunut mies tuli taakseni kerjäämään paria euroa tupakkaan. Olin jo varautunut äyskäisemään jotakin mutta käännyttyäni hämäännyin. Mies oli rähjääntynyt ja punanenäinen mutta hänellä oli kauneimmat nauravaiset silmät mitä olen ikinä nähnyt. Suuret, vaaleanvihreät ja niitä reunusti tuuheat kaartuvat ripset. Silmät, jotka voisi nähdä jossain maailmanluokan mainoskuvassa. En kyllä silti antanut rahaa, koska olin köyhä opiskelija mutta ne silmät muistan aina.
Silmät voit muistaa muttet oikeaa valuuttaa. 90-luvulla käytettiin vielä markkoja. Euroon siirryttiin vasta 2002.
17v sitten, Italia. Nuorimies joka oli töissä juna-asemalla. Kysyin häneltä reittiohjeita. Juteltiin aika pitkään ja hän vaikutti symppikseltä. Jostain syystä jäi mieleen.
10v sitten, Espanja. Hostellilta lähdettyäni joku vanhempi ukko huusi terassiltaan, että tule tänne hän tarjoaa kahvin. Nuoruuden, typeryyden ja impulsiivisen luonteeni piikkiin ajattelin, että kai sitä vois ja kävelin portaat ylös terassille. Intuitioni kuitenkin varoitti minua saman tien, että nyt ei ole ihan luotettava ihminen kyseessä. Silmistä ja koko olemuksesta paistoi pahuus, vaikka tyyppi yritti kovasti hymyillä. Join kahvin ja lähdin menemään, vaikka kyseinen heppu yritti kovasti saada minut "katselemaan asuntoaan."
Suomi, 10v sitten. Yöllä Mäkelänrinteen uimahallin lähettyvillä mies joka yritti osua ohikulkeviin autoihin pitkällä paksulla kettingillä. Karjui samalla jotain sekoa. Juuri ketään ei näkynyt kävelemässä siellä siihen aikaan ja mulle tuli kova kiire kotiin :D
Vierailija kirjoitti:
Tästä on jo 20 vuotta. Olin 15-vuotiaana mummoni kanssa risteilyllä. Olin aivan kiltti ja asiallinen teini, en juonut tai polttanut, ja mummoni kanssa sovittiin, että kymmeneltä pitää olla hytissä.
Tapasin nuoren miehen, silmälasipäisen, aivan ihanan. Nimikirjaimet T.L. En halunnut nuorena paljastaa olevani mummoni holhouksen alaisena (miten tyhmää:D), joten vähän ennen kello kymmentä totesin hänelle, että jos meidän on tarkoitettu vielä kohdata, me kohtaamme.Harmittaa, etten ole nähnyt häntä sen jälkeen. Mutta ehkä ei tosiaan ollut tarkoitus?
lol, ihmiskunta olisi kyllä kyllä kuollut sukupuuttoon emmekä näitä kirjoittelisi vauvapalstalla jos kaikki ajattelisivat noin...🙄
ps. 15v tyttönen ja nuori mies ähm, öhm?.. 🤔
Minulle on jäänyt mieleen yksi ihana pikku poika.Olin joskus 90-luvulla(en muista tarkkasti vuotta)lomareissulla.Kävin ohikulkiessani Pieksämäellä kaupassa.Siellä juoksi pikku poika minua päin kovalla vauhdilla.Ensin lähti siitä kiireellä pois vähän matkan päähän mutta sitten tuli takaisin ja halasi minua jaloista(ei yltänyt ylemmäksi)ja katsoin kauniilla isoilla silmillään minua silmiin ja sanoi:"Anteeksi täti".Se oli niin suloista että minulle tuli tippa linssiin.Muistan varmaan loppu ikäni sen pojan ja katseen.