Ruokavalio pistettiin uusiksi, ostettiin trampoliini mutta lapsi vain lihoo entisestänän

Tärkeintä olisi nyt pysäyttää painonnousu ei laihduttaa. Kun paino pysyy samassa niin pituuspyrähdys tulevaisuudessa tasapainottaa tilanteen.

Vierailija kirjoitti:

Olisitte ostaneet sukset ja pistäneet hiihtämään pitkin nurtsia. Ei trampoliinilla mitään laihdu. Ja tosiaan vähentämällä annoksia ja annoskokoa laihtuu, ei lisäämällä.

Ei laihdu mutta pomppii vähän hemmetin komeasti!

Olen samaa mieltä siinä, että kasvisten lisääminen ei laihduta vaan päinvastoin syömistä pitäö vähentää, jos haluaa laihtua.

Totta kai kasvisten syöminen on hyvä adia ja ne pitävät hyvin nälkää. Mutta vielä oleellusempaa on se mitä on vähennetty. Ja vähentää pitää enemmän kuin mitä on lisätty.

Kasvupyrähdyksen varaan en laskisi. Jos ruokaillutottumukset ja elintavat eivät muutu, lihoo teini rajusti pituuskasvun loppumisen jälkeen. Tytöthän kasvat usein lopulliseen pituuteensa jo alakoulun aikana.

Jos tyttö syö salaa on siihen löydettävä syy.  Ja tuo syy selviää parhaiten psykologilla tai psykiatrilla.

Jos 10-vuotiaalla tytöllä on jo aikuisen naisen paino niin minkälainen tursake hänestä tulee aikuisena? 

On kyllä hurja paino noin nuorelle ja lyhyelle. Minä olin kymmenvuotiaana vähän päälle 30-kiloinen, pituutta en muista. Nyt 34-vuotiaana olen 163 cm ja 51 kg. Enkä ole tikkulaiha anorektikko, mutta rakenteeltani kapea. En siis ole roteva, harteikas ja lanteikas.

Lapsi voi olla juurikin sellainen, että sitten syö salaa karkkia kavereilla, koulumatkalla ja muualla. 10-vuotiaalla ei ole vielä käsitystä siitä, että pakonomainen karkinhimo ei ole normaalia. Keskustelkaa lapsen kanssa, mutta tehkää selväksi että ette suutu siitä, jos hän on salaa sitä karkkia syönyt. Jos on niin, että hän sitten vetää hirveän määrän karkkia kerralla salassa, jos se on kotona kiellettyä, niin voitte alkaa säännöstelemään sitä esim. ostamalla karkkipussin, mutta antamalla hänelle vaikka kerran päivässä pienen osan siitä.

Olin itsekin lihava lapsi ja tiedän, että sen ikäisen mieli ei vielä taivu siihen "sulla on sit 10 vuoden päästä sairauksia jos olet lihava"-ajatteluun. Vähän ehkä kyseenalaista, mutta jos lapsi kiinnittää huomiota vaatetukseensa niin häntä voi houkutella sillä, että mahtuu sitten kivoihin vaatteisiin kun syö terveellisesti ja liikkuu.

Vierailija kirjoitti:

Jos 10-vuotiaalla tytöllä on jo aikuisen naisen paino niin minkälainen tursake hänestä tulee aikuisena? 

Voimaannuttava XXL-malli Instagramiin? #bodypositive #sisäinenkauneus #jamitämuitanäitänytoli

Miten ihmeessä olette päästäneet lapsen tuohon kuntoon? Eli kotona ollaan vuosien ajan syötetty herkkuja niin että lapsesta on tullut ruokariippuvainen. Suututtaa niin tuollaiset vanhemmat.

Minusta tehtiin kotona ruokariippuvainen ja nyt aikuisena painan lähes sata kiloa. Mikään konsti ei ole saanut minua laihtumaan. Ruoanhimo on liian kova. Ja kaikki tämä lähti liikkeelle lapsuudesta, jossa ruokaa käytettiin lohdutuksena. Kotona riideltiin usein, äiti lohdutti ruoalla.

Onko jompi kumpi teistä vanhemmista lihava? Entä teidän sisaruksistanne tai vanhemmistanne?

Onko jompi kumpi teistä vanhemmista tai sisaruksistanne ollut lihava lapsi, mutta hoikistunut aikuiseksi tultuaan?

Ystäväni on aina ollut normaalipainoinen/hoikka, ja hänen miehensä myös, joskin nyt yli 4-kymppisenä on hieman vatsaa. Ystäväni kaksi lasta olivat molemmat lihavia ikävuosina 6-12, mutta pituuskasvun myötä molemmista tuli kuikeloita teinejä, ja normaalipainoisia aikuisia. Että älä huolehdi, äläkä puhu lapsellesi laihduttamisesta mitään. Älä myöskään anna kouluterveydenhoitajan puuttua asiaan lapsen kuullen. Mikäli te vanhemmat olette liahvia, syy on ruokavaliossane tai geeneissänne, mutta mikäli te ja koko sukunne on hoikkia, niin lapsella voi olla geenivirhe joka lihomista aiheuttaa.

Mitä tarkoittaa "kasvisten lisääminen" ruokavalioon? Toivottavasti ei sitä, että grillillä tirisee kabanossien vieressä pekoniin käärittyjä herkkusieniä ja tuorejuustolla täytettyjä paprikoita. Mitä mansikoiden ja muiden marjojen ja hedelmien kanssa tarjolla? Muutakin kuin jäätelöä, vaikka maustamatonta jugurttia tai ei mitään? 

Onko fillaria? Jotenkin kuvittelisi, että fillarointi on tehokkaampaa kuin pomppiminen, sitä paitsi fillarilla pääsee jonnekin, esim. uimaan tai metsään tarpomaan (vaikka marjaan). 

Syö salaa ja paljon. Itse lihavana lapsena kaupasta lähti päivittäin suklaapatukkaa, pizzaa yms jotka mätin koulumatkalla tai jossain salaisessa paikassa. Ei vaadi edes rahaa, vaan 50snt riittää jo päivässä.

Kasvupyrähdyksen jälkeen olin yhtäkkiä hoikka. Kaikki ällistelivät sitä. Sitä kesti 23-vuotiaaksi. Nyt 100kg ja herkkuja mätän salaa ja yksin ollessani.

Kilot on vaan numeroita, eivätkä tee ketään toista huonommaksi.

Lapsi tarvitsee psykologista apua. Onko yksinäinen, koulustressiä? Olin itse tuon kokoinen 8-vuotiaana ja 12-vuotiaana sitten 160/85. Ahmin hulluja määriä, lihoin lihomistani. Syynä perheolot. Äidilläni oli myös ahmimishäiriö sekä masennus, ja sain herkkuja usein. Ei äidin ostamilla herkuilla olisi kyllä lihonut, mutta sen jälkeen menin vielä kauppaan, keräsin pulloja, 20e päivässä herkkuihin oli vähän.

Olen edelleen lähes 100kg vaikka voin paremmin henkisesti.

Mitä se lapsi sillä trampalla tekee? Pomppii päivät pitkät (yksin) vai makaa sillä, syö hedelmiä ja lukee sarjakuvia? Ette te voi lähteä siitä, että siellä pihalla on tramppa ja jätätte lapsen itsensä hoidettavaksi, että sitä käytetään. Liikkukaa yhdessä.

^ niin ja varastelin myös kaupasta esim kalliin suklaakonvehtirasian. Nro 32.

Olisko syytä sopeutua siihen, ettei kaikki ole laihoja kuikeleita.

Vierailija kirjoitti:

Lapsi tarvitsee psykologista apua. Onko yksinäinen, koulustressiä? Olin itse tuon kokoinen 8-vuotiaana ja 12-vuotiaana sitten 160/85. Ahmin hulluja määriä, lihoin lihomistani. Syynä perheolot. Äidilläni oli myös ahmimishäiriö sekä masennus, ja sain herkkuja usein. Ei äidin ostamilla herkuilla olisi kyllä lihonut, mutta sen jälkeen menin vielä kauppaan, keräsin pulloja, 20e päivässä herkkuihin oli vähän.

Olen edelleen lähes 100kg vaikka voin paremmin henkisesti.

Niin ja tähän liittyi sitten vielä sairaita laihdutusyrityksiä, viiltelyä ja muita ongelmia. Nälkiinnytin itseäni päiviä voidakseni sitten herkutella, skippasin koululounaan syödäkseni illalla. Täysi-ikäisyyden kynnyksellä putosi puolessa vuodessa näännyttämällä 40kg (lähtöpaino joku 125) ja olin totaalisen sairas koko ajan. Päässä pyöri koko kouluajan vain ruoka, joko se kuinka sitä ei pitäisi syödä tai sitten se hulluus että pakko saada ruokaa, lisää.

Annoskokoihin ja säännölliseen syömiseen huomiota. Herkkuja myös mutta annoskoot huomioiden. Kannattaisi keskittyä normaalin syömisen opettelemiseen laihduttamisen sijaan ettei synny syömishäiriötä.

Kai muistatte ruokailurytmin myös? Pelkkä muutos ruokavalioon ei auta, jos ei syö tarpeeksi ja säännöllisesti.