Lue keskustelun säännöt.
Onko joku saanut kandista/opinnäytetyöstä arvosanaksi vitosen, onko antaa vinkkejä?
24.07.2018 |
Haluaisin kandista (kauppatieteet) vitosen mutta vähintään nelosen, jotta olisi paremmat mahdollisuudet päästä haluamaani opinahjoon maisteriopintoihin.
En ole mikään kummoinen opiskelija mutta panostaessa ja motivoituneena olen ihan hyviä tuloksia saanut.
Te jotka olette saanet erinomaisen arvosanan kandista tai AMK:n lopputyöstä niin onko antaa jotakin vinkkejä työhön tai työskentelyyn? En ole siis vielä edes päättänyt aihettani.
Kommentit (22)
Kandiohjaajana ajattelen, että vitoseen ei vaadita äärettömyyksiä. Pääaineessanne varmasti on olemassa opinnäytteiden arvostelutaulukko, ja sitä kannattaa ehdottomasti katsoa, koska siihenhän kandiarvio perustuu. Lisäksi kannattaa kuunnella ohjaajan neuvoja, vaikka niitä ei seuraisikaan: näin voit tehdä tieteellisesti perusteltuja valintoja. Myös ohjaajalle kannattaa kertoa, että sinulla on kunnianhimoinen tavoite, jotta hän voi vaatia sinulta parastasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tee se sellaisesta aiheesta josta työnvalvoja sanoo tietävänsä mutta ei oikeastaan tiedä.
Opinnäytetöiden ohjaajana komppaan kakkosta. Lue arviointitaulukkoa ja kysy ohjaajaltasi esimerkkejä vitosen töistä. Lisäksi lue ohjeet useammin kuin kerran.
Vaikeinta saada hyvä numero on viitekehyksestä. Muiden osa-alueiden hyvät arvosanat irtoavat helpommin.
Nelosen työ on erittäin hyvä. Vitosen työssä tulee arvioijille vau-efekti.
Näin Haaga-heliassa.
Sitten vielä se, että vitosen arvostelun nimellisesti täyttävästä työstä ei silti saa vitosta, jos se on aikaansaatu roikkumalla ohjaajan liepeessä kyselemässä vinkkejä, ideoita ja parannuskohteita. Pitää olla itse tehty ajatustyö ja osattu pureksia asia esiteltäväksi niin, että se aukeaa toisellekin kristallinkirkkaasti.
1. Lue arvosteluperusteet.
2. Lue ja sisäistä arvostelupeusteet.
3. Lue, sisäistä ja noudata arvosteluperusteita.
4. Lue oma kandityösi kriittisesti ja peilaa niitä arvosteluperusteisiin. Toista tätä niin kauan kuin on tarpeen.
Erityisesti älä salli minkäänlaista huttua tiivistelmässä, johdannossa (ja erityisesti sen alussa) ja johtopäätös/tulokset -osioissa. Ne luetaan ensin, niin kuin luetaan kaikista tieteellisista papereista. Älä väitä mitään liikaa, älä heitä mitään löysää ilmaan, mutta osoita kuitenkin selkeästi, mitä työsi tutki ja mitkä olivat sen johtopäätökset. Ne yleensä täytyy olla määriteltyna: kandi ilman tutkimusongelmaa ei ole kandi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitse sellainen aihe joka kiinnostaa ja josta olet innostunut, mutta joka myös herättää kysymyksiä ja pohdittavaa. Sellainen, josta lukiessa herää koko ajan ajatus että miksi, ja kiinnostaa mennä syvemmälle. On helpompi karsia ja rajata kuin vääntää väkisin pakolla jostain tylsästä aiheesta josta ei saa mitään irti. Oma aihe oli sellainen että todella sytyin, ei helpoin mutta motivoi todella kysymyksiin, ajatusprosessiin ja työstöön.
Itse en ole käynyt kuin peruskoulun, mutta siellä arvosanani olivat lähinnä nelosia ja vitosia. Niihin pääsi parhaiten, jos ei kuunnellut tunnilla, ei tehnyt läksyjä, eikä lukenut kokeisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole käynyt kuin peruskoulun, mutta siellä arvosanani olivat lähinnä nelosia ja vitosia. Niihin pääsi parhaiten, jos ei kuunnellut tunnilla, ei tehnyt läksyjä, eikä lukenut kokeisiin.
Jos nyt tepsisi sama. :) Ap
Kiitos paljon vinkeistä. "Ongelmana" on ehkä, kun aiheena on markkinointi niin se ylipäätään helpommin jo muutenkin tuntuu vähän diibadaabalta kuin, jos kyseessä olisi esim. laskenta tai rahoitus.
Vai olenko aivan väärillä jäljillä. Aion ehdottomasti valita aiheen, joka kiinnostaa mutta koen myös liian mielenkiintoisen aiheen kohdalla ongelmana sen, että helposti tarttuu epäolennaisuuksiin ja jää jaarittelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä onko väliä kannattaako tehdä kirjallisuuskatsaus vai case study ym. ?
Aiheenvalinnasta:
Paras aihe on sellainen, jossa voit yhdistää uuden (mieluusti uudentyyppisen) materiaalin olemassaolevaan ajankohtaiseen tieteelliseen keskusteluun. Eli käytännössä tutkit jotain sellaista kysymystä, mitä muutkin tutkivat, jotenkin erilaisella materiaalilla kuin muut ovat tutkineet. Tämmöisellä yhdistelmällä pystyt antamaan jotain uutta käynnissä oleviin tieteellisiin keskusteluihin.
Toisin sanoen, vältä aiheita, joita ”kukaan ei ole ennen tutkinut”. Jos tuo on totta, on todennäköistä, ettei se sitten ketään kiinnostakaan, ja aiheesi on merkityksetön. Toisaalta suuri mahdollisuus on, ettei väite aiemman tutkimuksen täydellisestä aukosta pidäkään paikkaansa, vaan paljastaa oman lukeneisuudenpuutteesi. Toisaalta vältä kuitenkin toistamasta muiden tekemään tutkimusta täsmälleen samalla ja samanlaisella empiirisellä aineistolla. Koska tuskin sinä silloin saat siitä mitään uutta irti, eikä toisten työn toistamisessaa sinänsä ole kauheasti järkeä (työn pitäisi olla toistettavissa, mutta ei siihen toistamiseen kannata kauheasti aikaa uhrata).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Entä onko väliä kannattaako tehdä kirjallisuuskatsaus vai case study ym. ?
Suseimmissa oppiaineissa kirjallisuuskatsaus on AINA osa gradua tai kandityötä, muttei KOSKAAN riitä sellaiseksi yksinään. Edes tieteenhistoriallisesti katsottuna.
Olen humanisti enkä kokenut kandia mitenkään erityisen haastavaksi. Opintoihimme kuuluu proseminaari, jossa teemme käytännössä puolet työstä valmiiksi. Sitä valmista työtä sitten vielä vähän täydennetään. Sain proseminaarista nelosen ja kandista vitosen.
Graduseminaarissa teimme kaksi työtä, joita käytetään pohjana gradua kirjoittaessa. Sain molemmista vitoset ja nyt kirjoittelen gradua. Meillä ei arvostelu kuitenkaan ole sieltä kevyimmästä päästä, koska harva saa gradusta ällän.
Oma ajattelu on tärkeää. Kandissa ei vielä odoteta, että keksisit mitään uutta, mutta et vaan voi koota lukemastasi kirjallisuudesta yhteenvetoa. Gradusemma aiheeni liittyi kielioppikysymykseen, joten etsin esimerkkejä kyseisestä ilmiöstä. Tein niistä kvantitatiivisen analyysin ja esittelin missä yhteyksissä, aikakautena ja alueilla tämä ilmiö esiintyi. Minulla oli oikeastaan tosi vähän lähteitä, koska kirjoitukseni perustui omaan analyysiini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos aihe on markkinointi, niin omana aikana ohjaajat eivät tienneet käytännössä mitään dataohjautuvasta markkinoinnista, eli tietokantoja, sql:ää, pythonia, tekoälyä, yleisöjen hallintaa datan visualisointia yms.
Aineiston pöllyttäminen tietenkin vaatisi, että olisi pääsy tietokantamassoihin, esim. kesäduunien kautta.
Arvosanaan vaikuttaa kai edelleen myös kieliasu, eli jos tunnet äikänopettajan tms. muun, niin luetuta työsi hänellä, jopa maksaisin tuoata jos tuttua tekijää ei löydy.
Sain gradusta parhaan arvosanan (eri arviointiskaala joten ei vitonen vaan 12).
Sain juuri omasta kandistani vitosen ja työskentely on vielä tuoreessa muistissa, joten voisin muutaman vinkin antaa. Ihan ensimmäiseksi kannattaa tosiaan perehtyä oman alan arvosteluperusteisiin ja aiempiin kandeihin, jotta saat yleiskuvan siitä, mitä hyvältä työltä vaaditaan. Valitse aihe niin, että saat tuotua siihen jonkin uuden näkökulman, jota ei ole vielä tutkittu. Vinkkejä tähän voit löytää esim. tieteellisten artikkeleiden Discussion-osuudesta, joissa usein osoitetaan tämänhetkisen tutkimustiedon aukot (tähän kartoitukseen kannattaa valita vain tuoreita artikkeleita).
Pohjatyöhön kannattaa käyttää oikeasti paljon aikaa. Uskon ohjaajien huomaavan kyllä, kuka kirjoittaja on oikeasti itse sisäistänyt asian ja kuka vain toistelee muiden sanomisia hieman eri sanoin. Minä käytin asioihin perehtymiseen kuukausia, tein miellekarttoja ym., ja itse kirjoitustyön hoidin sitten muutamassa viikossa valmiiksi. Toki tekstiä olin kirjoittanut koko prosessin ajan, mutta en valmiiseen muotoon vaan muistutukseksi itselle. Lopullisen tekstin tulee sitten olla kirjoitusasultaan hyvää ja sujuvaa: Ellei tämä onnistu sinulta luontevasti, pyydä avuksi jotakin aiheeseen perehtynyttä tuttua. Tekstiä voi täydentää havainnollistamalla asioita grafiikalla/ taulukoilla/ kuvilla, mutta vain silloin, jos sillä on jotain lisäarvoa. Asia on kuitenkin avattava lisäksi vielä tekstissä.
Työskentelyyn sellainen vinkki, että omaan ajatteluun täytyy kyetä, mutta ohjaajaakin kannattaa kuunnella ja vinkit laittaa muistiin itselle jatkoa varten. Omasta ohjaajastani pystyi kyllä lukemaan "rivien välistä", mitä hän erinomaiselta työltä odottaa, vaikken hänelle tavoitteestani (arvosanaksi 4 tai 5) kertonutkaan. Käytin häntä avuksi vaikeiden asioiden ymmärtämisessä ja aiheen rajaamisessa, olihan hänellä alasta huomattavasti laajempi tietämys kuin itselläni. Pohdinta ja johtopäätökset syntyivät kuitenkin oman ajattelutyöni ja perehtymiseni tuloksena.
Ohjaan kandeja ja graduja yliopistolla, ala on tieteellisesti erilainen kuin kauppatieteet, joten neuvoni eivät ole välttämättä sovellettavissa. Meillä kandi on kirjallisuuskatsaus ja gradu on empiirinen tutkimus. Kandissa
-ota alalle relevantti aihe, ohjaaja osaa toivottavasti auttaa siinä
-fokusoi todella hyvin, älä rönsyile vaan mieti mikä on sun pääaihe (käyttäytymistaloustieteessä, jota vähän tunnen, voisi olla esimerkiksi public goods -pelit)
-Hyvä rakenne: tässä auttavat mietityt väliotsikot
-Kuljeta tekstiä ensin yleisestä konkreettisempaan ja sitten loppua kohden taas yleisemmälle tasolle
Vierailija kirjoitti:
Sain gradusta parhaan arvosanan (eri arviointiskaala joten ei vitonen vaan 12).
Kiitos vinkistä, neuvojesi avulla voin saavuttaa saman
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä onko väliä kannattaako tehdä kirjallisuuskatsaus vai case study ym. ?
Suseimmissa oppiaineissa kirjallisuuskatsaus on AINA osa gradua tai kandityötä, muttei KOSKAAN riitä sellaiseksi yksinään. Edes tieteenhistoriallisesti katsottuna.
Tarkoitatko lähdeluetteloa?
Up