Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tutkimus: Vanhemmat suosivat omaa sukupuoltaan olevaa lasta
23.07.2018 |
Äidit suosivat tyttäriään, isät poikiaan. Tuo on aina ollut minulle itsestäänselvä asia. Olen aina ihmetellyt fraaseja: "tytöt kietovat isän pikkusormensa ympärille" "äidit hemmottelevat poikiaan". En ole koskaan tavannut yhtäkään perhettä, jossa olisi noin. Kyllä kaikki suosivat aina omaa sukupuoltaan olevaa lasta.
Nyt te tietenkin alatte heti väittämään että "Kyllä minä ainakin olen täysin tasapuolinen lapsiani kohtaan". No, yli 90 % tutkimukseen osallistuneista väitti olevansa tasapuolisia, mutta sitten paljastui etteivät olleetkaan.
https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/aiti-suosii-tytarta-isa-poikaa
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kyl haluaisin mielummin poikalapsen, koska koen, että tämän kanssa olisi enemmän yhteistä.
Voisimme ajella mönkijällä, moottorikelkalla, puhua autoista, kalastaa, ehkä metsästää yhdessä, jos se poikaa kiinnostaa.
Tyttären kanssa en oikein löytäisi mitään yhteistä.
En ole niin kiinnostunut shoppailusta, kosmetiikasta, prinsessa jutuista saati hiusten värkkäämisestä.Voi jeesus sentään mitkä stereotypiat! Mä en ole ollut koko elämäni aikana kiinnostunut "shoppailusta, kosmetiikasta, prinsessa_jutuista saati hiusten värkkäämisestä": Mä oon kiinnostunut esim. lukemisesta, historiasta, yhteiskunnasta, hevosista ja moottoripyöristä.
Terv. jonkun tytär, vaimo ja äiti
Joo, lisäyksenä jonku kirjottamaan listaan, hevosetki voi lisätä siihen ei kiinnosta kategoriaan.
Ja en ole kyllä törmänny yhteenkään pikkutyttöön, joihin tuo stereotypia ei pätisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
harrastamitähaluat kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kyl haluaisin mielummin poikalapsen, koska koen, että tämän kanssa olisi enemmän yhteistä.
Voisimme ajella mönkijällä, moottorikelkalla, puhua autoista, kalastaa, ehkä metsästää yhdessä, jos se poikaa kiinnostaa.
Tyttären kanssa en oikein löytäisi mitään yhteistä.
En ole niin kiinnostunut shoppailusta, kosmetiikasta, prinsessa jutuista saati hiusten värkkäämisestä.Voithan sinä tehdä tytönkin kanssa kaikkea kaikkea tuota. Ei tyttöjen kanssa tarvitse kosmetiikkajuttuja harrastaa. Eikä tytöstä ns. poikamaisten harrastusten tähden tule ns. muun sukupuolista (on mieleltään sairasta).
Eihä täällä sukupuolen muuttamisesta mitään puhuttukkaan, mutta jos lapsea ei nuo asiat kiinnosta nii eikö se ole aika väkisin tuputtamista tytölle nuo poikien asiat sitte?
Vierailija kirjoitti:
Mä kyl haluaisin mielummin poikalapsen, koska koen, että tämän kanssa olisi enemmän yhteistä.
Voisimme ajella mönkijällä, moottorikelkalla, puhua autoista, kalastaa, ehkä metsästää yhdessä, jos se poikaa kiinnostaa.
Tyttären kanssa en oikein löytäisi mitään yhteistä.
En ole niin kiinnostunut shoppailusta, kosmetiikasta, prinsessa jutuista saati hiusten värkkäämisestä.
Miksi kuvittelet että tytön kanssa ei voisi ajella mönkkärillä tai tyttö haluaisi shoppailla? Meillä ainakin se on tyttö, joka haluaa ajaa kaikenlaisia vehkeitä ja mahdollisimman kovaa. Poikaa ei kiinnosta j monet koneet pelottavat häntä Tytär pitää pakottaa kauppaan ja pitäisi vain urheiluvaatteita. Hiukset aina ponnarilla. Poika on kiinnostunut muodista ja hiustenvärjäyksestä yms.
T. 5
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuu liittyä isän suvusta aviomiehen sukuun vaikka se on syy tyttöjen vihaamiselle? Suomessakin on ihan normaalia toivoa poikaa, koska poika jatkaa isän nimeä. Kuka isä haluaisi pojan jatkamaan appiukon nimeä. Naiset ovat niin bimboja kun kannattavat omaa syrjintäänsä. Ne nimenvaihdot saavat miehet haluamaan vain enemmän poikia. Kukaan ei arvosta appiukon nimenkantajaa.
Tyhjäpäät eivät osaa mitään ajatella. Miltä tuntuu kantaa sitä naista alistavinta miehen nimeä? Miksi pitää vaihtaa siihen alistavimpaan nimeen? Ei teitä naisia syyttä inhota kaikkialla maailmassa ;)
Tytöillä on jo miehen nimi, nimittåin isän nimi.
Mulla ja mun lapsilla on mun suvun sukunimi, mies ainoa tässä talossa joka kantaa eri sukunimeä.
Kyllä mun lapsuudenperheessä äiti suosi selvästi enemmän veljeäni. Isäni oli tasapuolisen etäinen, ei oikein osannut olla lasten/nuorten kanssa ja äiti meidät hoisi ja kasvatti. Äiti suhtautui minuun ylikriittisen tuomitsevasti, veljeeni paljon rennommin, toverillisemmin ja veljelleni osoitti jopa lempeyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kyl haluaisin mielummin poikalapsen, koska koen, että tämän kanssa olisi enemmän yhteistä.
Voisimme ajella mönkijällä, moottorikelkalla, puhua autoista, kalastaa, ehkä metsästää yhdessä, jos se poikaa kiinnostaa.
Tyttären kanssa en oikein löytäisi mitään yhteistä.
En ole niin kiinnostunut shoppailusta, kosmetiikasta, prinsessa jutuista saati hiusten värkkäämisestä.Miks tää sai niin monta alapeukkua?
Äidiksi tuleminenko tarkoittaa, että pitää alkaa teeskennellä lapselle?
Missä vaiheessa kerrotaan sitten totuus?
Tuollaisten ihmisten ei pitäisi hankkia lapsia. Jos vanhempi on henkisesti kovin keskenkasvuinen, niin lapsuus tällaisen vanhemman kasvattamana on traumaattinen kokemus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kyl haluaisin mielummin poikalapsen, koska koen, että tämän kanssa olisi enemmän yhteistä.
Voisimme ajella mönkijällä, moottorikelkalla, puhua autoista, kalastaa, ehkä metsästää yhdessä, jos se poikaa kiinnostaa.
Tyttären kanssa en oikein löytäisi mitään yhteistä.
En ole niin kiinnostunut shoppailusta, kosmetiikasta, prinsessa jutuista saati hiusten värkkäämisestä.Miksi tytön kanssa pitäisi nimenomaan tehdä noita asioita? Meillä on kaksi tyttöä – ja miehellä on edellisestä liitosta tyttö ja poika. Hänen poikansa on esikoinen ja jo täysi-ikäinen, meidän tyttömme ovat koululaisia.
Tuo "en keksi tekemistä tytön kanssa" pätee ehkä eniten tuohon vanhimpaan tyttäreen, joka tosin aktiivisesti yrittää olla olematta isänsä kanssa tekemisissä. Toisaalta esikoispoika ei ole milloinkaan ollut kiinnostunut samoista jutuista isänsä kanssa. Vaikka isä olisi mitä yrittänyt, poika ei ole lämmennyt niihin teemoihin, mitkä isää kiinnostavat. Poika tylsistyy nopeasti ja osoittaa ikävystymisensä heti, eikä isä tahdo saada yhteistä virettä.
Meidän vanhempi tyttö sen sijaan on samalla aaltopituudella ja mies on sanonut, että hänen kanssaan on hauska päästä tekemään "poikien juttuja". Tämä sanottuna huumorilla.
Usein lapset muistuttavat vanhempiaan. Jos lasten äiti on ultrafeminiini ja shoppailua rakastava, on mahdollista, että tytöistä tulee samanlaisia. Sisaruksetkin tosin vaikuttavat. Kolmea isoveljeä ihaileva pikkusisko saattaa pyrkiä pärjäämään samoilla areenoilla kuin veljensäkin. Kolmen isosiskon perässä tuleva poika saattaa alle kouluikäisenä haluta mekon ja pinkit kynsilakat olematta mitenkään erityisen tyttömäinen poika "noin muuten".
Mä oon erittäin naisellinen ja mun äiti on mua vaa 20v vanhempi.
Eletää iha erimaailmoissa.
Äiti metästää, tekee halkoja (omistaa paljo metsää), vaihtaa öljyt ja renkaat autoihin.
En mä pahemmi äidinkaa nuorena tehny sit mitää. Eikä meille sellaista äiti tytär sielun liitos suhdettakaan syntynyt.
Äiti on silti rakas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis tämä yksi tyhjäpää jaksaa jankata joka ketjussa miten "tytöllä on jo miehen nimi". Niin on, jos on niin miksi se pitää vaihtaa TAAS miehen nimeen? AIka epätasa-arvoista. Tajuatko, että se että jokin on, ei tarkoita että pitää jatkaa? Oletteko oikeasti näin bimboja? Miehet nimenomaan ovat niitä jotka pitävät naisia alempiarvoisina ja surkeina loogisina ajattelijoina, eli kannattaisi lopettaa se miesten nimien puolustelu. Jos yksikään nimi ei ole naisen, miksette luo niitä? Ja onhan pojallakin isän nimi, ei poika sitä vaihda appiukon nimeen. Miksi tämä logiikka toimii vain naisen kohdalla? Se isän nimi on oman suvun nimi, sinä polveudut isästästi. Aviomiehellesi et ole sukua, ja tyttöjä syrjitään koska he kantavat appiukon nimeä ja liittyvät appiukon sukuun.
Miksi siis kahdesta miehen nimestä se ei oman suvun, syrjivämpi nimi voittaa? :DDDDD EI ihme että teitä naisia ei arvosteta yhtään missään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kyl haluaisin mielummin poikalapsen, koska koen, että tämän kanssa olisi enemmän yhteistä.
Voisimme ajella mönkijällä, moottorikelkalla, puhua autoista, kalastaa, ehkä metsästää yhdessä, jos se poikaa kiinnostaa.
Tyttären kanssa en oikein löytäisi mitään yhteistä.
En ole niin kiinnostunut shoppailusta, kosmetiikasta, prinsessa jutuista saati hiusten värkkäämisestä.Miksi kuvittelet että tytön kanssa ei voisi ajella mönkkärillä tai tyttö haluaisi shoppailla? Meillä ainakin se on tyttö, joka haluaa ajaa kaikenlaisia vehkeitä ja mahdollisimman kovaa. Poikaa ei kiinnosta j monet koneet pelottavat häntä Tytär pitää pakottaa kauppaan ja pitäisi vain urheiluvaatteita. Hiukset aina ponnarilla. Poika on kiinnostunut muodista ja hiustenvärjäyksestä yms.
T. 5
Kaikki tyttölapset on aina vaatimassa hiustenlaittoa, aina ovat mun kosmetiikan kimpussa (vaikka sanottu, ettei saa koskea), hevoset on parhautta, aikovat isona prinsessoiksi, ei kiinnosta mikää "poikamainen".
Monet tuntemani tyttölapset omaavat erittäin stereotyyppisen ajattelun "poikien homma/ isin homma" ja kodin hoito on "äitin homma".
Kertaakaa en poikalapsen suusta näitä oo kuullu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuu liittyä isän suvusta aviomiehen sukuun vaikka se on syy tyttöjen vihaamiselle? Suomessakin on ihan normaalia toivoa poikaa, koska poika jatkaa isän nimeä. Kuka isä haluaisi pojan jatkamaan appiukon nimeä. Naiset ovat niin bimboja kun kannattavat omaa syrjintäänsä. Ne nimenvaihdot saavat miehet haluamaan vain enemmän poikia. Kukaan ei arvosta appiukon nimenkantajaa.
Tyhjäpäät eivät osaa mitään ajatella. Miltä tuntuu kantaa sitä naista alistavinta miehen nimeä? Miksi pitää vaihtaa siihen alistavimpaan nimeen? Ei teitä naisia syyttä inhota kaikkialla maailmassa ;)
Tytöillä on jo miehen nimi, nimittåin isän nimi.
Nimilain mukaan Suomessa kylläkin lapset saavat aina äitinsä sukunimen, jos eivät vanhemmat muuta erikseen ilmoita. Toki naimisissa olevilla se äidin sukunimi saattaa olla sama kuin isän sukunimi, mutta äidiltä se silti saadaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kyl haluaisin mielummin poikalapsen, koska koen, että tämän kanssa olisi enemmän yhteistä.
Voisimme ajella mönkijällä, moottorikelkalla, puhua autoista, kalastaa, ehkä metsästää yhdessä, jos se poikaa kiinnostaa.
Tyttären kanssa en oikein löytäisi mitään yhteistä.
En ole niin kiinnostunut shoppailusta, kosmetiikasta, prinsessa jutuista saati hiusten värkkäämisestä.Miks tää sai niin monta alapeukkua?
Äidiksi tuleminenko tarkoittaa, että pitää alkaa teeskennellä lapselle?
Missä vaiheessa kerrotaan sitten totuus?Tuollaisten ihmisten ei pitäisi hankkia lapsia. Jos vanhempi on henkisesti kovin keskenkasvuinen, niin lapsuus tällaisen vanhemman kasvattamana on traumaattinen kokemus.
Kuka on puhunu, että tällä hetkellä oisin ees sikiämässä, ku aion ensin luoda itselleni hyvän työuran.
Kaikki ei halua istua siellä kotona laittamassa miehelle ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuten miesten mukaan nimenomaan ISÄN NIMEN JATKUMINEN on elinehto, siksi tyttöjä ei toivota missään: Miksi siis jankkaatte naisen oikeuksia puolustavalle tuota lällätystänne? Miehethän ne eivät vapauttanne arvosta, koska he käyttävät vapauttanne teitä vastaan. Kun nainen ei jatka isän nimeä, toivovat miehet vain poikia. Että siinä vähän osviittaa siihen, miten sillä on väliä KENEN MIEHEN NIMI SINULLA ON.
Miesten keksintöä, ei minun. En minä ole keksinyt sitä että tyttöjä pitää vihata ja abortoida koska he siirtyvät toiselle miehelle. Miehet sen keksivät;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kyl haluaisin mielummin poikalapsen, koska koen, että tämän kanssa olisi enemmän yhteistä.
Voisimme ajella mönkijällä, moottorikelkalla, puhua autoista, kalastaa, ehkä metsästää yhdessä, jos se poikaa kiinnostaa.
Tyttären kanssa en oikein löytäisi mitään yhteistä.
En ole niin kiinnostunut shoppailusta, kosmetiikasta, prinsessa jutuista saati hiusten värkkäämisestä.Miks tää sai niin monta alapeukkua?
Äidiksi tuleminenko tarkoittaa, että pitää alkaa teeskennellä lapselle?
Missä vaiheessa kerrotaan sitten totuus?
Missään ei ole takuuta, että tyttö olisi kiinnostunut shoppailusta, kosmetiikasta, prinsessajutuista tai hiusten värkkäämisistä. Tai olisi kiinnostunut vain noista.
Meillä tyttö on harrastanut jalkapalloa ja judoa. Pelaa pleikalla jalkapalloa ja jääkiekkoa tai tietokoneella Overwatchia. Käy kalassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haloooooo. Etkä akka tajua että jos tytöllä on jo isän nimi, sitä ei tarvitse vaihtaa appiukon nimeen? Osaatko lukea tyhjäpää?
Nimenomaan se pitää olöa ISÄN nimi koska ISÄN nimeä kantavia arvostetaan, EI APPIUKON NIMEÄ. Osaatko lukea? Naisten pitää pitää se isän nimi? Osaatko lukea? Isän ja appiukon nimi ei ole sama asia, koska appiukon sukuun liittyvää syrjitään, isän nimeä ei.
Oletko vähän hullu kun jankkaat ihan asian vierestä? Tyttöä joka liittyy aviomiehen sukuun syrjitään. Ja jos yksikään nimi ei ole naisen, miksi ette luo niitä vaan hoette vain ; se on miehen nimi se ob miehen"'.
Olet varmaan saanut pataasi jo mieheltä, sen verran tyhjää viestiä.
Olet aika sekaisin. Ei lapsen arvo riipu siitä mikä hänen sukunimensä tulee olemaan loppuelämän. Esim. äidille (joka on saattanut jo vaihtaa nimensä mennessään naimisiin), aviomiehen nimi on jo yksi uusi nimi, joten miksi hän välittäisi tyttärestään vähemmän siksi, että tämäkin aikanaan hankkii taas uuden nimen? Eivät normaalit ihmiset suhtaudu fanaattisesti niin mitättömiin asioihin kuin nimiin. Suvussa on yleensä paljon jäseniä ja näillä on aivan eri nimiä, koska ihmiset menevät naimisiin ja syntyvät eri nimisille ihmisille. Silti ollaan samaa sukua. Nimi ei määritä rakkautta eikä sukulaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
En tajua missä kuplassa elät?
Toki syntymisjärjestykselläkin on merkitystä.
Mutta jos pystyt mainitsemaan yhdenkin perheen, jossa muutaman pojan jälkeen synytnyt tyttö ei olisi silmäterä isälle, niin minä lennän (ja olen lehmä)
Eli yksikään näistä pojista ei ole silmäterä isälleen? Uutta lasta yritetty vain jotta saataisiin se ihku prinsessa? Tuntuu pahalta näiden poikien puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuu liittyä isän suvusta aviomiehen sukuun vaikka se on syy tyttöjen vihaamiselle? Suomessakin on ihan normaalia toivoa poikaa, koska poika jatkaa isän nimeä. Kuka isä haluaisi pojan jatkamaan appiukon nimeä. Naiset ovat niin bimboja kun kannattavat omaa syrjintäänsä. Ne nimenvaihdot saavat miehet haluamaan vain enemmän poikia. Kukaan ei arvosta appiukon nimenkantajaa.
Tyhjäpäät eivät osaa mitään ajatella. Miltä tuntuu kantaa sitä naista alistavinta miehen nimeä? Miksi pitää vaihtaa siihen alistavimpaan nimeen? Ei teitä naisia syyttä inhota kaikkialla maailmassa ;)
Tytöillä on jo miehen nimi, nimittåin isän nimi.
Mulla ja mun lapsilla on mun suvun sukunimi, mies ainoa tässä talossa joka kantaa eri sukunimeä.
Meidän kahdella lapsella (pojilla) on minun sukunimeni (äiti) ja oma isäni sai veljeni suostumaan siihen että myi osuutensa minulle pilkkahintaan jolloin jätti veljeni perinnöttömiksi, suosi siis minua (tyttöä).
Tälläistä tuskin tapahtuu Intiassa jossa osa tutkimuksesta oli tehty eli mitä me tänne kirjoitamme ei edes liity linkkiin mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kyl haluaisin mielummin poikalapsen, koska koen, että tämän kanssa olisi enemmän yhteistä.
Voisimme ajella mönkijällä, moottorikelkalla, puhua autoista, kalastaa, ehkä metsästää yhdessä, jos se poikaa kiinnostaa.
Tyttären kanssa en oikein löytäisi mitään yhteistä.
En ole niin kiinnostunut shoppailusta, kosmetiikasta, prinsessa jutuista saati hiusten värkkäämisestä.Miksi kuvittelet että tytön kanssa ei voisi ajella mönkkärillä tai tyttö haluaisi shoppailla? Meillä ainakin se on tyttö, joka haluaa ajaa kaikenlaisia vehkeitä ja mahdollisimman kovaa. Poikaa ei kiinnosta j monet koneet pelottavat häntä Tytär pitää pakottaa kauppaan ja pitäisi vain urheiluvaatteita. Hiukset aina ponnarilla. Poika on kiinnostunut muodista ja hiustenvärjäyksestä yms.
T. 5
Kaikki tyttölapset on aina vaatimassa hiustenlaittoa, aina ovat mun kosmetiikan kimpussa (vaikka sanottu, ettei saa koskea), hevoset on parhautta, aikovat isona prinsessoiksi, ei kiinnosta mikää "poikamainen".
Monet tuntemani tyttölapset omaavat erittäin stereotyyppisen ajattelun "poikien homma/ isin homma" ja kodin hoito on "äitin homma".
Kertaakaa en poikalapsen suusta näitä oo kuullu
Jokainen pikkutyttö jota hevoset oikeasti kiinnostaa tietää ettei se ole mitään prinsessaleikkiä vaan paskassa rämpimistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kyl haluaisin mielummin poikalapsen, koska koen, että tämän kanssa olisi enemmän yhteistä.
Voisimme ajella mönkijällä, moottorikelkalla, puhua autoista, kalastaa, ehkä metsästää yhdessä, jos se poikaa kiinnostaa.
Tyttären kanssa en oikein löytäisi mitään yhteistä.
En ole niin kiinnostunut shoppailusta, kosmetiikasta, prinsessa jutuista saati hiusten värkkäämisestä.Miksi tytön kanssa pitäisi nimenomaan tehdä noita asioita? Meillä on kaksi tyttöä – ja miehellä on edellisestä liitosta tyttö ja poika. Hänen poikansa on esikoinen ja jo täysi-ikäinen, meidän tyttömme ovat koululaisia.
Tuo "en keksi tekemistä tytön kanssa" pätee ehkä eniten tuohon vanhimpaan tyttäreen, joka tosin aktiivisesti yrittää olla olematta isänsä kanssa tekemisissä. Toisaalta esikoispoika ei ole milloinkaan ollut kiinnostunut samoista jutuista isänsä kanssa. Vaikka isä olisi mitä yrittänyt, poika ei ole lämmennyt niihin teemoihin, mitkä isää kiinnostavat. Poika tylsistyy nopeasti ja osoittaa ikävystymisensä heti, eikä isä tahdo saada yhteistä virettä.
Meidän vanhempi tyttö sen sijaan on samalla aaltopituudella ja mies on sanonut, että hänen kanssaan on hauska päästä tekemään "poikien juttuja". Tämä sanottuna huumorilla.
Usein lapset muistuttavat vanhempiaan. Jos lasten äiti on ultrafeminiini ja shoppailua rakastava, on mahdollista, että tytöistä tulee samanlaisia. Sisaruksetkin tosin vaikuttavat. Kolmea isoveljeä ihaileva pikkusisko saattaa pyrkiä pärjäämään samoilla areenoilla kuin veljensäkin. Kolmen isosiskon perässä tuleva poika saattaa alle kouluikäisenä haluta mekon ja pinkit kynsilakat olematta mitenkään erityisen tyttömäinen poika "noin muuten".
Mä oon erittäin naisellinen ja mun äiti on mua vaa 20v vanhempi.
Eletää iha erimaailmoissa.
Äiti metästää, tekee halkoja (omistaa paljo metsää), vaihtaa öljyt ja renkaat autoihin.
En mä pahemmi äidinkaa nuorena tehny sit mitää. Eikä meille sellaista äiti tytär sielun liitos suhdettakaan syntynyt.
Äiti on silti rakas.
Tällainen "minä itse hoidan kaiken" -äiti minullakin. Vahvasti rikkomassa sukupuolisia stereotypioita omalla esimerkillään, mikä on toki hienoa. Kovin paljon tukea kasvavan tytön naiseuden vahvistamiseen sieltä ei tosin tullut, ilmeisesti koska ihmisinä olimme hyvin erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kyl haluaisin mielummin poikalapsen, koska koen, että tämän kanssa olisi enemmän yhteistä.
Voisimme ajella mönkijällä, moottorikelkalla, puhua autoista, kalastaa, ehkä metsästää yhdessä, jos se poikaa kiinnostaa.
Tyttären kanssa en oikein löytäisi mitään yhteistä.
En ole niin kiinnostunut shoppailusta, kosmetiikasta, prinsessa jutuista saati hiusten värkkäämisestä.Miks tää sai niin monta alapeukkua?
Äidiksi tuleminenko tarkoittaa, että pitää alkaa teeskennellä lapselle?
Missä vaiheessa kerrotaan sitten totuus?Tuollaisten ihmisten ei pitäisi hankkia lapsia. Jos vanhempi on henkisesti kovin keskenkasvuinen, niin lapsuus tällaisen vanhemman kasvattamana on traumaattinen kokemus.
Kuka on puhunu, että tällä hetkellä oisin ees sikiämässä, ku aion ensin luoda itselleni hyvän työuran.
Kaikki ei halua istua siellä kotona laittamassa miehelle ruokaa.
Keskity vain siihen uraasi, se on parasta aivan kaikille.
Alue: Aihe vapaa
Miksi tytön kanssa pitäisi nimenomaan tehdä noita asioita? Meillä on kaksi tyttöä – ja miehellä on edellisestä liitosta tyttö ja poika. Hänen poikansa on esikoinen ja jo täysi-ikäinen, meidän tyttömme ovat koululaisia.
Tuo "en keksi tekemistä tytön kanssa" pätee ehkä eniten tuohon vanhimpaan tyttäreen, joka tosin aktiivisesti yrittää olla olematta isänsä kanssa tekemisissä. Toisaalta esikoispoika ei ole milloinkaan ollut kiinnostunut samoista jutuista isänsä kanssa. Vaikka isä olisi mitä yrittänyt, poika ei ole lämmennyt niihin teemoihin, mitkä isää kiinnostavat. Poika tylsistyy nopeasti ja osoittaa ikävystymisensä heti, eikä isä tahdo saada yhteistä virettä.
Meidän vanhempi tyttö sen sijaan on samalla aaltopituudella ja mies on sanonut, että hänen kanssaan on hauska päästä tekemään "poikien juttuja". Tämä sanottuna huumorilla.
Usein lapset muistuttavat vanhempiaan. Jos lasten äiti on ultrafeminiini ja shoppailua rakastava, on mahdollista, että tytöistä tulee samanlaisia. Sisaruksetkin tosin vaikuttavat. Kolmea isoveljeä ihaileva pikkusisko saattaa pyrkiä pärjäämään samoilla areenoilla kuin veljensäkin. Kolmen isosiskon perässä tuleva poika saattaa alle kouluikäisenä haluta mekon ja pinkit kynsilakat olematta mitenkään erityisen tyttömäinen poika "noin muuten".