Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Tutkimus: Vanhemmat suosivat omaa sukupuoltaan olevaa lasta

Vierailija
23.07.2018 |

Äidit suosivat tyttäriään, isät poikiaan. Tuo on aina ollut minulle itsestäänselvä asia. Olen aina ihmetellyt fraaseja: "tytöt kietovat isän pikkusormensa ympärille" "äidit hemmottelevat poikiaan". En ole koskaan tavannut yhtäkään perhettä, jossa olisi noin. Kyllä kaikki suosivat aina omaa sukupuoltaan olevaa lasta.

Nyt te tietenkin alatte heti väittämään että "Kyllä minä ainakin olen täysin tasapuolinen lapsiani kohtaan". No, yli 90 % tutkimukseen osallistuneista väitti olevansa tasapuolisia, mutta sitten paljastui etteivät olleetkaan.

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/aiti-suosii-tytarta-isa-poikaa

Kommentit (70)

Vierailija
21/70 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei ole minulle mahdollista, koska mies ei suostu hankkimaan enempää lapsia ja tyttöä meillä ei perheessä ole. Harmittaa! Olen onnellinen ihanista pojistani, mutta olisinnut kokea äidin ja tyttären välisen siteen vanhemman roolissa.

Sukupuolen ei tarvitse sinun äitisuhteeseen vaikuttaa. Jos rakastat ja näytät tunteesi lapsillesi ja vietät heidän kanssaan aikaa, saat hyvän äitisuhteen lapseesi on se sitten tyttö tai poika. Usein sekaperheessä äidit suosivat tyttöään eikä anna pojalleen aikaa. Siitä johtuu että nämä äidit huutavat kylillä kuinka tyttö on tärkeämpi ja läheisempi. Äidin oma vika.

Kyse ei ole siitä, että kokisin vaikeaksi luoda poikiin hyvää äitisuhdetta. Kyse on siitä, että olisin halunnut perheeseeni myöskin tyttären näiden rakkaiden poikien sisareksi.

Vierailija
22/70 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

olisinnut kokea äidin ja tyttären välisen siteen vanhemman roolissa.

Millainen tämä side on, on myös luonnekysymys. Minä ja tyttäreni olemme luonteeltamme aivan erilaiset. Minä olen rauhallinen ja pidän "tyttöjenjutuista". Tytär on nopea, reipas, urheilullinen ja nopeasti tulistuva. Ei tämä suhde mitään herkkua ole ainakaan nyt kun tyttö on murrosiässä. Eikä kyllä ollut uhmaiässäkään. Eikä oikein siinä välissäkään.

No, onneksi pojan kanssa voi keskustella sohvalla ja vaikka shoppailla tai leipoa. Isä tulee tytön kanssa paljon paremmin toimeen. Eilenkin olivat tunteja suppailemassa ja uimassa (ollaan mökillä).

T. 5

Tuo on tietenkin totta. Minulta vain jää tämä kokonaan kokematta. En tule koskaan saamaan selville millainen äiti tytölle olisin voinut olla. - 7

Ei tytöille olla erilainen äiti kuin pojalle. Se on persoonakysymys.

Minulla on molempia. Poika on enemmän minun kaltaiseni vaikka tykkää myös monista jutuista mistä isänsä. Ei me olla lapsia kohdeltu eri tavalla, samat pierujutut isänsä molemmille kertonut ja minun kanssa maalaillaan tauluja ja katsellaan kukkia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/70 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

olisinnut kokea äidin ja tyttären välisen siteen vanhemman roolissa.

Millainen tämä side on, on myös luonnekysymys. Minä ja tyttäreni olemme luonteeltamme aivan erilaiset. Minä olen rauhallinen ja pidän "tyttöjenjutuista". Tytär on nopea, reipas, urheilullinen ja nopeasti tulistuva. Ei tämä suhde mitään herkkua ole ainakaan nyt kun tyttö on murrosiässä. Eikä kyllä ollut uhmaiässäkään. Eikä oikein siinä välissäkään.

No, onneksi pojan kanssa voi keskustella sohvalla ja vaikka shoppailla tai leipoa. Isä tulee tytön kanssa paljon paremmin toimeen. Eilenkin olivat tunteja suppailemassa ja uimassa (ollaan mökillä).

T. 5

Tuo on tietenkin totta. Minulta vain jää tämä kokonaan kokematta. En tule koskaan saamaan selville millainen äiti tytölle olisin voinut olla. - 7

Ei tytöille olla erilainen äiti kuin pojalle. Se on persoonakysymys.

Minulla on molempia. Poika on enemmän minun kaltaiseni vaikka tykkää myös monista jutuista mistä isänsä. Ei me olla lapsia kohdeltu eri tavalla, samat pierujutut isänsä molemmille kertonut ja minun kanssa maalaillaan tauluja ja katsellaan kukkia.

Sinä koet asian noin, joku muu toisin. Itse kasvatan lapsiani heidän persoonallisuutensa huomioiden.

Vierailija
24/70 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Markkinointialan ihmiset tekemässä tällaista tutkimusta? Lisäksi yhteiskunnan taustakonteksti on huomioitava, millaiset sukupuoliroolit... ja kuten sanoi, syntymäjärjestyksellä on väliä! Oliko se kontrolloitu? Tai muut tekijät?

Vierailija
25/70 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei ole minulle mahdollista, koska mies ei suostu hankkimaan enempää lapsia ja tyttöä meillä ei perheessä ole. Harmittaa! Olen onnellinen ihanista pojistani, mutta olisinnut kokea äidin ja tyttären välisen siteen vanhemman roolissa.

Sukupuolen ei tarvitse sinun äitisuhteeseen vaikuttaa. Jos rakastat ja näytät tunteesi lapsillesi ja vietät heidän kanssaan aikaa, saat hyvän äitisuhteen lapseesi on se sitten tyttö tai poika. Usein sekaperheessä äidit suosivat tyttöään eikä anna pojalleen aikaa. Siitä johtuu että nämä äidit huutavat kylillä kuinka tyttö on tärkeämpi ja läheisempi. Äidin oma vika.

Kyse ei ole siitä, että kokisin vaikeaksi luoda poikiin hyvää äitisuhdetta. Kyse on siitä, että olisin halunnut perheeseeni myöskin tyttären näiden rakkaiden poikien sisareksi.

No se on täysin eri asia haluta tyttö- tai poikalapsi, mutta ei se toinen sukupuoli äitiyttä muuta.

Jos on vain yhtä settiä, niin voi luulla että se muuttaisi. Sekaperheestä sanoisin että ei muuta. Paitsi jos itse haluaa lapsiaan kohdella eri tavalla pelkästään sukupuolen takia. Esim. Pakottaa tyttö prinsessaleikkeihin ja mekkoon, olla hiljainen ja kuuliainen vaikka tyttö haluaisi rymytä metsässä verkkarit jalassa, sekä itsenäinen oman tiensä kulkija.

Vierailija
26/70 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika iso ero on kulttuureissa Suomen ja Intian välillä. Amerika myös hyvin kaukana meistä kulttuurisesti. Kunnon klikkiotsikkopaskaa taas.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/70 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

En kyllä usko. Akathan abortoivat tytöt miehen käskystä, naiset ottavat nimensä pojiltaan, isiltään ja aviomiehiltään. Eipä kelpaa tytön nimi äidin kunnianimeksi. Tyttöjä ja naisia ei suosita perheessä yhdessäkään asiassa. Aviomies on vaimoa arvokkaampi, samoin poika tytärtä arvokkaampi. Naiset eivät koskaan kuulu omaan sukuunsa joten teistä ei välitetä kuten miehistä.

Vierailija
28/70 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä tarkastellaan vain taloudellisia asioita. Ei kerro mitään todellisesta suosimisesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/70 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En kyllä usko. Akathan abortoivat tytöt miehen käskystä, naiset ottavat nimensä pojiltaan, isiltään ja aviomiehiltään. Eipä kelpaa tytön nimi äidin kunnianimeksi. Tyttöjä ja naisia ei suosita perheessä yhdessäkään asiassa. Aviomies on vaimoa arvokkaampi, samoin poika tytärtä arvokkaampi. Naiset eivät koskaan kuulu omaan sukuunsa joten teistä ei välitetä kuten miehistä.

Kerrankin meuhkaat melkein asiasta. Intiassa tyttölapset eivät olekaan niin arvokkaita ja siksi varmaan äidit näille sen oblikaation tai koulutusvarat halusikin antaa jotta heille tulisi mahdollisuus olla jotain muuta.

Vierailija
30/70 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

olisinnut kokea äidin ja tyttären välisen siteen vanhemman roolissa.

Millainen tämä side on, on myös luonnekysymys. Minä ja tyttäreni olemme luonteeltamme aivan erilaiset. Minä olen rauhallinen ja pidän "tyttöjenjutuista". Tytär on nopea, reipas, urheilullinen ja nopeasti tulistuva. Ei tämä suhde mitään herkkua ole ainakaan nyt kun tyttö on murrosiässä. Eikä kyllä ollut uhmaiässäkään. Eikä oikein siinä välissäkään.

No, onneksi pojan kanssa voi keskustella sohvalla ja vaikka shoppailla tai leipoa. Isä tulee tytön kanssa paljon paremmin toimeen. Eilenkin olivat tunteja suppailemassa ja uimassa (ollaan mökillä).

T. 5

Tuo on tietenkin totta. Minulta vain jää tämä kokonaan kokematta. En tule koskaan saamaan selville millainen äiti tytölle olisin voinut olla. - 7

Ei tytöille olla erilainen äiti kuin pojalle. Se on persoonakysymys.

Minulla on molempia. Poika on enemmän minun kaltaiseni vaikka tykkää myös monista jutuista mistä isänsä. Ei me olla lapsia kohdeltu eri tavalla, samat pierujutut isänsä molemmille kertonut ja minun kanssa maalaillaan tauluja ja katsellaan kukkia.

Sinä koet asian noin, joku muu toisin. Itse kasvatan lapsiani heidän persoonallisuutensa huomioiden.

Olen eri kuin tuo eka, mutta persoonallisuuden mukaan minäkin kasvatan. En vain itse tykkää hurjasta vauhdista, pomppimisesta jne niin niitä tehdään sit isän kans, jos lapsi niistä kiinnostunut. Minä olen rauhallisempi eikä ole pakko tykätä mun kans touhuiluista, vaikka näyttävät tykkäävän molemmat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/70 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei ole minulle mahdollista, koska mies ei suostu hankkimaan enempää lapsia ja tyttöä meillä ei perheessä ole. Harmittaa! Olen onnellinen ihanista pojistani, mutta olisinnut kokea äidin ja tyttären välisen siteen vanhemman roolissa.

Sukupuolen ei tarvitse sinun äitisuhteeseen vaikuttaa. Jos rakastat ja näytät tunteesi lapsillesi ja vietät heidän kanssaan aikaa, saat hyvän äitisuhteen lapseesi on se sitten tyttö tai poika. Usein sekaperheessä äidit suosivat tyttöään eikä anna pojalleen aikaa. Siitä johtuu että nämä äidit huutavat kylillä kuinka tyttö on tärkeämpi ja läheisempi. Äidin oma vika.

Kyse ei ole siitä, että kokisin vaikeaksi luoda poikiin hyvää äitisuhdetta. Kyse on siitä, että olisin halunnut perheeseeni myöskin tyttären näiden rakkaiden poikien sisareksi.

No se on täysin eri asia haluta tyttö- tai poikalapsi, mutta ei se toinen sukupuoli äitiyttä muuta.

Jos on vain yhtä settiä, niin voi luulla että se muuttaisi. Sekaperheestä sanoisin että ei muuta. Paitsi jos itse haluaa lapsiaan kohdella eri tavalla pelkästään sukupuolen takia. Esim. Pakottaa tyttö prinsessaleikkeihin ja mekkoon, olla hiljainen ja kuuliainen vaikka tyttö haluaisi rymytä metsässä verkkarit jalassa, sekä itsenäinen oman tiensä kulkija.

Kyllä se sukupuoli vaikuttaa äitiyteen.

Vierailija
32/70 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

No meillä kyllä sekä isä että äiti suosi veljeäni. Lapsena olin hieman katkera koska veljeltä ei vaadittu mitään, mutta hän sai kaiken mitä halusi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/70 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei ole minulle mahdollista, koska mies ei suostu hankkimaan enempää lapsia ja tyttöä meillä ei perheessä ole. Harmittaa! Olen onnellinen ihanista pojistani, mutta olisinnut kokea äidin ja tyttären välisen siteen vanhemman roolissa.

Sukupuolen ei tarvitse sinun äitisuhteeseen vaikuttaa. Jos rakastat ja näytät tunteesi lapsillesi ja vietät heidän kanssaan aikaa, saat hyvän äitisuhteen lapseesi on se sitten tyttö tai poika. Usein sekaperheessä äidit suosivat tyttöään eikä anna pojalleen aikaa. Siitä johtuu että nämä äidit huutavat kylillä kuinka tyttö on tärkeämpi ja läheisempi. Äidin oma vika.

Kyse ei ole siitä, että kokisin vaikeaksi luoda poikiin hyvää äitisuhdetta. Kyse on siitä, että olisin halunnut perheeseeni myöskin tyttären näiden rakkaiden poikien sisareksi.

Saanko kysyä miksi? Sen sukupuolielimen vuoksi? Vai sukupuoleen liitettyjen vaatteiden (mekkojen) vuoksi? Vai haluat ostaa sukupuoleen liitettyjä leluja (nukkeja?) Vai kiehtooko sinua naiseus noin yleensä? :) Ihan siis mielenkiinnosta kyselen?

Tiesitkö että usein sukupuoleen liitetään jopa luonteenpiirteitä jotka eivät pidä paikkaansa. Monet toivovat saavansa tytön että pääsisi "helpommalla". Ja kokemukseni mukaan usein äidit jotka tyttöä toivoo ja unelmoi, ja jotka sen sitten saavat, pettyvätkin sitten siihen ettei toiveet toteutunetkaan.

Vierailija
34/70 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsuudenkodissani äiti suosi ja huomioi poikia, ei tyttöjä. Vielä aikuisena kaksi veljeäni koulutettiin kotoa saadulla tuella, toinen luki DI:ksi ja asui lähes kolmekymppiseksi kotona. Ei tarvinnut opintolainaa. Toinen jätti insinööriopintoihin, mutta hän oli jo naimisissa ja kaksi lasta. Siitä huolimatta kotoa tuettiin niin että pystyi opiskelemaan.

Meitä tyttöjä oltiin heittämässä ulos niin pian kuin kynnelle kyettiin. Ei puhettakaan koulutuksesta jonka minäkin hankin kotoa muutettuani, sisulla. Isä tykkäsi kovasti meistä tytöistä, ja me olimme vielä nuorina naisina isän "pikkuplikkoja". Isän tahto oli kuitenkin äidin taskussa joten paljoon hän ei pystynyt vaikuttamaan.

Itselläni sekä tyttö että poika. Heihin olen suhtautunut ja suhtaudun kumpaankin eri lailla. Poika on vanhempi ja aina ollut herkkä ja kiltti, jotenkin suojeltava. Tyttö taas päättäväinen ja itsenäinen, pärjää mainiosti elämässä! Nyt molemmat isoja ja molempia rakastan pohjattomasti. Täysin erilaisia luonteeltaan edelleen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/70 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tässä tarkastellaan vain taloudellisia asioita. Ei kerro mitään todellisesta suosimisesta.

Taloudelliset asiatko eivät ole todellista suosimista!!?? Sinua ei sitten haittaa, jos vanhempasi antavat koko perinnön sisaruksellesi, ja itse jäät kokonaan ilman. Yksi sisarus viedään korvatulehduksen takia lääkäriin, toista ei viedä vaikka olisi kuolemansairas. Monissa maissa tyttöjä ei viedä lääkäriin, koska se on niin kallista, vaikka pojat viedäänkin lääkäriin. Tytöt sitten kuolevat. Mutta sinun mielestäsi se ei tietenkään ole suosimista. Yksi sisarus saa käydä pari vuotta ala-astetta, toiselle kustannetaan yliopistokoulutuskin.

Kaikki nuo luettelemani asiat ovat taloudellista suosimista. Et voi oikeasti väittää, etteivät taloudelliset asiat olisi todellista suosimista.

Vierailija
36/70 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei ole minulle mahdollista, koska mies ei suostu hankkimaan enempää lapsia ja tyttöä meillä ei perheessä ole. Harmittaa! Olen onnellinen ihanista pojistani, mutta olisinnut kokea äidin ja tyttären välisen siteen vanhemman roolissa.

Sukupuolen ei tarvitse sinun äitisuhteeseen vaikuttaa. Jos rakastat ja näytät tunteesi lapsillesi ja vietät heidän kanssaan aikaa, saat hyvän äitisuhteen lapseesi on se sitten tyttö tai poika. Usein sekaperheessä äidit suosivat tyttöään eikä anna pojalleen aikaa. Siitä johtuu että nämä äidit huutavat kylillä kuinka tyttö on tärkeämpi ja läheisempi. Äidin oma vika.

Kyse ei ole siitä, että kokisin vaikeaksi luoda poikiin hyvää äitisuhdetta. Kyse on siitä, että olisin halunnut perheeseeni myöskin tyttären näiden rakkaiden poikien sisareksi.

Saanko kysyä miksi? Sen sukupuolielimen vuoksi? Vai sukupuoleen liitettyjen vaatteiden (mekkojen) vuoksi? Vai haluat ostaa sukupuoleen liitettyjä leluja (nukkeja?) Vai kiehtooko sinua naiseus noin yleensä? :) Ihan siis mielenkiinnosta kyselen?

Tiesitkö että usein sukupuoleen liitetään jopa luonteenpiirteitä jotka eivät pidä paikkaansa. Monet toivovat saavansa tytön että pääsisi "helpommalla". Ja kokemukseni mukaan usein äidit jotka tyttöä toivoo ja unelmoi, ja jotka sen sitten saavat, pettyvätkin sitten siihen ettei toiveet toteutunetkaan.

Naiseus ja erilaiset tavat toteuttaa sitä kiehtovat minua ylipäätään.

Vierailija
37/70 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei ole minulle mahdollista, koska mies ei suostu hankkimaan enempää lapsia ja tyttöä meillä ei perheessä ole. Harmittaa! Olen onnellinen ihanista pojistani, mutta olisinnut kokea äidin ja tyttären välisen siteen vanhemman roolissa.

Sukupuolen ei tarvitse sinun äitisuhteeseen vaikuttaa. Jos rakastat ja näytät tunteesi lapsillesi ja vietät heidän kanssaan aikaa, saat hyvän äitisuhteen lapseesi on se sitten tyttö tai poika. Usein sekaperheessä äidit suosivat tyttöään eikä anna pojalleen aikaa. Siitä johtuu että nämä äidit huutavat kylillä kuinka tyttö on tärkeämpi ja läheisempi. Äidin oma vika.

Kyse ei ole siitä, että kokisin vaikeaksi luoda poikiin hyvää äitisuhdetta. Kyse on siitä, että olisin halunnut perheeseeni myöskin tyttären näiden rakkaiden poikien sisareksi.

Saanko kysyä miksi? Sen sukupuolielimen vuoksi? Vai sukupuoleen liitettyjen vaatteiden (mekkojen) vuoksi? Vai haluat ostaa sukupuoleen liitettyjä leluja (nukkeja?) Vai kiehtooko sinua naiseus noin yleensä? :) Ihan siis mielenkiinnosta kyselen?

Tiesitkö että usein sukupuoleen liitetään jopa luonteenpiirteitä jotka eivät pidä paikkaansa. Monet toivovat saavansa tytön että pääsisi "helpommalla". Ja kokemukseni mukaan usein äidit jotka tyttöä toivoo ja unelmoi, ja jotka sen sitten saavat, pettyvätkin sitten siihen ettei toiveet toteutunetkaan.

Naiseus ja erilaiset tavat toteuttaa sitä kiehtovat minua ylipäätään.

Jokaisen naisen omanlainen kasvumatka tytöstä naiseksi siis.

Vierailija
38/70 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jopa täällä taas pelkästään poikien äidit ovat kärttyisenä, kun sanoo ettei tyttöjen kanssa ole äitiys erilaista. Se on persoonallisuuskysymys.

Vierailija
39/70 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mä kyl haluaisin mielummin poikalapsen, koska koen, että tämän kanssa olisi enemmän yhteistä.

Voisimme ajella mönkijällä, moottorikelkalla, puhua autoista, kalastaa, ehkä metsästää yhdessä, jos se poikaa kiinnostaa.

Tyttären kanssa en oikein löytäisi mitään yhteistä.

En ole niin kiinnostunut shoppailusta, kosmetiikasta, prinsessa jutuista saati hiusten värkkäämisestä.

Miks tää sai niin monta alapeukkua?

Äidiksi tuleminenko tarkoittaa, että pitää alkaa teeskennellä lapselle?

Missä vaiheessa kerrotaan sitten totuus?

Vierailija
40/70 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miltä tuntuu liittyä isän suvusta aviomiehen sukuun vaikka se on syy tyttöjen vihaamiselle? Suomessakin on ihan normaalia toivoa poikaa, koska poika jatkaa isän nimeä. Kuka isä haluaisi pojan jatkamaan appiukon nimeä. Naiset ovat niin bimboja kun kannattavat omaa syrjintäänsä. Ne nimenvaihdot saavat miehet haluamaan vain enemmän poikia. Kukaan ei arvosta appiukon nimenkantajaa.

Tyhjäpäät eivät osaa mitään ajatella. Miltä tuntuu kantaa sitä naista alistavinta miehen nimeä? Miksi pitää vaihtaa siihen alistavimpaan nimeen? Ei teitä naisia syyttä inhota kaikkialla maailmassa ;)

Tytöillä on jo miehen nimi, nimittåin isän nimi.