Ottaistko puolisoksi ystävällisen ja
kiltin, ahkeran miehen? Ei polta, harvoin ottaa alkoholia, tykkää touhuta ja reissata yhdessä. Miinuspuoli on melkein päivittäinen tarve käydä vanhempiensa luona, lomareissuilla soittelee jatkuvasti vanhemmilleen ja sisaruksilleen. Itseäni on alkanut tämä tapa häiritä, kun lomallakin pitää olla soittelemassa vähintään puoli tuntia kerrallaan. Nyt oltiin 15 min sitten hotellihuoneen ovella jo lähdössä syömään ja tässä sit odottelen ala-aulassa, kun mies puhelee niitä näitä siskonsa kanssa..
Oletteko muut tiiviisti aikuisenakin yhteydessä perheeseenne?
Kommentit (2)
Hyvät välit ja tiiviskin yhteydenpito ei haittaa, perheitä on tiiviitä ja vähemmän tiiviitä. Italiassa totuin tiiviisiin laajennettuihin perheisiin joissa tavattiin ja kokoonnuttiin yhteen joskus parikin kertaa viikossa. Yhteydenpitoa puhelimitse ja wa:lla, fb:llä siihen vielä päälle. Mutta aina sai kieltäytyä kutsusta eikä siitä sen kummempaa. Jos oli kiire päivä, vastasi ettei ehdi ja se oli ok. Eli rajat oli kuitenkin olemassa ja määritelty.
Se jos suhde vanhempiin on riippuvuussuhde enemmän kuin perhe ja ystävyys, siitä en pitäisi. Henkinen tai taloudellinen riippuvuus olisi karkote.
Jos ihminen on itsenäinen aikuinen joka osaa sanoa "ei nyt" kun sen aika on, läheiset suhteet perheeseen on ihan ok. Eli sille siskollekin pitää osata sanoa että jos ei mitään kiireellistä asiaa ole, palataan myöhemmin.
Jos kaikki muu menisi hienosti yksiin, niin mikä ettei. Mun miestä ei yhteiset lomat ja tekemiset kiinnosta.